Heippa kaikille! Näin keväisin meidän perheen neljästä naisesta kolmella on syntymäpäivät kahden viikon sisällä ja yksi neitokainen viettää epävirallisia nimipäiviään. Sitten on vielä äitienpäivä, joten melkoinen juhlaputki aina tässä huhti-toukokuulla meillä.
Tapani mukaan ompelin synttärityttösille mekot lahjaksi, tällä kertaa vähän arkisemmat kukkamekot, kun ajattelin säästää mahdolliset uudet juhlamekko-ompelut kummipojan tuleviin rippijuhliin. Ensimmäisenä tässä nyt esittelyssä keskimmäisen neitosen kukkamekko!
Helsingissä messuilla käydessämme ihastuimme neitosen kanssa kumpikin tähän
Hämeen Tekstiilituonnin herkkään, hyvällä tavalla jotenkin vanhanaikaiseen kukkapuuvillaan. Siitä lähdin sitten synttärimekkoa suunnittelemaan. Kaava on oma kokeilu lähinnä tuon yläosan leikkausten osalta ja helma on vain poimutettu suorakaitale. En ole täysin tyytyväinen tähän mekkoon, koska tuntuu, että siitä puuttuu jotakin, joka antaisi sen mahtavan onnistumisen tunteen, joka käsitöissä on niin kutkuttava :). Eilen illalla näitä kuvia katsellessa "analysoin" mekon ongelmat ja tajusin, että ongelma taitaa olla siinä, että yksityiskohdat eivät oikein erotu mekosta kunnolla.
Ratkaisin jo ongelman ja jos nyt aloittaisin mekon alusta yhdistäisinkin mekkoon pitsinväristä yksiväristä puuvillaa ja tekisin olkaimet ja tuon yläosan kaitaleen siitä. Tummempi kaitale erottuisi paremmin niin kukkakankaasta kuin myös ihosta. Samasta yksivärisestä lisäisin myös vyötärölle solmittavan rusettinauhan. No, aina ei idea ja toteutus täysin kohtaa, tai suunnitelmat eivät ole ihan viimeisteltyjä, mutta ihan käyttökelpoinen ja ok mekko tämä nyt siltikin on. Seuraavan version voi sitten tehdä paremmin :). Siksikin tämä ompelu on minusta niin mukavaa, kun tuntuu, että tässä hommassa ei ole ikinä täysin valmis, vaan viilattavaa ja opittavaa löytyy kyllä näidenkin ompeluvuosien jälkeen lähes joka projektista, vaikka tietynlainen rutiini ompeluhommiin on tullutkin.



Kukkamekon kaverina meillä näissä kuvauksissa on elämäni toinen itse neulottu lasten neuletakki - jippii! Aloitin takin jo tammikuussa ja kolme kuukautta siinä meni, vaikka oikeasti tein sitä ehkä viikon, oli vain aika pitkiä taukoja välillä. Minulla jää niin helposti nämä neuletyöt roikkumaan, samaa "tautia" olen huomannut toistenkin ompelubloggaajien potevan :).
En ole ennen tehnyt tuollaista raglanhihaista kaarrokemallia ja sitä pääsin nyt kokeilemaan tämän projektin puitteissa. Etureunan tein vahingossa väärin, mutta huomasin sen vasta, kun olin toisen jo ehtinyt neulomaan ja annoin asian nyt olla. Muitakin pikkuvirheitä varmaan löytyy, mutta minulla oli tässä tärkeintä se, että saan neuletakkipeikkoa itseltäni vähän pois ja uskaltaisin rohkeammin kokeilla niidenkin tekemistä. Malli on Modasta (3/2010) ja koko noin 110 cm. Lankana Novitan Hile.
Meillä, niin kuin varmasti monessa muussakin perheessä sisarukset haluavat muistaa toisiaan syntymäpäivinä. Koululaisneiti päätti yllättää siskon taikataikinasta leivotuilla herkuilla (taikinan ohje esim.
täällä). Melkoisia herkkuja syntyikin ja niitä tehtiin sitten vielä lisää yhdessä siskojen kanssa seuraavanakin päivänä. Tämän herkkukattauksen (hampurilainen, pizza, pullapitko, pipareita, suklaapatukan paloja, joulutorttu, lusikkaleipä, suklaakeksi, kinkkua, sämpylöitä, lihapullia ja ruisreikäleipä) perusteella meidän perheen ruokavaliosta tulee aika epäterveellinen kuva, mutta ei meillä nyt oikeasti ihan näin syödä, vaikka näitä juhlia nyt epätavallisen paljon on ollutkin ;).

Leppäkerttuja, perhosia ja ripaus auringonpaistetta oli näkyvissä toissapäivänä ja tänäänkin sen verran, että saimme lasten kanssa hypeltyä ruutua pihassa ja harjoiteltua puujaloilla kävelyä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän huomaan kaipaavani valoa ja lämpöä ja pimeä syystalvi-kausi tuntuu pitkältä. Iloitsen näistä pitkistä päivistä ja toivon, että harmaat kelit väistyvät pian! Minä ainakin voin suorastaan sanoa jo kaipaavani niitä viime kesän helteitä ;). Sen vuoksi paininjalan alla onkin nyt uikkareita, että ovat sitten valmiina, kun lämpöaalto yllättää!
Ihanaa tulevaa äitienpäiväviikonloppua kaikille äideille ja iloa päiviinne!
Ps. Ai niin, tuohon edelliseen postaukseen tai lähinnä koukkuamiseen liittyen, niin nyt oli ilmestynyt uusi kirja Virkkaa ja koukkua kaunista (Tove Fevang), joka on saatavilla Juju-kerhosta kuukauden kirjana. Tämä kaikille käsityökirjojen ja koukkujen parissa viihtyville tiedoksi :). Itse taidan ainakin vakavasti harkita kirjan ostamista, kirjailijan tyyli on minulle tuttua, joten luulen, että olisi itselle ainakin mieleinen ja inspiroiva tämä uusinkin teos.
Hello everybody! Today I'm going to show you one of the dresses I've made lately. For some years already I've used to sew birthday dresses for my three daughters. This year was no exception when two of them just had their birthday. Sometimes I've made the dresses very princess like using satin, tulle, lace and fabrics like that. Now I made casual cotton dresses because my godson is being confirmed in June and I thought I could make the very dressy dresses little later or then we could even use some old dresses :).
Our middle daughter has a style of her own. She has always been quite picky about her clothes when our oldest daughter wears almost everything I made for her. When I started sewing for our middle daughter I first had some troubles learning what kind of clothes she would love. Sometimes I offered something that was too colorful or sporty or the prints were too "childish". Then I realized that she likes quite classical prints, just like me - stripes, flowers and polka dots. She prefers peaceful color combinations but there can be bright colors too as long as the outfit doesn't end up too multicolored.
I couldn't actually ask for a better "client". I can always let her decide in the fabric store what fabric to buy for her projects because I know she won't pick anything tacky. She usually chooses floral prints and she chose the fabric for this dress too. She loves vintage style dresses and I tried to give this birthday dress a bit of vintage style with lace, yoke and pintucks. I'm glad she likes the dress although I'm not completely satisfied. I would use now a solid brown fabric for the yoke and the shoulder straps and add a brown sash to the waist too. The details would come out better then I think. But the dress is done and I have to remember the changes next time. The pattern is my own and the cotton is from Hämeen Tekstiilituonti.
She loves cardigans too. One of her favorite colors lately has been violet. I would love to knit all kinds of cardigans but I'm only learning and I'm very lazy when it comes to knitting. This cardigan took me 3 months to get done, I could have done it in a week if I hadn't always started a new sewing project :). The pattern is from Moda and yarn from Novita.
The big sister wanted to surprise little sister on her birthday and made her a set of all kind of yummies. She made them using the batter that only contains wheat flour, water, salt and cooking oil. Then she painted them with water colors. I guess it was the best present she got :).