Muutaman vuoden ajan, aina lelukaupassa käydessämme vanhin tytär on pyytänyt minua ostamaan Disneyn muoviset korkokengät. En ole niitä suostunut ostamaan, mutta nyt ennen matkalle lähtöä lupasin, että jos sopivat korkokengät löytyvät, tyttö saa ne muistoksi matkalta. No, löytyiväthän ne ja olisi niitä ollut nuoremmallekin siskolle, mutta joku raja se on näissä meidänkin hepeneissä, mitä minkäkin ikäiselle ostetaan :) (vaikka leikkikäyttöönhän nämä kengät siis tulivat). Ja voi mahdoton, kylläpä kengät ovatkin olleet kovassa suosiossa, saivat tytön prinsessaleikit nyt ihan uutta puhtia! Ehkäpä ne minun korkokengät saavat nyt olla rauhassa... tai sitten ei.... Sehän se oli paras leikki omassa lapsuudessakin, sovitella mummolassa äidin ja tädin vanhoja korkokenkiä serkkutytön kanssa. Kumma, miten lapsia aina kiehtoo nuo aikuisten kengät - oli ne sitten matalakantaisia tai korollisia.
Mutta sitten tähän mekkoon. Kaava on tarkka kopio eräästä tytön lempimekosta, jonka on saanut vaariltaan lähes neljä vuotta sitten tuliaiseksi. Nyt tuo mekko alkoi olla sen verran kireä, että katsoin paremmaksi tehdä uuden samanlaisen. Mekossa on kauniita yksityiskohtia, kuten nuo laskokset etukappaleella ja helmassa, kaksinkertainen röyhelö pääntiellä ja tuo vyö antaa mielestäni vielä loppusilauksen. Vanhassa mekossa vyö oli tehty mekkokankaasta, itse hyödynsin noita leveitä nauhoja, joita viime talvena tilasin Karnaluksista. Kaunis ja todella hyvälaatuinen paisley-kangas löytyi syksyllä pienestä käsityöpuodista Tallinnasta. Puuvilla on Jennifer Paganellin mallistoa (Mekkoni mun - kirjan tekijältä). Jätin tähän mekkoon vähän normaalia enemmän väljyyttä sekä reilun helmakäänteen, sillä luulen, että puku tulee olemaan kovassa käytössä seuraavat 2-3 vuotta. Pidän lopputuloksesta kovasti, mutta eihän tällainen kopioiminen anna samanlaista tunnetta, kuin vaate, jonka malliin on itse vaikuttanut - olkoonkin se sitten vaikka vain pieni yksityiskohta, mutta jotakin "omaa" kuitenkin!
