Maalaismaisemia ja parsintaa - A girl from countryside

Kenelle kuulostaa tutulta parsinneula, kasa erivärisiä lankoja ja vielä isompi kasa rikkinäisiä sukkia? Pari postausta aiemmin muistelin mummuani ja aasinsilta on tänäänkin sama. Jostain kumman syystä nimittäin muutamat käsityöni ovat nyt saaneet inspiraation omasta mummustani. Minun mummuni oli ihminen, joka ei vain voinut istua ja olla ja niinpä hän meillekin tullessaan kävi ensimmäisenä meidän kaikkien sukkalaatikot läpi ja parsi sitten rikkinäiset sukat ehjiksi. Nyt se muisto tuntuu lähinnä hellyttävältä huolenpidolta, mutta jossain vaiheessa ne kirkkaanvihreät paikat vaikkapa mustissa sukissa taisi vähän ärsyttääkin :).

Tässä keväällä tyttöjen suosikki villalegginssien polvea "parsiessa" tuli sitten tosiaan mummu lankoineen ja sukkineen mieleeni ja myös se, että teenköhän koko homman ihan väärin vai edes sinne päin. No, oli se aika lailla sinnepäin, löysin nimittäin Kodin Kuvalehden sivuilta helpon ohjeen ja siitä innostuksissani tulikin sitten seuraavana mieleeni, että eikös tätä voisi käyttää ihan tarkoituksella koristeenakin. Ja niin syntyi heinäkuun erikoistekniikkakokeilu eli siis parsinta. Miettikääpä muuten jotakin villakangasnuttua ja siinä villalangasta tehtyjä parsintakohtia koristeena, eikö olis ihana? Mahtavan kotikutoista, uniikkia ja käsityömäistä!

Koska parsinta kuulostaa omaan korvaan kovin vanhanaikaiselta, halusin kyseistä tekniikkaa sisältävän kokeilunikin olevan tyyliltään vanhahtava. Kesän alussa sain kasan vanhoja kankaita (verhoja) lahjoituksena ja sieltä tämä ruudullinen verhokangas kovasti houkutteli ensimmäisenä johonkin projektiin. Otin verhonpalan, langat ja sakset mukaan autolomalle ja tämä oli oikeastaan ainoa käsityö, minkä siellä tein valmiiksi asti. Kaikenmaailman sairastelun, huoneiden uudelleenjärjestelyjen ja hirveän siivoamisen jälkeen täällä kotona tämä oli se kauan odottamani ensimmäinen ompelutyö, jonka sain uudessa ompeluhuoneessani tehtyä! Jee!!

Minusta mekosta tuli herttainen. Siinä on hakemaani vanhan ajan tyyliä ja sieluni silmin voin hyvin aikamatkustaa ja kuvitella jonkun pienen neidin maitolaiturilla mekko päällään, lettinauha hiuksissa, polvisukat ja remmikengät jalassa. Vanhahtavasta tyylistä huolimatta mekko soveltuu hyvin myös tähän päiväään, ei ehkä keskelle Helsinkiä, mutta oikein passelisti tänne maalle, metsän ja pellon reunaan.

Perinteisesti tein kaavat mekkoon itse. On jotenkin helpompi muokata itse uusi muutamalla viivan vedolla kankaalle kuin alkaa etsiä vastaavaa uutta kaavaa lehdistä tai netistä. Tässä mekossa ei nyt kaavoituksellisesti juuri mitään kommervinkkejä olekaan, vaan jujuna ovat nuo parsintapistoin tehdyt koristet. Mekossa on hieman laskettu vyötärö ja se on löysä malliltaan. Hihoja koristavat pienet frillat ja helma on hieman takaa pidempi kuin edestä. Takaa löytyy minulle tyypillinen erivärinen nappirivistö. Etukoristeessa käytin parsinnan lisäksi solmupistoja, eivät ehkä olisi edes olleet tarpeen, mutta siinähän nyt ovat. Asusteeksi tein vielä rusettipannan.

Kesä on siitä kivaa aikaa, että kuvauspaikkoja on helppo laajentaa kodin ulkoseinästä vähän muuallekin. Kun viime lauantaina veimme lapset yökylään anoppilaan, pääsi uusi mekko heti päälle, sillä ajattelin, että matkan varrelta voisi löytyä sopiva kuvauspaikka mekon vanhaa tunnelmaa lisäämään. No, niinhän siinä sitten kävikin ja maalaiskaupungin bussipysäkki oli minusta aivan valloittava tausta tälle mekolle. Oikein valloittavaa viikonloppua kaikille ja kiitos jälleen kerran teille ihanille vakkarikommentoijille ja muillekin kauniista sanoistanne edelliseen postaukseen!

ps. Seuraavaksi kuulette blogini tarinan...

I have started making autumn clothes. For me it means at least a couple more dresses - but with long sleeves. With so many rainy and cold days this summer it was quite funny that last Saturday when we were supposed to photo shoot this autumn dress it was very warm and the sun was shining! She didn't even have to wear tights.

I got the idea for this dress when I was fixing girls' wool leggings with darning stitches earlier this summer. When I was a kid and my grandmother came to visit us she always checked our socks. If there were socks that needed repairing it was the first thing she did, she always had the yarn and the needle with her! Anyway I thought darning stitches would be an interesting way to decorate clothing and I think it turned out pretty nice.

I made the stitches during our summer holidays, I think some of you might see it on my Instagram account. About a week ago I finally got to do the sewing. This fabric used to be an old curtain, I just got it from my Dad two months ago. As usual (and because of the education and 30 years of experience in sewing) I made the pattern drafting by myself. For me it's normally much easier/quicker to draw a couple more new lines straight to the fabric (or make a new pattern using some basic shirt pattern) than start looking for a "something I have on my mind- like" pattern on the internet or from a sewing magazine. 

As the whole darning thing sounds quite old fashioned to me, I wanted the dress to have some old style nostalgia as well. So the dress is more loose than I normally do, it has a dropped waistline, some ruffles and of course buttons on the back. The back hem is little bit longer than the front hem. I really like the result, I would describe it cosy and sweet! I made a matching head band too. This might not be the right dress for a big city little girl but it's perfect here where we live, surrounded by two lakes, woodland and fields!

Have a great weekend everyone <3

Tarpeita, tunteita ja kesän kaunein mekko - My favorite dress for summer 2015

Olen huomannut, että omassa ompeluelämässäni on kahdenlaisia tarpeita. Niitä tarveompeluja, joita lasten tai oma vaatekaappi oikeasti tarvitsee ja sitten sellaisia henkisiä tarveompeluja, joita oma sielu tarvitsee, että saa ravittua kokeilunhalua ja luovuudentarvetta. Nämä jälkimmäiset ompelutarpeet ovat itselleni yleensä paljon mieluisimpia ja sitä mieluisampi tuntuu usein myös lopputulos olevan, mitä vanhemmasta ja "hylätymmästä" kankaasta on kyse. Näin olen tässä analysoinut, kun niitä rakkaimpia blogitöitä olen miettinyt. Toki rakkaimmille töille on yhteistä myös kiva malli, yksityiskohdat ja/tai jokin erikoistekniikka. Ehkä se onkin sitten niin, että vanhempien (tai kierrätyskankaiden) kanssa uskaltaa kokeilla ja riskeerata enemmän, kun tietää, että rahallinen tappio ei ole niin suuri, jos projekti epäonnistuu. Ja sitten onkin tullut yllättävän hyviä lopputuloksia!

Tänään esittelemäni mekon kangas ei kovin kauaa ehtinyt omassa kaapissani lojua, mutta hieman hylätyltä se vaikutti isossa "poistolaarissa" Marimekon tehtaanmyymälässä Virroilla, josta sen pelastin muiden kankaiden joukosta kevättalvella. Punaisen rakastajana ihastuin heti tähän Fujiwo Ishimoton vuonna 1989 suunnittelemaan Korsi-kankaaseen ja ajatus merimieshenkisestä kesämekosta syntyi lähes samalla sekunnilla. Meidän vanhin neiti ei olisi täksi surkeaksi kesäksi tarvinnut yhtään uutta kesämekkoa, mutta kun idea syntyi, niin olihan se saatava toteuttaa henkisen mielenrauhan saavuttamiseksi!

Olin niin innoissani "mekkonäystäni" (en juurikaan osaa suunnitella paperille mitään, vaan vaatteiden malli tupsahtaa aina jostain mieleeni ja muotoutuu yleensä lopulliseksi kaavoituksen ja ompelun lomassa), että en uskaltanut mekkoa edes tehdä kuin vasta vähän ennen meidän kesälomareissua. Pelkäsin nimittäin, että sille tapahtuu jotain peruuttamatonta, ennen kuin se edes päätyy matkalaukkuun. Kun sain mekon lopulta valmiiksi, taisi hymy yltää korviin saakka.

Minä kyllä tykkään tästä mekosta niin kovin, että haluaisin talviversion itselleni heti juuri nyt (että jos joku tietää sanoa, mistä saa tällaista leveämpi raidallista, nimenomaan puna-valkoista joustocollegea vaikka, niin vinkatkaa kommenttiboksiin, please!)! Olen suorastaan vähän kateellinen tytölle tästä ja melkein tekisi mieli kieltää koko mekon käyttö ja laittaa se raameihin muistuttamaan minua siitä, miksi ompelu on niin ihanaa. Se on ihanan kutkuttavaa juuri tällaisten lopputulosten ja onnentunteiden ansiosta! Kun saa jotakin kaunista aikaiseksi ja se on pysyvää (toisin kuin kodin siisteys ;))

Laitanpa vielä ne perus infot tähän loppuun kankaasta, työskentelystä ja kaavoista: kankaan raidat menevät oikeasti pystysuunnassa, mutta käänsin ne siis vaakaan. Raitakankaan merihenkisyyttä lisätäkseni tein eteen tuollaisen läppäleikkauksen (ei aukea vaikka napinlävet onkin, takana on vetoketju) ja koristeeksi laitoin kultanappeja (ankkurinapit olisivat olleet ihan must, mutta niitä ei Keinosen nappiliikkeestä löytynyt riittävästi) ja upeaa kultaista palmikkonauhaa. Epoleteista olen pitänyt aina, mutten tahdo niitä ikinä muistaa vaatteisiin laittaa. Mekon kaava on oma, yläosa on vuoritettu muotokaitaleiden avulla. Tässä sai myös taas kivasti harjoitusta raitojen kohdistuksesta ja pientä näpräämistä oli muutenkin juuri sopivasti minun makuuni :). Kesän suosikkimekko, ehdottomasti <3.

EDIT Ja tuo pikkusiskon ruusumekko löytyy muuten täältä.

This is definitely my favorite dress for this summer! I am a happy sewing mother! I love the colors, the pattern, the details - just everything. And Patricia, guess what? I'm afraid I had never done this dress without you and our fabric swap in March. When I went looking for some nice Marimekko fabric for Patricia I saw this fabric in a big box with lots of other different fabrics. I took it and thought - oh, what a perfect fabric for a sailor like dress for my school girl, I really need to get this (and it cost barely nothing)! I got the idea of the dress immediately and I thought it would be a perfect dress for our holiday in Italy - and it was!

This Marimekko fabric "Korsi" is already designed in 1989 by Fujiwo Ishimoto and the stripes actually go vertically. But for my school girl I wanted to put them horizontally. The design and the pattern is my own and what I like most is the front part with golden buttons (I would have wanted anchor buttons but couldn't find them) and the ribbon. For some reason I have always liked epaulets a lot but I never remember to draft them, now I did. I'm so pleased with this dress and now I would love to have something similar for myself but winter version with long sleeves. 

The bodice is fully lined with neckline and armhole facings and there is a zipper on the back. This was my last summer dress so far, next projects will be for autumn! It's been a pleasure to have new followers outside Finland, welcome!

EDIT You can find little sister's red dress here. 

Mekkoni on aurinko (sekä 3 erilaista blogia -haaste) - My dress is a sun shine

Sateen keskelle tarjoilen tänään aurinkoa - mekkojen muodossa. Nämä värikkäät ja pyörähtelevät mekot ovat todellinen piristysruiske harmauteen, mutta ihanasti ne toimivat myös lomallamme Italiassa.

Keskimmäinen neito huomasi keväällä akuutin puutteen mekkorekkiä katsellessaan, siellä ei ollut yhtään keltaista mekkoa! Lupasin tälle meidän perheen mekkokuningatterelle ommella yhden uuden mekon kesäksi ja se oli tämä keltainen mekko. Kangas valikoitui Eurokankaasta neitosen omasta toimesta ja minä toimin tapani mukaan mallimestarina. Kesämekossahan täytyy ehdottomasti olla hulmuava helma, eikö vain? Lisäksi takakappaleelle tehtiin pieni koriste ristikkäin menevistä nauhoista. Kuosittelin mekon yläosan vanhasta t-paidan kaavasta ja lisäsin siihen kellotetun helmakappaleen.

Pienemmän neidon mekon kangas muistuttaa minua omasta mummustani. Mummu ompeli paljon vaatteita itselleen ja vaikka hän vanhemmiten ei värikkäästi enää pukeutunutkaan, muistan erään mummun kukkakuvioisen keltaisen mekon lapsuudesta (itselleni pienensin sen sopivaksi kaksikymppisenä, kun käytin joitakin muitakin mummun vanhoja vaatteita silloin). Mummulan kukkapenkeissä oli paljon keltaisia ja oransseja kukkia, joista mummu sitoi meille aina kimpun kotiin vietäväksi. Ehkä ne olivat mummun lempisävyjä.

Mekon kaavan olen kopioinut valmismekosta, joka on ehkä ollut ostetuista mekosta suosituin. Mekko oli noin kaksi vuotiaalle, joten jouduin isontamaan kaavaa. Tykkään erityisesti mekon takakappaleen olkainratkaisusta, ne olisin tosin tähän mekkoon saanut tehdä hieman vielä pitemmät. Nyt vyötärölinja ei ole täysin vaakasuorassa mekon ollessa päällä, mutta ei se onneksi ole niin vakavaa. Kankaan olen ostanut matkoilta ja siitä ei jäänyt juurikaan kuin pienet leikkuusilput jäljelle. Brodyyripitsi on Karnaluksista, lempihyllyltäni kyseisestä kaupasta :).

Molempien mekkojen kankaat ovat erittäin kiitollisia matkustusmateriaaleja, keltainen neulos ei rypisty ja kukallinen seer sucker ei kaipaa silitystä sekään. Suomen kesä ei ole tarjonnut näille mekoille suotuisia säitä (paitsi eilen), mutta kyllähän näillä voi piristää myös tulevaa syksyä!

Minut on myös haastettu erilaisiin haasteisiin. Iloa pulppuavasta Mumintalo -blogista sain Kolme erilaista blogia -haasteen ja Kototeko-blogista mielenkiintoisen Blogisi tarina -haasteen. Oman blogini tarinaan sekä haastamaan neljää muuta palaan ensi viikolla, mutta nyt laitan eteenpäin tuon toisen haasteen.

Haastettujen valitseminen on minulle ainakin välillä hankalaa, sillä seuraan monia ihania blogeja säännöllisesti ja kaikille heille voisin antaa haasteen eteenpäin. Tällä kertaa päädyin valitsemaan sellaisia blogeja, joita en aikaisemmin ole vielä haastanut mihinkään. Kolme erilaista blogia-haasteeseen valitsin kaksi sellaista blogia, joita en ole seurannut vielä kovin pitkään, mutta joihin kumpaankin olen ihastunut ihan täysillä. Kolmas blogi on hieman vanhempi tuttavuus, mutta ei kovin vanha sekään.

Ensimmäinen on Villa Pipo, jossa innostus ompeluun näkyy niin tekstissä kuin kuvissa. VillaPipo ei ole harrastanut ompelua vielä montaa vuotta, mutta ei voi olla kuin ihailematta hänen rohkeuttaan tarttua erilaisiin ompelutöihin ja materiaalikokeiluihin. Erittäin inspiroiva blogi myös tällaiselle ikuisuuden ompelua harrastavalle!

Toinen valitsemani blogi on Pomada. Erityisen ihastunut olen Saijan tekemiin isoihin ja pieniin tilkkutöihin, jotka ovat ihanan raikkaita  ja harmonisia. Saijan ansiosta aion tänä syksynä aloittaa ison tilkkupeiton tekemisen!

Kolmas valitsemani blogi on Kangaslampi. Sanna esittelee blogissaan upean ajattomia ja hyvällä maulla tehtyjä vaatteita ja käsitöitä. Monet varsinkin Sannan itselle tekemistä vaatteista ovat sellaisia, joita voisin itsekin kuvitella käyttäväni!

Ensi viikolla esittelen teille mekon, jonka tekemistä ja nyt esittelemistä olen odottanut kieli pitkällä. Instagramin puolella minua seuranneet ovat siitä pienen palan jo nähneetkin. Se on tämän kesän THE mekko, eli omasta mielestäni paras ja olen siitä ehkä jopa hieman kateellinen, kun olisin itsekin halunnut samanlaisen :). Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

How would you describe little girl's favorite dress? Colorful, twirls beautifully, nice details? When it's summer a girl definitely needs a dress like that, doesn't she?

Our middle daughter who has a LOT of dresses told me she doesn't have any yellow dress for summer. I promised to sew her only one dress for this summer and so we went to Eurokangas to look for fabric. She found this... I don't know what it's called in English (I don't even know what it is in Finnish).... fabric anyway (it's some sort of jersey, doesn't wrinkle at all, something I used to have when I was a kid too) and I (as most of the times I sew something) made the pattern myself for the dress. The bodice is quite T-shirt like with nice detail on the back. Then I just added a circle skirt and a casual but girly summer dress was born.

For our youngest daughter I made a dress based on a RTW dress that was one of her favorite's at the age of two. I had to make the pattern a bit bigger obviously. I had bought the lovely seersucker fabric from Jo Ann and I only had half meter of it. Luckily it was just enough! The lovely yellow lace is from Estonia. 

Both of the dresses are like sun shine on a cloudy and rainy day like today. The floral seersucker is a lovely material but unfortunately it's not much available here. This fabric also reminds me of my grandmother, she used to have a yellow floral dress when I was a child. She also had so many orange and yellow flowers and when I went home she always gave me a bunch of them to go home with. I think they were her favorite colors. 

Next time I'll show you a dress I'm a bit jealous about! Have a great Sunday everyone!