Olen huomannut, että omassa ompeluelämässäni on kahdenlaisia tarpeita. Niitä tarveompeluja, joita lasten tai oma vaatekaappi oikeasti tarvitsee ja sitten sellaisia henkisiä tarveompeluja, joita oma sielu tarvitsee, että saa ravittua kokeilunhalua ja luovuudentarvetta. Nämä jälkimmäiset ompelutarpeet ovat itselleni yleensä paljon mieluisimpia ja sitä mieluisampi tuntuu usein myös lopputulos olevan, mitä vanhemmasta ja "hylätymmästä" kankaasta on kyse. Näin olen tässä analysoinut, kun niitä rakkaimpia blogitöitä olen miettinyt. Toki rakkaimmille töille on yhteistä myös kiva malli, yksityiskohdat ja/tai jokin erikoistekniikka. Ehkä se onkin sitten niin, että vanhempien (tai kierrätyskankaiden) kanssa uskaltaa kokeilla ja riskeerata enemmän, kun tietää, että rahallinen tappio ei ole niin suuri, jos projekti epäonnistuu. Ja sitten onkin tullut yllättävän hyviä lopputuloksia!
Tänään esittelemäni mekon kangas ei kovin kauaa ehtinyt omassa kaapissani lojua, mutta hieman hylätyltä se vaikutti isossa "poistolaarissa" Marimekon tehtaanmyymälässä Virroilla, josta sen pelastin muiden kankaiden joukosta kevättalvella. Punaisen rakastajana ihastuin heti tähän Fujiwo Ishimoton vuonna 1989 suunnittelemaan Korsi-kankaaseen ja ajatus merimieshenkisestä kesämekosta syntyi lähes samalla sekunnilla. Meidän vanhin neiti ei olisi täksi surkeaksi kesäksi tarvinnut yhtään uutta kesämekkoa, mutta kun idea syntyi, niin olihan se saatava toteuttaa henkisen mielenrauhan saavuttamiseksi!
Olin niin innoissani "mekkonäystäni" (en juurikaan osaa suunnitella paperille mitään, vaan vaatteiden malli tupsahtaa aina jostain mieleeni ja muotoutuu yleensä lopulliseksi kaavoituksen ja ompelun lomassa), että en uskaltanut mekkoa edes tehdä kuin vasta vähän ennen meidän kesälomareissua. Pelkäsin nimittäin, että sille tapahtuu jotain peruuttamatonta, ennen kuin se edes päätyy matkalaukkuun. Kun sain mekon lopulta valmiiksi, taisi hymy yltää korviin saakka.
Minä kyllä tykkään tästä mekosta niin kovin, että haluaisin talviversion itselleni heti juuri nyt (että jos joku tietää sanoa, mistä saa tällaista leveämpi raidallista, nimenomaan puna-valkoista joustocollegea vaikka, niin vinkatkaa kommenttiboksiin, please!)! Olen suorastaan vähän kateellinen tytölle tästä ja melkein tekisi mieli kieltää koko mekon käyttö ja laittaa se raameihin muistuttamaan minua siitä, miksi ompelu on niin ihanaa. Se on ihanan kutkuttavaa juuri tällaisten lopputulosten ja onnentunteiden ansiosta! Kun saa jotakin kaunista aikaiseksi ja se on pysyvää (toisin kuin kodin siisteys ;))
Laitanpa vielä ne perus infot tähän loppuun kankaasta, työskentelystä ja kaavoista: kankaan raidat menevät oikeasti pystysuunnassa, mutta käänsin ne siis vaakaan. Raitakankaan merihenkisyyttä lisätäkseni tein eteen tuollaisen läppäleikkauksen (ei aukea vaikka napinlävet onkin, takana on vetoketju) ja koristeeksi laitoin kultanappeja (ankkurinapit olisivat olleet ihan must, mutta niitä ei Keinosen nappiliikkeestä löytynyt riittävästi) ja upeaa kultaista palmikkonauhaa. Epoleteista olen pitänyt aina, mutten tahdo niitä ikinä muistaa vaatteisiin laittaa. Mekon kaava on oma, yläosa on vuoritettu muotokaitaleiden avulla. Tässä sai myös taas kivasti harjoitusta raitojen kohdistuksesta ja pientä näpräämistä oli muutenkin juuri sopivasti minun makuuni :). Kesän suosikkimekko, ehdottomasti <3.
EDIT Ja tuo pikkusiskon ruusumekko löytyy muuten täältä.
This is definitely my favorite dress for this summer! I am a happy sewing mother! I love the colors, the pattern, the details - just everything. And Patricia, guess what? I'm afraid I had never done this dress without you and our fabric swap in March. When I went looking for some nice Marimekko fabric for Patricia I saw this fabric in a big box with lots of other different fabrics. I took it and thought - oh, what a perfect fabric for a sailor like dress for my school girl, I really need to get this (and it cost barely nothing)! I got the idea of the dress immediately and I thought it would be a perfect dress for our holiday in Italy - and it was!
This Marimekko fabric "Korsi" is already designed in 1989 by Fujiwo Ishimoto and the stripes actually go vertically. But for my school girl I wanted to put them horizontally. The design and the pattern is my own and what I like most is the front part with golden buttons (I would have wanted anchor buttons but couldn't find them) and the ribbon. For some reason I have always liked epaulets a lot but I never remember to draft them, now I did. I'm so pleased with this dress and now I would love to have something similar for myself but winter version with long sleeves.
The bodice is fully lined with neckline and armhole facings and there is a zipper on the back. This was my last summer dress so far, next projects will be for autumn! It's been a pleasure to have new followers outside Finland, welcome!
EDIT You can find little sister's red dress here.




















