Nahkaompelua (ja arvonnan voittaja) - Little leather project

Hellou :). Olin viime viikolla käymässä Jyväskylässä paikallisessa Husqvarnan liikkeessä myynti- ja esittelypäivillä. Siellä Lilli oli tehnyt hieman vahvemmalle nahalle upeita kirjonta-ompeleita valmiilla koriste-ommel -kuvioilla ja ne näyttivät niin kivoilta, että sain idean tehdä rannekoruja vastaavalla tavalla. Tietenkään en löytänyt sitten juuri silloin sopivaa nahkaa Eurokankaasta, joten se projekti jäi odottamaan aikaa parempaa. Kipinä nahkatyöhön oli kuitenkin sytytetty.

Artesaani-opintojen jälkeen en ole tehnyt juurikaan mitään nahkatöitä. Silloin totuin ompelemaan nahkaa teollisuuskoneella ja olen arastellut kotikoneen käyttöä nahkaan. Nyt ajattelin kuitenkin kokeilla sitä pienen projektin verran Opal 650 lainakoneellani. Jemmoistani löytyy opiskeluajoilta jäänyttä mustaa mokkaa ja yksi vanha vaalea nahkatakkini on odottanut jo ihan riittävän kauan muuntautumista pieneksi laukuksi tai pussukaksi. Kännykkäni on sekin odottanut jo tovin uutta suojapussukkaa, joten rehvakkaasti ajattelin, että äkkiähän minä nyt sellaisen mokasta ompelen ja koneella koristelen.

No ei sitä nyt niin äkkiä sitten tehtykään. Mokkanahkani oli nimittäin sen verran ohuempaa ja pinnaltaan tietenkin erilaista kuin liukkaampi pintanahka, että tukemisesta (irtirevittävää tukimateriaalia kaksi kerrosta) huolimatta en saanut koristeompeleita onnistumaan ihan tasaisesti. Luulenpa, että tässä tapauksessa minulla kuvioita tehdessä olisikin pitänyt olla käytössä luisto-paininjalka tai paininajalan alle liimattavaa tarraa. Nyt kaikki muut HV-bloggarit tietysti sanovat, että mehän saatiin koneen mukana tuo pienen pieni tarra. No niin saatiin, mutta mulla se on kadonnut ompelutarvikelaatikosta jonnekin, enkä löydä sitä mistään. Pahoin pelkään, että se on tipahtunut jossain vaiheessa lattialle ja hirviö nimeltä imuri on nielaissut sen kitaansa!

Tästä johtuen pussukan koristelusuunnitelmat menivät siis täysin uusiksi. Päädyin sitten tuohon ikisuosikkiini eli hiuslaskoksiin, jotka tikataan eri suuntiin aaltomaiseksi kokonaisuudeksi. Tikkasin laskokset punaisella kirjontalangalla nahkaneulaa käyttäen ja suoran tikin ompelussa ei ollut mitään ongelmia - hyvin luisti. Hyvin sujui myös nuo paksumpien kohtien päällitikkaukset - ilman neulan katkeamisia tai moottorin ylikuumenemisia, joten kyllä se vaan pitää uskoa, että näillä nykykoneilla pystyy nahkaakin ompelemaan. Opalisssa on vielä se hyvä puoli, että asettamalla Sewing Advisorin nahan ompelu-tilaan näyttö kertoo minulle sopivat säädöt langankiristyksineen ja paininjalan puristuksineen.

Pussukan malliin otin apua mistäpä muusta kuin Handmade Style -kirjasta, alkuperäinen malli on tosin leveämpi ja hieman matalampi. Oma kännykkäni olisi kuitenkin luiskahtanut ja lentänyt sieltä pois kuin leppäkeihäs, joten muokkasin vähän istuvamman version. Kaikkinensa lopputulos on vähän rouvamaisempi kuin mitä oli alkuperäinen ajatus, mutta kyllä siellä kännykkä on ihan tyytyväisenä pötkötellyt.

Jättäkäähän kommenttiboksiin hyviä nahan ompeluvinkkejä, jos on tullut vastaan sellaisia :). Jospa innostuisin toisenkin nahkatyön ottaa pian työn alle.

Kiitos myös kaikille Noshin arvontaan osallistujille sekä kaikista ihanista kommenteista, mitä jätitte mekoistani. Teitä osallistujia oli jälleen hurja määrä. Arvonnan voittajan tietoa varmasti kaikki odottavat kovasti. Onnettarena toimi Random.org. 30 e lahjakortin voitti tällä kertaa... tattadaa...

JAANUKKA

Paljon onnea! Laitoinkin sinulle jo sähköpostia. Hyvää tulevaa viikonloppua kaikille! Ehkä näemme täällä ensi viikolla valmiin tilkkupeiton merkeissä :)

Hello, I sewed a little leather project, a pouch for my mobile phone. I havent'd done leather projects in ages. When I studied to be an artisan I was used to sew leather with industry sewing machnes and I've been a little shy to try my Husqvarna to do that. But now I've tried it and it was not bad at all so I guess I'll better start practising more. I decorated the pouch with pleats and red stitching.  

The gadget case pattern in Handmade style book looked really nice so this is my interpretation of it - narrower and a bit higher so my phone fits in well. 

One more thing. I think I'm going to stop writing in English. It doesn't come out so fluently so sometimes it takes quite a lot of time. This year I also haven't been participating any international sewing challenges like KCW (simply because my kids have enough clothes and I don't want to do them only that I can blog). So, I've been thinking about this lately and I think I'm not going to continue it anymore. The best part during these 2 years is that I've been able to communicate with so many nice people and make international blogger friendships. I don't think that would have been necessarily possible if I had only written in Finnish. But the friendships does not have to end, does it. We have Instagram and I guess most of you are using it and following me there too. So I think we can keep on communicating there about my sewing/craft projects or what ever it is, just like I've already done with some of you :). And of course you are always welcome to stop by here and look at the photos and comment in English (or in Swedish or German ;)). I just feel that writing both in Finnish and English takes a little bit too much my time at the moment. I'm sure you understand because you are all so wonderful people <3

Today I'm planning to buy some new summer flowers to my garden and terrace. Later we are going to the spring festival of my school boy and girl. Maybe I can wear one of my new dresses :). They only have one week school left and then it's summer holiday time here!!

Ps.  The winner of the Nosh giveaway was Jaanukka. Thank you everyone who participated and for your sweet comments <3

Tulinen tunika, herttainen huivi - Tunic and scarf for me

Hei vaan kaikki! Täällä on flunssailtu, pakkailtu ompelukamppeita, jotain niistä saatu vietyä jo talliinkin uuteen tilaan, mutta mikään ei ole oikein vielä varsinaisella paikallaan. Sitten on tietysti käännetty tyttöjen huoneita uuteen järjestykseen. Kaikki on vähän niin kuin enemmän tai vähemmän levällään ja kaaos kotona sen mukainen :).

Viime viikolla alkoi ompeluttaa, olin tietysti jo pakkaillut kaikki kankaani, joten päätin tehdä jotain suht nopeaa ja helposti käsillä olevaa. Sain hetki sitten postista Handmade Style -kirjan, josta olen kuullut ulkomailta paljon hyvää. Kun Saija Pomada-blogista oli tehnyt kirjasta kaksi kaunista laukkua ja kehui kirjaa, sinetöi se omankin ostopäätöksen nopeasti. Alun perin olin suunnitellut aloittavani ihan toisesta kirjan projektista, mutta tilkkutöiden ja erityisen upeiden laukkujen lisäksi siinä on muutama tunikan kaavakin, joten päätin kokeilla niistä toista. Jouluksi tilattu Noshin flamee neulos pääsi vihdoin käyttöön sekin. Tykkään kankaan sävystä ihan hurjasti, aivan ihana tulinen tummanpunainen!

Tunikan ompelu sujui ihan kivasti, paitsi että se tuli lantion kohdalta hieman liian nafti, koska valitsin kaavakoon osittain summassa. Olen ehkä lihonut (mansikoita kermavaahdolla tänään :D)?  Kaavan mittauksen jälkeen kyllä suurensin sitä takamuksen kohdalta, mutten ilmeisesti riittävästi :). Mittataulukko on kirjassa vähän hassusti ihan viimeisillä aukeamilla, enkä löytänyt sitä vasta kun tunika oli melkein valmis. Alensin kaavassa myös tuota nyörikujan paikkaa itselle sopivammaksi. Nappeja en laittanut, koska tämä menee päälle muutenkin, sen sijaan ompelin nappilistan kiinni tuollaisilla rukseilla. 

Tykkään tunikasta ja en tykkää siitä :). Väri on todella hyvä, malli taas on parempi jollekin muulle kuin mulle. Minut se saa näyttämään suoralta pökkelöltä: häivyttää ne viimesetkin muodot yläkropasta ja vyötärökin hukkuu, kun lantionkohdalle ei jää nyt riittävästi väljyyttä. Kokeilen tätä ehkä kuitenkin vielä ihan jostakin ohuesta viskoosikankaasta ja otan riittävästi väljyyttä lantiolle, niin se voisi toimia itselläkin paremmin. Pienestä pettymyksestä huolimatta tunika on päällä nytkin, joten eiköhän käyttöä kuitenkin löydy - tämä ihana väri pelastaa aika paljon. Eikä hihatkaan ole hankalat neuletakin kanssa, joten talvellakin tätä voi pitää. 

Punaisen flameen kaveriksi bongasin muuttolaatikoistani viime kesän reissulta ostetun kukallisen viskoosin. Se vaati päästä huiviksi nyt heti. Samalla sain hyvän tilaisuuden testata jälleen Husqvarnalta lainassa olevia erikoispaininjalkoja. Koska mulla ei ollut saumuria, jossa on rullapäärme (no nyt mulla on ollut 2 viikkoa, kun sain mieheltä etukäteis synttärilahjan :)), halusin testattavakseni tuollaisen päärmejalan, jolla voi kätevästi päärmätä (ohuempia) kankaita. Testasin paininjalkaa muutamalle erilaiselle kankaalle ja vaikka tämä kiertopäärmejalka oli tarkoitettu siksakille, kokeilin ommella myös suoralla tikillä. 

Ompelun aloituskohta on aina hankalin, mutta kun alkua laittaa vähän nuppineulalla kiinni niin siitäkin selviää. Paininjalassa on vähän kuin pieni korkkiruuvi, joka auttaa kangasta taittumaan oikeaan asentoon, ohjausta se toki hieman vaatii, mutta sanoisin, että paininjalka on kuitenkin suht helppokäyttöinen. Husqvarnan sivulta päärmäysjalkoja löytyy eri levyisille päärmeille, suoralla tikillä ja siksakilla ommeltaville.  Erityisen hyvin jalka toimii juuri ohuissa kudotuissa kankaissa.

Tämä mun huivikangas on aika liukas ja halusin siitä kaksinkertaisen, jotta kumpikin puoli olisi samanlainen. Tein ensin niin, että tikkasin huivin kaksi avointa pitkää sivua pitkällä tikillä yhteen (taite ja kankaan vino langansuunta ovat siis kaulaa vasten). Sitten leikkasin parin millin päästä ommellusta reunasta ja päärmäsin reunat päärmejalkaa apuna käyttäen. Näin sitä oli helpompi ohjata paininjalan alle, ilman että toinen reuna olisi lähtenyt karkuun. Ja siistiä tuli! 

Huivihan olisi ollut ihan kaunis tällaisenaan, mutta kun se virkkuukärpänen on iskenyt muhun nyt kunnolla niin päätin tehdä jämäkerästä pitsin reunaan. No se ei sitten sujunutkaan ihan niin hyvin, koska jämäkerä loppui tietysti kesken reilut 15 cm ennen! 

Otin seuraavaksi ohuen kauniin sävyisen pellavalangan käsittelyyn, mutta senpäs virkkaaminen ei ollutkaan helppoa. Aikamoiseen kompromissiin jouduin nyt taipumaan tuon pitsin mallin ja leveyden suhteen, mutta jonkinlaisen piristyksen nyt sain kuin sainkin tuohon reunaan aikaiseksi. Käytin kiertopäärmeen siksak-tikkiä hyväkseni ja virkkasin aloitussilmukat suoraan niihin. Kiva huivi tuli ja kyllä se ekaksi virkattu pitsikin paikkansa löytää!

Mukavaa maanantai-iltaa kaikille!

Quick hi to you all! I've been packing up my things for my new sewing room and we have slept badly because of cold, but still I have managed to do some sewing and crocheting. I bought Anna Graham's Handmade Style book recently and my first project from it was this red tunic. I love the color, the fabric is from Nosh but I should have chosen one size bigger pattern from the hip area, it's slightly small as you can see. I think I'm going to give this pattern a second chance with a different fabric (and with some changes)!

I also sewed myself a scarf, I tested the rolled hem foot from Husqvarna for it and it was really good! Since I'm so into crocheting now I wanted to make an edging for my scarf. I had to do two because I ran out of yarn at the first time! I tried to do an edging from beautiful and thin linen yarn but it was very difficult to crochet - so that's why the end result is so narrow! It looks nice though. And I already have a project for the first edging so no worries.

Have a lovely Monday evening and the rest of the week!

Keskeneräistä käsityöelämää (ja vähän linnuista) - Summer birds

Olen havahtunut siihen, että elän keskellä keskeneräisiä käsityöjuttuja. Mitenkähän tässä näin kävi? Ilmeisesti lapsiperhe-elämä on nostanut sietokykyäni yleisesti niin, että ennen todella huonosti keskeneräisyyttä kestävä minäni ja yhden asian kerrallaan tehneet käteni kokee keskeneräisyyden olevan normaali tila lähes joka asiassa. Tai sitten en osaa enää vain keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Toisaalta käsitöissä on kyllä se hyvä puoli, että niitähän saa jopa valmiiksikin saakka, välillä nopeammin, välillä hitaammin. Käsityöblogi, kuten monet ovat huomanneet on erittäin hyvä apuri käsitöiden valmiiksi saattamisessa. Lähes aina on yhtä ihanaa ihastella kättensä jälkiä valmiissa töissä: käsitöissähän kun se jälki kuitenkin on ja pysyy - toisin on vaikkapa siivotun kodin tai leivonnaisten kohdalla!

Etsiessäni eilen nahanpalaa pojan ritsaan törmäsin yhteen keskeneräiseen käsityöhön, sellaiseen, jonka olemassaolon olin jo ihan unohtanut. Voin kertoa, että jälleennäkemisemme oli kuitenkin riemuisa, sillä sen sijaan, että löytö olisi saanut minut paiskaamaan laatikon kannen kiinni niin nopeasti kuin mahdollista, nostin leikatut palaset pöydälle, ihastelin kauniita tilkkuja ja istuin ompelukoneen ääreen tekemään projektin valmiiksi. Siinä samalla mietin, että onpa minulla monenlaisia keskeneräisiä käsitöitä.

Piti oikein alkaa listaamaan keskeneräisiä töitä ja sitä, miksi ne ovatkaan kesken jääneet. Sain aikaan monenlaisia päätelmiä. Konkreettisesti aloitettuja, mutta jostain syystä keskeneräisiä tai hitaasti eteneviä käsitöitä löytyy monenlaisia, kuten

- en tiedä, mitä tehdä -käsityöt: kirjoneuleprojektista on kerä hukassa ja koukkuamistyöstä loppui lanka kesken, totta kai sellainen, jota lähikaupasta ei enää ole saatavilla (siis pian vuoteen ollut saatavilla). Nämä projektit odottavat ideaa ja aikaa parempaa tai kenties sitä kadoksissa ollutta tarviketta. Saattavat joutua myös purkutuomion alle.

- autokäsityö/sohvakäsityö: ahkera käsityöläinen ei tietenkään voi vain istua ja olla matkan tai elokuvan katselun aikana, sillä siinähän paikoillaan möllöttäessä menee monta tuntia hyvää aikaa hukkaan! Autossa tai sohvalla tehtävän käsityön pitää olla riittävän helppoa ja ohjelmasta riippuen sellaista, että sen osaa vaikka silmät kiinni. Minun auto/sohvakäsityöni ovat tällä hetkellä lähinnä virkattuja juttuja, reunapitsejä tai palojen tekemistä peittoon. Edistyy hitaasti, mutta varmasti. Silti en ymmärrä, miksi työtä pitää olla kahdenlaista, kyllähän yksikin olisi riittänyt. Mutta kun se inspiraatio - tiedättehän te!

- keskeneräsiiin käsitöihin lukeutuvat myös erilaiset tarvekäsityöt - erityisesti korjausompelua kaipaavat käsityöt. Henkilökohtaisesti ne ovat minulle se tylsin käsityön muoto, johon todella tarvitsee tsemppausta. Innostusta häiritsee aika paljon se, että juuri kun kuvittelit saavasi kaikki korjausompelut tehtyä, ilmestyy jostakin rikki kulunut housunpolvi, villatakki, josta on irronnut nappi tai pipo ilman tupsua...

- lapsiperheessä, jos ei ole kovin tarkkana, voi löytyä myös sellainen harvinainen keskeneräinen käsityön muoto kuin pienet sormet auttavat-käsityö. Kun solmeilutyön pikkulankakerät ovat pyöritelty pienten sormien toimesta sekaisin liian monta kertaa, niiden setviminen jälleen kerran alkaa tuntua työläältä ja sekin työ saa odottaa aikaa parempaa - tai ainakin sitä aikaa, että lapsi menettää mielenkiintonsa työhön

- sitten on tietysti liuta niitä muuten vaan unohtuneita töitä, jotka jäävät kakkoseksi tai vaikka kymmenenneksi tärkeämmän, mielenkiintoisemman tai kiireellisemmän työn takia. Kuten esimerkiksi se kirjottu pöytäliina, jonka aloitin aika lailla kymmenen vuotta sitten tai nämä linnut.

Konkreettisten keskeneräisten käsitöiden lisäksi luovan ihmisen päässä pyörivät tietysti myös ne tulevaisuudessa tehtävät käsityöt. Nekin ovat keskeneräistä käsityöelämää, mutta sieltä alkupäästä, kun ei olla juuri puusta pidemmälle vielä päästy. Tähän ryhmään kuuluvat

- haavekäsityöt: nämä vasta unelmointivaiheessa olevat työt odottavat usein joko sopivampaa elämäntilannetta, kesälomaa, vuorotteluvapaata, eläkeikää, tilaa ja välineitä, ehkä jopa käsityökurssia ja taitavaa opettajaa. Käsitöissä voi olla kyseessä jokin itselle uusi juttu, vieras tai haastava tekniikka, johon mielen ja taitojen pitää olla tasapainossa ennen kuin hommaan voi ryhtyä. Tai sitten haavekäsityöt voivat olla ihan tavallisia haaveita käsitöistä, hyviä ideoita, joita näkee kirjoissa tai somessa ja joita halutaan myös itse toteuttaa, sitten kun....

-saman ryhmän alle luen myös varastoon tehtävät käsityöt: Näitä en saa itse ikinä tehtyä, vaikka kuinka niin ajattelen. Olisipa minulla sellainen peruslahjavarasto, jossa olisi vaikka käsintehtyjä tiskirättejä ja keittiöliinoja, erilaisia pussukoita ja penaaleja, pehmoleluja ja villasukkia. Ajatelkaa kuinka helppoa olisi käydä kyläilemässä ja synttäreillä, ottaisi vain kaapista aina jonkun sopivan lahjan ja tekisi sitten uuden tilalle. Kaikki hyvissä ajoin tehtävät juhlapyhä diy-jutut kuuluvat tähän samaan kategoriaan myös, itsellä ne jäävät usein tekemättä kokonaan, vaikka kuinka päätän, että ensi vuonna joulukoristeita aletaan tehdä jo juhannuksena!

Näiden kahden ryhmän väliin jäävät sellaiset keskeneräiset käsityöt, jotka kuiskailevat olkapäällä, saavat parhaassa tapauksessa aikaan uuden oppimista, positiivista jännitystä ja innostusta, pahimmassa tapauksessa taas aiheuttavat stressiä ja itsesyyttelyä. Niitä on aloiteltu, mutta vaativat vielä (ajatus)työtä enemmän tai vähemmän. Positiivisempaa tapausta näistä kutsun

- hautomis-käsitöiksi. Ne ovat töitä, joihin tiedät löytäväsi ratkaisun jonkin ajan sisällä ja tiedät, että valmiina ollessaan ne tulevat olemaan hyviä ja saavat silmäsi loistamaan ylpeydestä. Nyt ne ovat vain lepäämässä, odottamassa ehkä sitä täydellistä nappia tai yksityiskohtaa tai the-ajatusta. Ne eivät varsinaisesti ahdista vaan aiheuttavat enemmänkin positiivista stressiä. Monet yhteistyöjutut, riippuen tietenkin vähän aikatauluista ovat minulle usein juuri näitä hautomiskäsitöitä. Tai sillä tyylillä tykkään niitä ainakin tehdä :). Hautomiskäsitöiden alalajiin kuuluu itselläni myös erikoistekniikkakokeilutilkut. Uutta tekniikkaa on siis hieman kokeiltu, mutta on vielä mietinnässä, mihin työhön tekniikkaa varsinaisesti käyttäisi. Näitä hautoimis-käsitöitä minulla on muutama tälläkin hetkellä kesken.

- itselleni kaikista stressaavin keskeneräisten käsitöiden muoto on suunnitelma ja materiaalit valmiina-käsityöt. Olet löytänyt mallin, olet ostanut tarvikkeet ja sitten homma ei jostain syystä etene siitä mihinkään. Kaavat ovat valmina kangaspalan sisässä, mutta et saa vain aloitettua, ei löydykään aikaa, ei innostusta, sopiva vuodenaika meni jo jne. Että miten niitä nyt ei ole vieläkään tehty! Mitä ajan ja rahan haaskausta suorastaan! Nämä häiritsevät itseäni eniten - juurikin se tarvikkeisiin käytetty raha ja esim. kaavojen jäljentämisen kulunut aikaa jurppii, kun valmista ei tule. Mulla on pari tällaista projektia odottamassa syksyltä ja viime vuoden lopulta  - niin joo, tosiaan se syksyhän meni jo.

Käsitöiden kanssa eläminen on yllättävää, innostavaa, luovaa, välillä harmitusta ja pientä epätoivoa aiheuttavaa. Se on parhaimmillaan värikästä lanka- ja kangas-iloittelua, kovan ja pehmeän vuoropuhelua, aisteja rikastuttavaa, luovaa ongelman ratkaisukykyä, uuden keksimistä ja perinteiden kunniottamista. Se on yhteisöllistä ja toimii eri kultturien ja kansojen yhdistäjänä. Yksi parhaista hetkistä käsitöissä on se, kun tuote on siistitty, nostat sen valmiina käteesi ja hymyillen voit (vaikeuksienkin jälkeen) todeta sen tuovan suurta iloa ja tyydytystä elämääsi. Voit taputtaa itseäsi olkapäälle ja sanoa,  hyvä minä!

Iloinen mieli valtasi minut eilen, kun lähes kahden vuoden vitkuttelun jälkeen värikkäät tilkkulinnut pääsivät vihdoin siivilleen ja lentävät kesäksi koristamaan meidän paviljonkikatosta. Yleensä melko vaativakin käsityö-minäni voi näköjään välillä kehrätä tyytyväisyydestä näinkin pienestä asiasta. Lintujen ohje on Simply Homemade-lehdestä toissa kesältä.

Oikein ihanaa toista pääsiäispäivää kaikille teille ja mukavaa iltaa!

Hello! I found these little birds yesterday from my sewing room. I had totally forgotten them since I had started them already in summer 2014! I decided to make them ready right away because I want them to decorate our summer pavilion on the back yard. We still have snow but maybe in a month or so I can already put the birds there.

When I was sewing the birds it got me thinking about my unfinished craft projects. Do you have many unfinished crafts or do you make things one at a time? I see that when I have become older I have many things going on, also when it comes to crafting. When I was younger I used to do more one craft at a time. Maybe I have lost my ability to concentrate ;). Anyway, it seems I have many kind of projects like 

one or actually two for tv-watching, 

one that is waiting for the perfect buttons or something like that, 

some "don't know what to do"-projects, 

as a mother of four mending projects of course and 

some projcets that I guess just wait for the inspiration to come again.  

I don't usually stress about my UFOs so much but I do feel a little bad about sewing projects that I have bought the material and maybe even the pattern. And then  I just cannot get it done! It's like wasting time and money. One of the best parts in crafting is of course seeing the product finished. It's great to see and feel something you have made with your own hands. Like these cute birds - I really like them and they brighten up my day. I hope you are having a lovely day too! 

The bird pattern is from Simply Homemade magazine (summer 2014).

Helmimekkoja, mekkohelmiä - Every day dresses for winter

Scroll down for English 

Ei kai vielä tarvitse kesämekkoja esitellä, onhan sentään vasta helmikuun alku ja talvimekoille vielä tarvetta. Pari viikkoa sitten läksin tänä vuonna ekaa kertaa Eurokankaaseen hakemaan vanua tyttöjen tilkkupeiton väliin. Samalla ajattelin katsella itselleni jotakin mukavaa, pehmeää ja lämmintä mekkokangasta ruskean sävyissä. No, ihan kuvitelmieni mukaista kangasta ei sattunut tällä kertaa löytymään, mutta kaksi muuta mukavaa vaihtoehtoa kuitenkin. Niistä ensimmäinen päätyi mekoksi lähes heti ja toisen sain hitaasti mutta varmasti tehtyä tässä lasten ja omien sairastelujen välissä.

Kummassakin mekossa on käytetty kaavapohjana Burdasta (9/12, mallit 106-108)) löytyvää hyvin simppeliä mekon/puseron kaavaa. Olen vähän muokannut mekkojen hihojen leveyttä, kaarrokkeita ym yksityiskohtia, mutta runko on siis aivan lehden mukainen. Burdan kaavoja käyttäessäni kopioin monesti mekon yläosan koossa 36 ja vyötäröstä alaspäin koossa 38, näin ne istuvat omaan vartalooni yleensä melko hyvin. Tykkään käyttämäni kaavan rakenteellisista yksityiskohdista, sivusaumasta vyötärön alapuolelta lähtevistä muotosaumoista sekä takakappaleelle muotoa antavasta KT-saumasta. Se on ehdoton minulle myös neulosvaatteissa, jos en halua tehdä ns. makkarankuorta tai löysää vaatetta, vaan kevysti vartaloa myötäilevän vaatteen eli sellaisen, jossa tiedän viihtyväni parhaiten. Näihin hieman vahvempiin, ei ihan hirvittävästi joustaviin, neulospohjaisiin kankaisiin tämä kaava sopi tosi hyvin. Raidallisessa mekossa vielä korostin saumoja päällitikkaamalla ne.

Aika lailla vuosi sitten huokailin Etsyssä hyvin samanlaista kangasta kuin tämä raitamekko. Kangas on siis kaksipuoleista tikkivanua, jonka erilaisilla, mutta täysin samansävyisillä pinnoilla voi leikitellä niin paljon kuin mielikuvitus antaa myöten. Tätä oli nyt tullut Eurokankaaseen tummansinisen, tummanvihreän ja tämän poltetun oranssin sävyisenä ja se heti lähti minun mukaani. Kunpa sitä tulisi vielä joissain vaaleammissa pastellisävyissä, niistä tulisi nimittäin aivan ihanat kylpytakit perheen nuorelle naisväelle. Ja beigenä ostaisin kyllä itselleni ja tekaisisin siitä loppukesäksi jonkun ihanan jakun.

Kuten kuvista näkyy niin itsellä nyt ei se mielikuvitus hirveästi laukannut kangasta ommellessa vaan melko perusmekon halusin. Laitoin vielä turvallisesti tuon raidallisen puolen päälle, kevättä kohti kun mennään niin kaipaa sellaista reipasta meininkiä ja raidathan sellaisia on. Melkoinen kohdistaminen oli kyllä näin kapeissa raidoissa, mutta onneksi on ystävämme harsinlanka ja ompelukoneen pitkä tikki, joilla voi varmistua kohdistuksista. Pääntie on tehty muotokaitaleen avulla ja hihat olen kääntänyt, hihasauman kanssa tietysti piti vähän kikkailla ettei saumuriommel käänny tuohon päälle. Hihakäänteen osuus onkin siis ommeltu tuo yksivärisempi puoli vastakkain, jolloin sauma jää tuonne piiloon käänteen alle. Tykkään kyllä tästä mekosta tosi paljon, hirvittävän monikäyttöinen ja niin ihanan pehmeä ja leppoisa (vaikka kangas 100 % polyesteriä onkin).

Toinen samalla kaavalla tehty mekkotapaus onkin sitten hieman vaaleampi ja kimaltavampi olemukseltaan. Kumpikin kangas on löytöjä Eurokankaaan palalaarista ja kun ne passasivat niin hauskasti yhteen niin piti alkuperäsitä mekkosuunnitelmaa muuttaa. Kävin tällä mekkosella jo yhdet kastejuhlat juhlimassa, vaikka en mekkoa varsinaisesti juhlakäyttöön tehnytkään vaan ihan arjessa pidettäväksi. Tuo korallinsävy on vaaleista sävyistä ehkä ainoa beigen ja ihan valkoisen lisäksi mitä edes voin kuvitella käyttäväni, on kyllä ollut yksi suosikkini jo ihan lapsesta saakka, vähän vaan unholassa viimeiset vuodet ja nyt taas innostuin siitä kovasti.

Ja jos ihmettelette, että mitä ihmettä tuo kännykkä näissä kuvissa tekee niin ostin itselleni joululahjaksi uuden kameran ja sehän on niin hieno tapaus, että saan kännykkäni siihen kaukolaukaisijaksi. Ekat blogikuvat nyt itsestä itsekseen otettuna uudella kameralla ja kun en nyt suoraan sanottuna keksinyt, miten olisin järkevästi käsiäni noissa kuvissa pitänyt, niin ajattelin että olkoot kännykkä näkyvissä sitten ihan tarkoituksella (ja ihan nurin päin tuossa yhdessä kuvassa :D). Kuvaa varmaan ihan hyvin tätä meidän nykyaikaa muutenkin :).

Näistä tuli kyllä ihan mahtavan kivat mekot, ihan helmet :). Nähdään täällä taas varmaankin ensi viikolla ja Instagramin puolella kuulumisia hieman useammin!

 

 Yhteistyössä Eurokangas.

Ps. Arvontaan ehtii vielä osallistua! Löytyy edellisestä postauksesta :)

Hello! About wo weeks ago I did my first fabric shopping this year. We still have a lot of snow and I wanted to sew myself some new every day, easy to wear winter dresses. I found these nice and soft fabrics from Eurokangas and decided to use Burda' s pattern (9/12, models 106-108) to create these simple looks. I did some changes as my style is, but the base of the pattern is as it was in Burda. I usually choose size 36 from the bust and 38 from the waist and hips and that way I can ensure that the pattern fits me quite well. I really like Burda's patterns and the versatility the magazine has to offer. Lots of everything for a beginner and an advanced sewing person. I really like both of these dresses a lot!

I bouhgt myself a new camera as a Christmas present. I love it already and I have lots of things to learn but what I also like about it is not only Wi-Fi- connection but that I can use my phone as remote shooting. That's why my phone is on the photos, I really didn't know where to hide it reasonably in all of those pictures. Besides when ever I go nowadays I can see people staring at their phones, so why not me here ;).

Hey, there's a notebook giveaway still going on the previous blogpost, make sure to check it out! Bye now!

Talven kukkaistyttö! Silmuja ja miniköysimattoja! Pika-arvonta! - Winter flower girl! Chinese frog closures and rope weaving!

Joko te kaipaatte lunta, jäätä ja pakkasta? No minä en, vaikka viime viikolla tarvetta olisi ollut sellaiselle kauniille ja kylmälle pakkaspäivälle sekä maisemalle, jossa lunta, huurretta ja kuurankukkia olisi ollut riittämiin. Muutama metsäneläinkin talvipuvussaan olisi oikein passelisti sopinut visualisoimani mielikuvan taustalle. Ikkunasta ulos vilkaistessa näytti kuitenkin kovin erilaiselta, erityisesti eri väriseltä ja eipä auttanut muuta kuin terassille yrittää luoda vähän talvisempia sävyjä pienelle talven kukkaistytölle. 

Idea kukkaistytön hameeseen syntyi jokin aika sitten, kun askarrustarvikelaatikosta pengoin ihan muita juttuja. Tiedossa oli KCW:n naamioituminen -teema ja ajattelin ottaa varaslähdön seuraavaan vappuun - kerrankin todella hyvissä ajoin. Ruusun terälehdistä tehty hame, t-paita ja aiemmin tekemäni kukkaiskruunu ballerinojen kera kun voisivat tulevana vappuna toimia hyvinkin kukkaistytön rooliasuna. Se tosiasia, että ihan kohta on marraskuu, sai kuitenkin miettimään, millainen talven kukkaistytön asu voisi olla. Se vaatii tietysti kylmiä sävyjä, ripauksen tekoturkista ja vähän rekvisiittaa. Sen tarkemmin yksityiskohtiin menemättä voin kertoa, että tämän kukkaistytön asun rakentaminen oli melkoista epätoivoa alusta saakka - ruusun terälehtien määrä, tilkkulaatikon kangaspalat, vääränlaiset nyörit, epäonnistuneet tuppilonauhat, lähes kaikki vastusti. Oli jo aika lähellä, että koko viritelmä olisi lentänyt tilkkukoriin odottamaan sitä tulevan vapun edeltävää viikkoa, mutta nyt kun katson näitä kuvia, voin taas olla tyytyväinen jääräpäisyyteeni ja siihen, etten antanutkaan periksi! Tulihan siitä sittenkin rooliasu, johon voin olla tyytyväinen ja syntyihän sittenkin myös vaatteita/asusteita, joita voi käyttää normaalissa arjessa. 

Hameeseen käytin Sinellistä alkuvuodesta ostamiani ruusun terälehtiä. Hameen runko on ihan suorakaiteen muotoinen pala puuvillaa kuminauhavyötäröllä ja terälehdet on ommeltu yläreunoista kiinni hameeseen. Ylimmän ruusureunan huolittelin kapealla satiininauhalla, oikeastaan kaikki reunat olisi voinut huolitella näin ja teen sen ehkä vielä myöhemmin. Terälehdet eivät kestä vesipesua, ehkä kevyttä pyyhkimistä, joten tämä on selkeä rooliasu. Hame sai aikan innostuneen "Oihh, se on ihana" -vastaanoton, joten se oli selkeästi neitosen mieleen.

Tekoturkisasusteet olivat ehkä se juttu, joka pelasti koko asun tai sanotaanko, että omissa silmissäni antoivat viimeisen silauksen asulle. Tossut ja muhvin kaavoitin itse ja ne on kokonaan vuoritetut. Tossujen pohjassa käytin tekokelsiä. Tossuista tuli tälle tytölle hieman isot, mutta isompi sisko otti ne jo aamutossuiksi. Jopa perheen koulupoika tykästyi tossuihin ja sanoi, että sellaiset voisivat olla aika hienot itselläkin! Muhviahan tällä tytöllä ei ollutkaan, toisin kuin siskoilla, joten sillä voimme hienostella vaikka kauppareissulla tai juhlissa. Harmitti, kun en tajunnut tossujen yläreunassa olevaa vinokaitaletta koristetikata ompelukoneella ennen ompelua, niinpä ompelin sen päälle pienet palat muhvin koristetikatusta nauhasta. 

Kukkaisneidon jakku aiheutti eniten päänvaivaa, tilkkulaatikossa kun ei ollutkaan sopivaa materiaalia koristeisiin, joita olin ensin suunnitellut. Etsiessäni erilaisia kangaskukkasien malleja ompelukirjasta (Ompele vaatteisiin yksilölliset koristeet) löysin ohjeen käsintehtyihin silmuihin ja päätin kokeilla niitä. Ne on ommeltu ihan käsin kiinni jakkuun. Lisäksi kieputtelin tuppilonauhasta muutamia pieniä ruusukkeita toisessa hihassa ja etukappaleella oleviin taskuihin koristeeksi. 

Kaava jakkuunkin on oma. Suurin osa kankaista on aikoinaan Eurokankaasta ostettuja ja käytin tähän asuun siis pääasiassa muista projekteista jääneitä tilkkuja. Muhvissa ja tossuissa käytetty tekoturkis on tosin ostettu Eurokankaasta tänä syksynä. 

Koristesilmujen teosta innostuin kovasti ja etsin netistä erilaisia malleja kokeiluun. Kirjastosta minulla oli kesällä lainassa solmukirja ja lähdin sitä hakemaan uudestaan lainaan inspiraatioksi. Takaisin kotiin tulinkin kuitenkin Purjelaivakauden köysimatot-kirjasen kanssa, joka osoittautui vielä mielenkiintoisemmaksi opukseksi. Vitsit, mikä kirja täynnä hienoja malleja, ei pelkästään matoiksi (on minulla köyttäkin jo pieneen kesämattoon ostettuna :D), vaan vaikkapa koruiksi, pannunalusiksi, mukien alusiksi, koristeiksi ompelujuttuihin, kynttilämanseteiksi, joulukuusen koristeiksi, paketteihin ja avaimenperiin, mitä nyt kukakin keksii! Pitihän niitäkin muutamaa jo kokeilla sitten silmutarkoituksiin ja vähän erilaisilla materiaaleilla. 

Ainakin osa lukijoista muistaa, että olen tämän vuoden puolella kokeillut joka kuukausi jotakin erityisteknikkaa. Ei liene vaikea arvata, että lokakuun kokeilu liittyi siis näihin silmuihin ja köysitöihin. Olen katsellut netistä jonkinlaista omaa solmukirjaa tilattavaksi ja jos teitä kiinnostaa ja kun kirjan mahdollisesti saan käsiini, voisin tänne vaikka jonkun ohjeenkin jostakin mallista sitten väsätä. Noihin varsinaisiin silmuihin, jotka ovat noissa alemmissa kuvissa ylempänä, löysin ohjeet netistä ja ne löytyvät täältä ja täältä. Hakusanoilla "Chinese frog closure" voi etsiä lisää tietoa, jos silmuinnostusta meinaa tulla :). Köysimatoista taas voi etsiä lisätietoa vaikkapa sanoin "rope weaving" ja alemman kuvan mallit ovat siis pienoismalleja näistä purjeaikakauden matoista, olen vain nappilenkin lisännyt niihin (tai niihin voisi tehdä toisen parin tietysti myös) ja puuvillalangasta tehdyn mallin kiinnittänyt huovutetun villan palalle. Tuo tekonahkanyöristä tehty olisi aika ihana yksityiskohta johonkin kesäiseen raitalaukkuun vaikka. Narut ja nyörit ovat Sinellistä ja Claes Ohlsonilta. 

Kokeilin tehdä joitakin mattomalleja myös paperinyöristä, mutta näin pieniin malleihin se osoittautui hieman liian kankeaksi, ohut paperinaru olisi parempaa vaikkapa niihin haaveilemiini joulukoristeisiin. Näiden tekeminen on tosi koukuttavaa (tiedän, sanon joka kuukausi näin), mutta tarkkana pitää olla, silmät ja kädet ovat tärkein työväline ja taisin peräti yhden mallin saada tehtyä ihan ilman mitään purkamisia. Hämärässä ja väsyneenä puuhaan ei kannata ryhtyä, jos näin pienessä mittakaavassa tekee kuin mitä itse nyt tein. 

Vieläkö jaksatte? Pitkä posti ja paljon asiaa ja kuvia, mutta vielä yksi juttu. Minulla olisi nimittäin kaksi lippua 6.-8.11.15 pidettäville Meidän Viikonloppu -messuille Messukeskukseen. Ne ovat kivat viiden eri tapahtuman messut, joissa on varmasti katseltavaa koko perheelle, mukana siis Maaseutumessut, Metsämessut, Kädentaitotapahtuma, Lemmikki ja OutletExpo-messut. Itsellä on tavoitteena päästä pian järjestettäville Tampereen käsityömessuille, joten nämä messut jäävät nyt pitkän välimatkan ja edelleen jatkuvien synttärihulinoiden takia itseltä väliin. Jos olet kiinnostunut lipuista, jätä yhteystietosi (tai tunnistettavissa oleva profiili) kommenttiboksiin ja kerro, että olet lippujen arvonnassa mukana. Arvon liput jo sunnuntaina klo 18, jotta saan ne maanantaina voittajille postiin, joten kommentti kannattaa jättää mahdollisimman pian! Olen suoraan yhteydessä voittajiin s.postitse heti arvonnan jälkeen, joten kyttäilkää silloin sähköpostianne, jos onni olisi vaikka ollut myötä :). 

Huh! Nyt kaikille jo oikein ihanat viikonlopputoivotukset, lämmin tervetulohali uusille seuraajille täällä ja Instagramin puolella (missä välissä teitä on tupsahtanut jo 300 sinne?!), muistakaahan ommella viikonlopun aikana - niin minäkin aion tehdä :).

Hello all!

Do you want to see how my other KCW costume turned out? It's a winter flower girl costume for my youngest daughter! I have to tell you I had so many troubles when making it - not the right kind of fabric, not the right kind of cord, not enough rose leaves... It was close I almost decided to forget it and do something else. But that's not my style when it comes to sewing. I always try, try and try for so long that I can say I'm... well, not always happy but at least pleased with the result, that it's something I can live with it. 

The skirt and the jacket called for something, something cold, maybe snow, maybe ice, something we don't have there yet since the sun is shining at the moment and when you look at outside everything looks red, yellow and orange because it's autumn. Then I had the greatest idea - the muff and the boots and some decoration for the background of the pictures, that way I could make everything look a bit more colder and winter-like. Sometimes (actually I would like to say always) little things matter so that you can turn the image of your head into a complete outfit and a blog photo shoot. That's one thing I like about blogging, I'm not a good writer but I hope the clothes I make and the pictures of them can sometimes tell little stories for my readers and those of you who are visiting here every now and then. 

Did you notice those cool Chinese frog closures I made for the jacket? I really really love them and I found a great tutorial here. There's another tutorial for a bit different closures here if you are interested. I also found a very interesting book (it's in finnish/swedish) from the library that shows many ways making rope weaving, I wanted to try some of them and see how they would look as closures, quite nice don't you think? 

This is a costume but besides the skirt she can wear the rest in everyday life. The boots are a bit too big but the big sister already took them and wants to wear them as "slippers". She can wear the muff with woolen coat and the jacket can of course be worn with trousers, dresses and skirts. The skirt can not be washed but she can wear it with t-shirt, ballerina shoes and the head band in May 1st which is a national holiday here and people, especially kids often wear all kinds of costumes. So as you can see I've thought everything ready, she can be a flower girl then, or maybe a flower fairy if we add wings! Still, I wanted to create this winter flower girl -look too. All the patterns are made by me and most of the fabrics are from my stash from old projects but originally bought from Eurokangas. 

Have a great sewing weekend!

Halloween-tunnelmissa - KCW Halloween dress

Tänä vuonna sain hieman erilaisen synttärimekkopyynnön kuin edellisinä vuosina - nimittäin toiveen tehdä Halloween-noidan asun tytön tuleville kaverisynttäreille (jotka siis pidetään kyseiseen tyyliin) ja koulun Halloween-discoon, joka olikin jo tällä viikolla. Tällä viikolla sattuu vielä olemaan menossa Kids Clothes Week, jonka teemana tänä syksynä on naamioituminen (disguise) ja täytyy sanoa, että melkoisen kirjaimellisesti olen tuon teeman mukaan tällä viikolla ommellutkin.

Ihan hauskaa on ollut tehdä naamiaisasuja pitkästä aikaa, tosin osa vaatteista on erillään sellaisia, että kyllä niitä pystyy muutenkin pitämään. Omalta osaltani ompelut loppuivat kyllä tältä viikolla tähän ja viikonloppuna aion korkeintaan muutamia solmuja tehdä ja muuten touhuta ihan muuta (tai lähinnä olla touhuamatta). Sen verran paljon on nyt tällä viikolla tullut ommeltua ja valvottua, että täytyy vanhan taas vähän tasoittaa rytmiä ;). Yritän sen toisen naamiaisasun saada tänne ensi viikon lopulla, sain kuin sainkin sen nyt kuitenkin pelastettua, vaikka olin aluksi ihan pettynyt lopputulokseen. Kuvistakin näytti tulleen ihan hauskoja, kun niitä jo tuossa pikaisesti selailin. Joten naamiaistunnelmia sitten odotettavissa seuraavassakin postauksessa.

Tämän kiltin noidan asun tein aika paljon tytön toiveiden pohjalta, löysimme kangashyllystäni tuollaisen ikivanhan Eurokankaasta vuosikausia sitten ostetun sisustuskankaan palan ja siitä tulikin aika hauska hame noidalle. Hame on monikäyttöinen muutenkin, sitä voi vaikkapa tulevina joulunpyhinä hyödyntää ihanasti jonkun pehmoisen neuleen kaverina. Hameen kaava on uusimmasta Ottobresta, tosin reilusti pidennettynä tyttären toiveiden mukaisesti. 

Syyslomaviikolla kävimme pitkästä aikaa Tuurissa ja sieltä nappasimme mukaan kevyttä viskoositrikoota noidan paitaan, ohuet yksiväriset trikoot kun omista varastoista olivat täysin loppu. Eurokankaassa oli kivasti laitettu esille monenlaisia oransseja ja mustia kankaita Halloween-ompeluja varten ja sieltä kävin ostamassa discopäivän aamuna oranssia satiinia ja tuollaista mustaa verkkoa. Siitä sain hikipisarat otsalla kimmeltäen tehtyä esiliinan valmiiksi ja satiinia laitoimme myös paitaa kirkastamaan. Sain kuin sainkin asun ajoissa valmiiksi ja neitokainen lähti tyytyväisenä discoilemaan. Hämähäkit kiinnittelin muuten pienin käsipistoin kiinni esiliinaan. Essun ja paidan kaavat ovat omia.

Ihan hauska asusta tuli kokonaisuudessaan, paidasta saisi erilaisen hameen kanssa kivan linnanneidon asun, tokihan tuota paitaa voi ehkä pitää muutenkin, vaikka nyöritys tekee siitä hieman tuollaisen rooliasumaisen.

Tämän rooliasun ompelussa käytin tietysti paljon Husqvarna Opal 650, joka minulla on siis lainassa Husqvarna Vikingiltä yhteistyön merkeissä. Syksyllä saimme piilovetoketjujalan käyttöömme ja nyt pääsin itsekin sitä tässä hameprojektissa vihdoin testaileen. Kyllä oli muuten kätevä!! Mielestäni olen tavallisella vetoketjujalallakin saanut piilovetoketjun ihan siististi ommeltua, kun vain neulaa on siirtänyt riittävän lähelle hammastusta, mutta jestas, miten helppoa ja vaivatonta se on tuolla varsinaisella jalalla - voin sanoa, että elämäni siistein piilovetoketjusauma syntyi juuri tällä viikolla :). Käykääpä kurkkaamassa video piilovetoketjun ompelemisesta täällä.

Vyötärökaitaletta päällitikatessani huomasin, kuinka kankaan hapsut meinasivat helposti kiertyä paininjalan ympärille ja päätin kokeilla helman päärmäämiseen piilo-ommelta. Tämä ommel löytyy myös omasta koneestani, mutta olen käyttänyt sitä äärimmäisen vähän. Tänä syksynä olen kokeillut sitä muutamiin projekteihin ja onnistunutkin välillä, piilo-ommel toimi hienosti myös tässä kankaassa ja sain helmaan siistin päärmeen ilman päällitikkausta. Opal 650:ssa löytyy peräti 2 erilaista piilo-ommelta, toinen joustavalle ja toinen kudotulle kankaalle.

Parhaiten piilo-ommel toimii normaaleissa ja vahvoissa kankaissa ja omasta mielestäni erityisen hyvin kirjavissa kankaissa tai esim. buklee -tyyppisissä kankaissa. Ihan uskomatonta, mutta totta, että sain piilo-ompeleen aiemmin syksyllä onnistumaan myös tuossa yläkuvassa olevaan eläinkuosineulokseen. Neulos on melko ohutta ja aika joustavaakin, mutta niin vain piilo-ommel upposi sinne hienosti, olin aika ylpeä itsestäni (ja koneesta). Rohkeasti täytyy jatkossakin testailla tuota piilo-ommelta, sillä tuollainen tikkaamaton jälki sopii upeasti moniin vaatteisiin ja pidän siitä paljon.

Koneesta löytyvää harsinommelta olen käyttänyt myös jo todella paljon. Ajattelin ensin, että eihän se nyt ole vaiva tavallisen suora-ompeleen tikkiä säätää pidemmäksi, mutta nyt kun muistan jo, mistä ommelnumerosta pitkä tikki löytyy yhdellä napinpainalluksella, on sekin sellainen peini ominaisuus, jota tässä koneessa arvostan paljon. Minä kuitenkin poimutan aika paljon ja harsinkin välillä.

Tässäpä taisi olla kaikki minun asiani tänään :). Nytpä toivotan kaikille oikein kivaa lokakuun loppua!

Hello, it's KCW time and it's all about disguise! So far I have made two costumes, this halloween style costume for my birthday girl and another costume for my youngest dauhgter. Those of you who follow me on Instagram (or KCW project pool) have already seen the other one too, but it will be here on my blog next week as well. 

This Halloween costume is pretty much made based on my daughter's wishes. I found the skirt fabric from my stash and the rest I bouhght. The skirt pattern is from newest Ottobre (yes, it's much longer than in the magazine) and the other ones are self drafted. 

In this project I got to finally test my new invisible zipper foot, do you have it? It's really good, I just made the coolest invisible zipper seam ever! I also tested some other features of the Husqvarna Opal machine, I have to say I'm very pleased with the machine. 

Even though the KCW is still going on, I'm afraid  I have to pass the rest. Instead I try to do some knots during the weekend, rest and read some good books. The last 3-4 weeks have been so busy and I feel I need to take it easy for a couple of days now. So I guess I'll see you again some day next week!!