Haarukkapitsiä ja liehukehihoja - Hairpin lace and Japanese sewing

Moro kaikille täältä keskeneräisten ompelukasojen keskeltä :). Olen odottanut hetkeä, milloin villalangat alkaisivat syyhyttää sormiani niin, että saisin pitkästä aikaa jotakin aikaiseksi silläkin saralla. No tällä viikollahan se tapahtui. Ja olenkin nyt niin hövelillä päällä, että esittelen teille tässä kuussa peräti kaksi erikoistekniikkakokeilua. Eli edellisen postauksen lisäksi tässä on toinen syyskuun kokeiluni ja sehän onkin sellainen tekniikka kuin haarukkapitsi (tai haarukkavirkkaus).

Jestas sentään, kun tämä olikin mukava tekniikka! Perusteet on helppo oppia, tekniikka on melkoisen nopea ja sitä voi tehdä vaikka televisiota katsellessa. Haarukkapitsiin tarvitaan tavallinen virkkuukoukku ja pitsihaarukka, joita saa ainakin Sinellistä vajaalla kahdeksalla eurolla. Haarukka voi olla kiinteä tai säädettävä ja ihan pienen pienen haarukan voi tehdä vaikka kapeasta paperiliittimestä. Virkkauksen tuloksena syntyy nauhaa, joiden kummassakin reunassa on lenkkejä. Näitä lenkkejä yhdistelemällä voidaan luoda erilaisia neulepintoja ja tehdä vaikka minkälaisia töitä. Haarukkapitsiä voi yhdistää myös muihin tekniikoihin. Keräsin tuohon alle muutamia esimerkkejä inspiraatioksi ja alkuperäiset linkit löytyvat kuvan alta.

1 2 3 4 5 6

Itse en ollut aikaisemmin kokeillut tätä tekniikkaa. Oma pitsihaarukkani on Prymin ja sen takana on ohjeet haarukan käyttöön, myös Lankatekniikoiden käsikirjasta (toim. Ritva Koskennurmi Sivonen) löytyy vinkkejä tekniikkaan. Todella hyviä ohjevideoita löytyy myös You Tubesta, erityisesti englanninkielisellä termillä "hairpin lace". 

Ajattelin aloittaa haarukkapitsikokeiluni huivista, sillä minullehan ei tule syksyä ilman uutta huivia! Netistä ohjeita etsiessäni törmäsin tähän videoon, jonka pohjalta tein oman tuubihuivini. Video on pitkä, mutta todella selkeä ja perusteellinen. Vaikka ei ikinä olisi pitänyt minkäänlaista koukkua kädessä, tämän videon avulla huivi onnistuu. Siinä esitellään perussilmukka, merkintälankojen ja apulankojen käyttö (todella kätevät), nauhojen yhdisteleminen "letittämällä" ja päättely sekä huivin ompelu yhteen. Plussaa vielä siitä, että kerrotaan, mitä tehdä mahdollisille virheille, jos osa lankalenkeistä on jäänyt yhdistämättä, eikä halua purkaa. 

Itse tein oman huivini kahdessa illassa. Erona tuohon videon huiviin on se, että omassa huivissani on yhdistetty vain kolme kaitaletta, se on pidempi (silmukkalenkkien määrä on melko sama, mutta lankani oli vahvempaa, joten se menee kolme kertaa pään ympäri) ja palmikointi on viiden lenkin sijaan tehty kolmella lenkillä. Lankana on Novitan hile ja sitä meni tähän vajaa kaksi kerää. Tykkään kovasti lopputuloksesta! Nyt mietin sukanvarsia samalla tyylillä (koskaa lankaa löytyy vielä) ja pikkuneidille neulemekkosta tai jakkua haarukkapitsillä. Eri asia sitten on, saanko tehtyä ja milloin ;).

Päätin esitellä syyshuivini teille tunikamekkosen kanssa, joka on valmistunut jo alkukesästä. Kaava on japanilaisesta ompelukirjasta Ihanat mekot ja tunikat (Yoshiko Tsukiori). Näin syksyllä tällainen liehukehihamekkonen ei nyt ehkä ole enää niin kätevä, mutta onhan mulla se ihana viitta, jonka kanssa tätä voi pitää. Tämänkin ompelukirjan kaavat ovat todella löysää mallia, tein koon S ja kaventelin vielä lisää. Toki ne on tarkoitettukin sellaisiksi, itse vaan pidän enemmän sellaisista kevyesti myötäilevistä vaatteista. Hieman tämän tyyppinen kaava löytyy muuten myös Mekkotehdas aikuisille kirjasta (Lempi A), mutta leikkaussauma kulkee siinä rintojen yläpuolella ja hiha on lyhyempi. Luulen myös, että hihasauma on siinä ommeltu kokonaan kiinni, tässä taas hihasauma on hauskasti jätetty avoimeksi. Mahdollisella seuraavalla kerralla lyhennän myös tästä kaavasta hieman tuota olkaa, sillä huomasin näistä kuvista, että liikkeessä toinen olkasauma valahtaa helposti hieman rumannäköisesti liian alas.

Kankaana mulla on tässä minimekkosessa Eurokankaan palaosaston viskoosia. Mahdottoman rypistyvää, mutta ah niin ihanan laskeutuvaa, kevyttä ja vilpoisaa. Ja väri, se on ihan <3, peruspunainen on niin hyvä ja raikas!

Tultiin juuri tyttöjen kanssa rakentamasta ötökkähotellia. Netti meni jumiin ennen lähtöä kässäkerhoon, enkä saanut tätä postattua, mutta nyt toivottavasti paremmalla onnella. Mukavaa viikonloppua teille kaikille jo nyt!

Hello everyone! I have learned something new this week and it's hairpin lace! What a great technique, easy and pretty quick to do. I like it even more than Tunisian crochet. I wanted to make myself a warm scarf for this autumn and found a great tutorial on You Tube . So, this infinity scarf of mine is pretty much based on the tutorial, it's very long but good video that gives a lot of information and tips. Have you ever tried doing hairpin lace?

I'm also showing you a tunic dress I already made in June! The pattern comes from Japanese sewing book (by Yoshiko Tsukiori), I don't remember the name in English but it has mostly dresses and tunics. I really like the shape of the sleeve, it's quite pretentious :). The dress is still quite loose even though I chose size S but I guess that's how it's meant to be. I just feel it's not the best look for my body shape but I still like the result quite a lot. If I sew this again I'm going to shorten the elbow seam a little since I noticed from these pictures that it goes easily a little bit too down. Or then I just have to make the bodice a little bit smaller. But I have already worn this a lot, it's very comfortable and I love the color - red is one of my favorites. It looks very nice with a necklace or a scarf.

Me and the girls just came home from our craft meeting. You never guess what we did there today :). A bug hotel, how interesting is that! It'll be great to see who will move in there. But now I just say bye bye to you and and come back later tomorrow to see what YOU have been sewing :)!

Tähtiä mun tähdille (sekä napinläpiharjoituksia) - Stars for my stars

Ompelin omille tähtisilmä-tytöilleni tähtikuvioisia vaatteita koulu- ja kerhopäiviin. Leppoisaa, hempeää, tyttömäistä ja nättiä.

Tähtikuosisia kankaitahan on ollut jo vuosikaudet, mutta vasta nämä Noshin Ministar tähdet saivat omat silmäni tuikkimaaan ja sulattivat kunnolla sydämeni. Tähtösten pieni koko ja harva asettelu on jotenkin sympaattisen näköistä. Parasta minusta on kuitenkin ehkä se, että kankaassa on jujua jo tekstuurissa ja tämän rauhallisen asettelun ansiosta kuosi jättää tilaa vielä vaatteen yksityiskohdille ja pienimuotoisille tyttömäisille krumeluureille.

. 

Niinpä siis surautin tytöille kivat asut yhdistäen Noshin vanhempaa ja uutta mallistoa, koulun- ja kerhonalun kunniaksi (tosin vähän myöhässä, mutta onneksi kesähepeneissä tarkeni koulunalun). Puserossa ja tunikassa on sama Burdan (6/13) kaavapohja (lehdessä 2 eri mallia samalla kaavalla), jota olen ihan hitusen muokkaillut. Vanhimman tytön osalta puseroon on lisätty vain hieman pituutta, nuoremman neitosen osalta taas omaa muotoilua edustaa pääntielle ommeltu röyhelö ja ruusukkeet vyötäröllä. Jotkut tekniset ratkaisut ovat myös yksinkertaisempia /erilaisia kuin lehdessä, sillä näitä ommellessa oli lehti jo palautettu kirjastoon. Vuosien saatossa on tullut oma tyyli tehdä asioita, eikä ohjeita tule läheskään aina lukaistua edes läpi.

Yläosien pariksi tein raitalegginssit, isommalle ihan perusmalliset ja nuoremmalle ruusukkeilla, nämä vilahtivatkin Instagramin puolella heti valmistuttuuan jo pari viikkoa sitten, olivat minusta niin kivannäköiset. Legginssien kaava jostakin ikivanhasta Ottobresta.

Koululaisneiti esitti jo keväällä toiveen jakusta/hupparista, jota voisi koulussa pitää välitunnilla. Nyt päädyimme tekemään neulostakkimaisen version Noshin tähtijacquardista. Kokeilin pitkästä aikaa kuositella pystykaulusta - tahallaan tuollainen löysä ja laaja versio, sillä ajattelin, että kovin tiukasta ei tykättäisi. Olisi se nyt silti voinut vähän pienempi olla tai sanotaanko, että pääntietä ei olisi ainakaan tarvinnut madaltaa ja leventää ihan noin paljon. No, ihan kiva silti. Ja kaava siis oma.

Monet ompelubloggaajat ovat viime aikoina hyödyntäneet Noshin neuloksissa nurjaa puolta (myös minä täällä) ja niin tämänkin jakun yksityiskohtiin saatiin vähän erilaista ilmettä nurjaa puolta käyttämällä. Laitoin neuloksen nurjaa puolta nenäliinataskuun (täällä ainakin jo nuhanokkia liikkeellä), kaulukseen ja vyölenkkeihin sekä hihansuun käänteisiin. Kankaan nurjasta ja oikeasta puolesta puheen ollen, oletteko Suomessa törmänneet kankaisiin, jotka ovat oikeasti tehty kumpikin puoli käytettäväksi? Etsyssä olen törmännyt sellaisiin, lähinnä japanilaisiin kankaisiin, toinen puoli saattaa olla esim. ruudullinen ja toinen pilkullinen. Ne on tosi hienoja, joten o'hoi kaikki suomalaiset kangaskauppiaat, sellaisia tännekin ompelijoille, kiitos :).

Raitatrikoota jäi vielä sen verran, että pyöräytin siitä pitkän huivin tytölle. Päihin laitoin tuollaiset resoritähdet, ei mikään paras materiaali tähtiin, kuten kuvista näkyy, mutta ihan hauska huivista minusta silti tuli.

Jakun ompelussa pääsin taas testaamaan uuden koneen* napinläpimittarin avulla tehtävää automaattista napinläpeä enemmän. Olen nyt tahallani testannut sitä muille kuin puuvillakankaille, sillä en usko, että sellaisen kanssa tulisi edes mitään ongelmia. Testasin sitä jo aiemmin pitsille, sillä halusin nähdä, miten mittarin rulla pyöri pitsillä (hyvin, ei tarttunut) ja nyt halusin kokeilla sitä hieman vahvemmalle trikoolle. Tästäkin testistä kone selviytyi hyvin eikä kauluskaan ollut liian paksu rullan alla.

Napinläpimittarin käyttäminen on todella yksinkertaista. En tiedä kuinka monella teillä on vastaavanlainen systeemi omassa koneessanne, mutta itselle tämäkin vempain oli aivan uusi tuttavuus. Niinpä kerron tässä lyhyesti siitä ja ne, joille on tuttua, voivat hypätä pari kappaletta alaspäin.

Tämän koneen Sewing Advisor -järjestelmä kertoo minulle aina sopivimmat säädöt erilaisille kangastyypeille sekä ompelutekniikoille, näin myös napinläpien kohdalla. Näytöstä voin tarkistaa, että esimerkiksi kaikki langankiristykset ja paininjalan puristukset ovat oikein ja säätää ne sitten oikein tarvittaessa. Kiinnittäessäni napinläpimittarin johdon koneeseen, antaa kone minun asettaa napin koon, jonka mukaan kone tekee automaattisesti oikean kokoisen napinläven. Napin halkaisijan saa helposti mitattua etupaneelissa olevan mitan avulla. Tämä mitta on aivan järjettömän kätevä, ainakin tällaisella ompelijalla, jolla ne mittanauhat tuntuvat aina olevan jossakin väärässä paikassa. Napinläven tekemiseen olen käyttänyt Start/Stop nappia, jolloin polkimeen ei tarvitse koskea ollenkaan, vaan olen vain keskittynyt huolehtimaan siitä, että kangas pysyy suorassa.

Tässä tytön jakkuprojektissa minulla oli käytössä tavalliset matalat, kannattomat napit. Kiinteä mitta napissa riitti, sillä kone teki napinläven pienellä "väljyysvaralla". Tulevissa takkiprojekteissa aion sitten testailla kannallisia ja korkeampia nappeja, myös koneessa olevaa vaatturinnapinläpeä, jota en omalla konellaani ole oikein kauniisti saanut onnistumaan. Mutta kertoilen niistä sitten myöhemmin, kunhan ehdin projektien kimppuun. Ja muistakin koneen ominaisuuksista, aina kun tuntuu, että jotain hyödyllistä raportoitavaa on.

Koulutytön kanssa yritimme kuvata tuollaisen minivideon tuosta automaattisesta napinlävestä, täytyy sanoa, että noinkin lyhyen videon kuvaaminen oli kyllä paljon hankalampaa kuin tuo napinläpien teko! Koetilkutkin meinasi jo loppua (kun jompi kumpi aina sanoi vahingossa jotakin tai sitten kuvaus alkoi liian myöhään tai aikaisin tai jotakin muuta). Mutta videosta näkyy, kuinka helppoa ja nopeaa napinläpien teko voi näillä nykyajan koneilla olla. Että varokaa vaan kaikki, joilla on "vanha" ompelukone - ja siis tällä koneellahan saa ihan manuaalisestikin sen napinläven tehtyä, mutta ei taida nyt vähään aikaan olla palaamista siihen tyyliin minulla ainakaan :).

Tämän melkoisen pitkän, paljon kaikenlaista sisältäneen ja kovin asiapitoisen postauksen myötä toivotan mukavaa loppuviikkoa teille kaikille ihanille naisille siellä ruudun toisella puolella!

ps. Käykäähän kurkkaamassa kivoja käsitöitä Project Run and Playn sivuilla täällä. Äänestää saa, jos haluaa :). Mun ehdoton suosikki on kyllä se karhu, kiva kirjonta-idea vaikkapa pojille myös!

*blogiyhteistyö/testikäytössä Husqvarna Vikingiltä

This post is all about stars and stripes and light colors. I ordered some Nosh fabrics to make my girls some basic "back to school"-clothes. I like this Ministar knit a lot, first because I really like the flame structure and second because the stars aren't too tight. The layout of the stars leaves nicely some space for something extra and if you know me, you know I like details in clothes, even if they are just something small. 

On our weekly visit to library I found a cute pattern from Burda (June 2013) which I thought would be a good choice for this star knit. There were two different versions of the same pattern and I decided to do them both. I did some small changes as my habit is: for the older daughter I added some length to the hem and for the younger daughter I added the ruffle to the neckline and the two little rosettes to the waistline. 

Before the shirts I also made those stripe leggings. Some of you have already seen them on Instagram when I posted them two weeks ago part of the #sewphotohop challenge. I've seen rosettes at least on dresses, beanies, shirts and on blankets and pillows but not on leggings before so I figured it's a cute detail. The basic leggings pattern is from Ottobre. 

It was last spring when our oldest daughter asked me to make her a hoodie or jacket or something like that she could wear at school or on her way there. For some reason I'm not really a hoodie kind of (sewing)person so I asked if it could be more of a knit cardigan style and she said yes. So that's how this came out, I haven't drafted this kind of collar for ages and it's not perfect, but it'll do. The wrong side of this Nosh jacquard looks quite nice so once again I used it in the details, like the collar, pocket and belt loops. I have seen some gorgeous double sided fabrics on Etsy, oh, I wish we had something like that available here too (I'm very shy ordering anything abroad, although I've seen so many yummy fabrics online). The cardigan pattern is my own. 

I had some of the stripe knit left and I decided to use it for a long scarf. Some more stars again, you see :). They look quite homemade (which they obviously are, ha ha), I should have narrowed the seam allowance more in the sides. I cut the angle away, but it still looks bit bumpy. I still like the scarf, it's a lot of fun!

This sewing project gave me a good reason to use my new machine's automatic buttonhole foot. It's so quick and easy to use. Everything is made so easy, the Sewing Advisor of the machine tells me all the right numbers, pressure, which foot to use etc. I just select the material and what I'm doing and I look at the screen what I have to do. That feels very luxurious compared to my old machine. I tried making a very short video about this great buttonhole foot, and found out that it was very difficult - much more difficult than sewing the holes :). 

Have a nice week everyone!!

Äidiltä tyttärelle - KCW upcycled tunic dress

Tässäpä tämä viimeinen työni Kids' Clothes Week:lle. Tämän tunikan tein vanhasta Marimekon tunikastani. Pidin tunikaa paljon raskauksien välissä ollessani vähän muodokkaampi, mutta nyt laihtuneena suorahko ja sileä malli ei oikein istunut enää vartalolleni. Lisäksi tunikassa oli edessä syvä halkio, josta en enää välittänyt yhtään. Vaikka kuinka pidin huivia kaulassa, tuntui, että halkio aina vilkkui näkyville jostakin huivin välistä! Vaatteen kuitenkin kai pitäisi olla sellainen, ettei koko ajan tarvitse nyppiä jotakin :). 

Niinpä tunika sai muuttua joksikin muuksi. Se oli vielä melko moitteettomassa kunnossa, neuloksen pinta ok, reikiä ei ollut, mutta muutama pienen pieni tahra löytyi helmasta. Ajattelin, että vaatteen pystyy hyödyntämään hyvin keskimmäisen siskon tunikamekkoseen, kestää sitten toivottavasti käytön vielä pienemmälläkin siskolla. Kuosi ja värimaailmakin sopivat lapselle hyvin.

Leikkasin tunikan jollakin Ottobren peruspaitakaavalla. Koska puuvillaneulos ei jousta yhtään, valitsin koon 110 cm ja se oli aivan sopiva. Halkio, josta en tykännyt, muuntui uuden vaatteen takakappaleelle kivaksi yksityiskohdaksi napin avulla. Vanhat hihansuut tikkauksineen hyödynsin uusissa hihoissa. Toisesta helmapalasta syntyi kaksi taskua (neulos kääntyi ylösalaisin, kun hyödynsin vanhat tikkaukset, mutta ei haittaa lopputuloksessa yhtään). Pääntien hörsylät syntyivät vahingossa, kun purin epäonnistunutta viritelmää ja vinokaitaleet roikkuivat puoliksi kiinni etukappaleella! Minusta ne oli hauskannäköiset, täytyy vain muistaa pesun jälkeen ne venyttää muotoonsa, etteivät kuiva ihan sykkyrälle. 

Toivotan kaikille mukavaa ja aurinkoista tulevaa viikkoa! Toivotan myös uudet lukijat tervetulleiksi!

This is my last project for KCW.  I made this tunic dress from my old tunic that didn't fit me so well anymore. I think the print and colour suit fine for a child too.

The neckline decoration was born by accident. I tried something totally different, it didn't work and I ripped the knit bias tape. It was hanging from the neckline and I thought it looked cute! I added pockets too, because she loves them :). I used some Ottobre basic shirt pattern for this project, but with modifications. I like this!!

Pallohelmaa vohvelikirjonnalla - Project Run and Play (January)

Scroll down for English :)

Touhukasta tiistai-iltaa kaikille! Täällä on valmistunut viikonloppuna pääasiassa lahjuksia, mutta niistä lisää myöhemmin. Koitetaanpa tällä kertaa mennä pitemmittä löpinöittä, sillä nyt on aika paljon kuvia. Jotkut vanhemmista lukijoistani saattavat hämärästi muistaa sen vohvelikirjotun mekon, jonka tein viime vuoden maaliskuussa. Sain siitä silloin niin kivaa palautetta, että tohinoissani menin heti ostamaan lisää Eurokankaasta vohvelikangasta sekä siihen sopivaa trikoota ja aloin suunnitella uutta vaatetta. No, ne ostamani kankaat päätyivät vihdoin tällä viikolla vaatteeksi ja ideakin on tässä melkein vuoden sisällä vaihtunut melkoisen moneen kertaan!

Perheen pienin on todella ahkeraan käyttänyt sitä vanhempaa vohvelikirjottua vaatetta, se on pesussa viikoittain, joten tämän uudenkin version tein nyt hänelle. Ja ihan mukava tästäkin tuli, vaikken ensin ollut ihan varma :). Silloin kun kaipaan lopputulokseen jotakin tyttömäistä, rusetti pelastaa monesti minun silmissäni vaatteen kuin vaatteen,  ja niin se oli tässäkin tapauksessa. Vaate tulee käyttöön heti (uskotteko, että se kävi jo kerran pesussa, vaikka viimeistelin sen tänä aamuna), nyt se on minimekko, kesällä luultavasti jo tunika. Voi, kun tulisikin taas oikein lämmin kesä!!

Kaava tunikamekkoseen on oma. Kirjottu osa on vuoritettu ohuella puuvillakankaalla. Osallistun tällä tuotoksella myös ensimmäistä kertaa (hui!) Project Run and Playhin, jossa tammikuun haasteena oli tehdä jotakin pallohelmaista (tai vaikka -lahkeista). Inspiraatio tehtävään tuli Alida Makes -blogista. Töitä voi käydä kurkkaamassa täältä.

Seuraavalla kerralla ehkä sitten se kuvakooste niistä upeista satukirjojen mukaan ommelluista vaatteista tai lahjajuttuja. Muutama kuva vielä puuttuu, koittakaahan muistaa lähettää pian :).

This is my first time sewing something for Project Run and Play. Because it is now a monthly sew along it's more suitable for my schedule and I like the new format as well - I' m not very familiar with free patterns/ tutorials outside Finland, so I'm very much looking forward to seeing them. My creative process is sometimes very slow (I think hard, sew fast but end up adding embellishment during the process) so this also gives me enough time to think through different alternatives.

January's inspiration was a free bubble dress tutorial from Alida makes. I've made some bubbly clothes for my daughters so I knew the technique. Since I love all kinds of handmade embellishment I decided to give this knit bubble dress / tunic a unique and hand made look by using a cotton honeycomb fabric on the bodice and embroidering it with simple motifs. I've used the same technique here.

I made the pattern myself and the knit, honeycomb cotton and embroidery yarns are from a Finnish chain store specialized in fabrics. 

Nosh-onnea (osa 1) - Nosh fabrics (part 1)

 

Minulla oli tässä muutama viikko sitten aivan käsittämätön onni. Kävin täällä kotikylällä Nosh-kotimyyntiedustajan luona tutustumassa syksyn mallistoon - tai sanotaanko paremminkin, että hiplaamassa kankaat ja katsomassa värisävyt ja voitin siellä 20 euron lahjakortin Noshille! Seuraavalla viikolla voitin Mallikelpoisen haasteessa kangaspaketin - Noshilta sekin. Aika hauska juttu, eikö vain?

Aivan sattumalta tyttöjen Noshilta valitsemat kankaat sopivat kivasti yhteen voittamani kangaspaketin kanssa, niinpä päätin ommella kankaista oikein urakalla tytöille. Vanhimman tytön setti on nyt valmis, keskimmäisen tytön odottavat vielä kaavoittamista, mutta tulevat blogiin sitten kun valmistuvat.

Nyt on hirveästi kuvia!

Koska voitin Mallikelpoisen haasteen laskoksilla, en voinut vastustaa kiusausta laittaa tähänkin settiin laskoksia. Paidan vuoritettu kaarroke on siis laskostettu, tykkään ihan hirmuisesti! Paita on muuten simppeliäkin simppeli malli, kimonohihainen ja hieman helmasta levenevä.

Loppukeväästä tytölle tekemäni löysät sortsit olivat yksi viime kesän lempivaatteista. Sortsejakin voi nykyään onneksi käyttää talvisaikaan paksujen sukkisten tai legginssien kanssa. Niinpä tytön valitsemasta keltaisesta kankaasta syntyi pallomaiset sortsit, näistäkin löytyy laskoksia niin vyötäröltä kuin lahkeesta.

Viikko sitten minulla pälkähti päähän, että miksei säärystimiä voisi tehdä trikoosta. Kivalta näyttävät ainakin minun silmääni nämä trikoiset ryppysäärystimet. Teiltä, joilta kaapista löytyy pieniä paloja merinoneuloksia niin kokeilkaapa tehdä - niistä vasta ihania säärystimiä saakin!

Tämän harmaan neuloksen näin heti rentoina housuina. Innostuin laitteleen kaikenlaisia yksityiskohtia, jotteivat ne olisi ihan perushousut. Sinapinkeltaisella tikatut polvipaikat, erilaiset taskut ja nepparilahkeet tuovat housuihin eloa ja ilmettä. Tytär, joka ei ole vuosikausiin suostunut pitämään collegehousuja tykästyi näihin kovasti. Polvipaikkojen alla on vanu ja takataskut ovat myös vanutetut sekä vuoritetut. Jostain kumman syystä minulla on joku ihmeellinen taskujen vuorituskausi meneillään :).

Lapakkohihaisia puseroita on näkynyt blogeissa, mutta olen vähän lämmennyt hitaasti niille. Nyt päätin kokeilla! Etukappaleen kukkien keskiöön laitoin vielä silitettävät timantit, mutta eipä nuo taida kuvissa esiin tulla.

Kaikki kaavat näissä vaatteissa ovat omia ja kankaat siis Noshilta.

Seuraavaksi onkin tarkoitus antaa muutama diy-joululahjavinkki, taisin lupailla niitä silloin vuosipäivän aikaan. Joulu on muuten jo melkoisen lähellä ainakin oman mittapuuni mukaan. Pysykäähän siis kuulolla! Nyt lähden katselemaan, mitä te toiset olette tehneet :).

I was so lucky some time ago. I went to Nosh home sales to see the collection and knit fabrics and I won a gift card worth 20 euros. The next week I took part in sewing challenge hosted by Mallikelpoinen blog and won some Nosh fabrics again!

I decided to to use those fabrics right away and sew some nice sets. The clothes for my older daughter are now ready but the others need some pattern making first. So you'll see them later. My daughter chose the yellow fabric and the grey one I won from the challenge.

I made a pleated tunic (this one) for the Mallikelpoinen challenge so I definitely wanted to add some pleats for these clothes too. I really like the grey yoke tunic, I think it's casual but still beautiful. Our daughter loves shorts so I made baggy ones. Luckily they can be worn with tights or leggings since it's quite cold here. A week ago I had an idea about jersey leg warmers and I wanted to try it - I think these are great (leg warmers from merino jersey would be perfect).

I saw the grey cotton jersey immediately as trousers. Basic trousers seemed a bit dull so I added all kinds of details such pockets. I used mustard yarn for the stitchings. I have seen some nice bat sleeve shirts and haven't done any so it was about time to try one.

These clothes are quite comfortabe and casual - not my usual style since I love dresses and especially sewing them. But our oldest girl needs trousers and shirts at school so I need to sew them more often now. We live in Finland, we're are waiting for snow so dresses are out of a question for some time. She can of course wear dresses at home, but at school they are not very handy when you have to go out and put on your outer wear. She can wear all these clothes at school so mission accompished! All patterns are my own.

The next two or three post are about diy Christmas gifts. Christmas is only six weeks away - can you believe it!

Laskostunika haasteeseen - Little stitches and pleats

Niinhän siinä taas kävi, etten pystynyt pitämään näppejäni erossa Mallikelpoisen haasteesta. Tällä kertaa sai suunnitella oman kankaan. Mielessä pyöri niin kirjonnat, smokkipoimutukset kuin tilkkutyönä tehty kangas, mutta muiden kiireiden vuoksi päädyin kuitenkin sitten tekemään laskoksia kankaalle ja yritin siten saada luotua omannäköistä kangasta. Siltikin työ jäi viime tippaan, sillä pääsin eilen vasta kunnolla aloittelemaan ja tänään sitten tein loppuun. Tykkään kyllä kovasti tällaisesta kankaan manipuloimisesta erilaisten laskosten ja pienten pistojen avulla ja nyt taas muistin, että mun on ihan pakko laittaa yksi tähän aiheeseen liittyvä kirja tilaukseen mahdollisimman pian. Täytyy ihan tutkia löydänkö sen kirjan vielä tuolta netin syövereistä :). Jos onnistuu ja kirja osoittautuu hyväksi, täytyy tehdä siitä ihan postauskin vaikka sitten!

Tämä pienen tytön hihaton tunika syntyi siis siten, että leikkasin ensin kankaasta reilunkokoisen palan, jonka laskostin vaakasuoraan. Sen jälkeen kiinnitin laskokset pienillä pistoilla noin ehkä 3 cm:n välein. Tämän jälkeen kääntelin taitekohtia aina eri suuntiin ja kiinnitin pienillä pistoilla. Sitten leikkasin kaarrokkeen kankaalta, solmin langanpäät, ettei pistot pääse purkautumaan ja ompelin tunikan normaalisti loppuun. Kaarrokkeen osa on vuoritettu. Perusompelu takkusikin sitten jostain syystä kunnolla, nämä dead linet ei taida oikein olla mua varten :). Kaava on oma ja tunika jäi hieman liian leveäksi tuosta olkalinjalta, tämä menisi keskimmäiselle tytölle toppinakin, katsotaan nyt, kumman kaappiin vaate loppujen lopuksi päätyy :). Kauniin värinen trikoo on Kestovaippakaupasta.

Seuraava postaus tulee olemaankin sitten se tämän kuun kierrätysjuttu, tälle pienelle neidolle sekin :). Kierrätyspostaus on jäänyt nyt vähän tänne loppukuun puolelle, mutta yritän napsia kuvat pikimmiten. Joten pian taas täällä varmaan postaillaan!

 I made this little girl's tunic for Mallikelpoinen challenge. This week's task was to create a fabric of your own. I wanted to try to make a fabric with pleats and small stitches, I think this technique is very interesting. Making the pleats and stitches went fine but the basic sewing - oh, what a struggle!

The tunic pattern is my own and the jersey is from Kestovaippakauppa. Next post is about recycling - our little girl got quite a cute outfit from two of my favorite recycling materials. But I'll tell you more about it later :).