Pienen leipurin patahanskat (sekä arvonnan voittajat) - Oven mittens for my daughter

Olen tainnut ennenkin mainita, että tytöistämme erityisesti keskimmäinen rakastaa leipoa. Viime viikolla sain mielestäni hyvän oivalluksen - meiltä löytyy jo essu ja leipurin hattu, mutta miksei tytöllä voisi olla omat patahanskatkin? Yksin hän ei tietenkään vielä saa uunia käyttää, vaan olen aina mukana touhuissa varmistamassa, että minkäänlaisia vahinkoja ei satu.

Niinpä ryhdyin tuumasta toiseen. Viime keväänä ostin messuilta kauniita tilkkutyökankaita Hämeen Tekstiilituonnin osastolta ja nyt ne vaikuttivat ihan täydellisen hempeiltä ja keväisiltä tähän projektiin. Ompeluhuoneeni kätköistä löytyi vielä vanuakin väliin ja nättiä kirpparilta ostettua vanhaa puuvillaflanellia vuorikankaaksi. Kerrankin projekti, johon löytyy kaikki valmiiksi kotoa ja pääsee nopeasti hommiin käsiksi. Patahanskan kaavan päädyin tekemään itse niin sain sellaisen kuin halusinkin eli riittävän pitkän ja hyvin tyttären käteen istuvan. Ainekset suloisiin hanskoihin oli siis kasassa.

Mutta jotain uupui - koristeet tietenkin! Neito tykkää erityisesti makeiden herkkujen leipomisesta ja niinpä hanskoja koristamaan päätyikin applikoitu donitsi sekä kuppikakku tyttömäisin helmikoristein.

Koristusten applikoimisessa käytin apuna Husqvarna Vikingiltä saamaani applikaatiopaininjalkaa. Tämän uuden koneen ja varsinkin tämän paininajalan myötä olen kuulkaa oppinut vihdoinkin tykkäämään applikoimisesta! Sehän kun ei ole oikein kuulunut mun lempipuuhiini. Tämän uudenaikaisen ompelukoneen kanssa applikoiminen vaan kun ei voisi vaivattomammin sujua - koneesta löytyy valmiiksi kolme erilevyistä applikaatio-ommelta ja kone kertoo vielä tarvittavat säädötkin langankiristyksineen ja paininjalan puristuksineen joustaville ja joustamattomille, eri vahvuisille materiaaleille. Erilevyiset ompeleet tuovat kivasti eloa samaan työhön ja tuo kapea ommel on varsin kätevä mutkikkaammissa kohdissa. Ja toki ompeleita voi myös itse säätää tarpeen mukaan, itsellä ei kyllä ole ollut siihen tarvetta.

Applikaatio-ompeleita voi ommella hyötyjalalla B, mutta tuo varsinainen appikaatiojalka on pienen kokonsa ja avoimuutensa takia kyllä erittäin näppärä väline. Koko ajan näkee selkeästi mihin päin pitää mennä. Ompelin niin, että tuo paininjalassa oleva pieni punainen merkki kulki applikoitavan palan oikean reunan kanssa samaa linjaa. Näin tikki peitti tasaisesti aplikoitavan palan ja asettui nätisti juuri kankaan reunan yli.

Tänään patahanskat pääsivät tosi toimiin ja tytöt leipoivat suklaakakun (eri kuin kuvissa, minun makeahammasta kolotti nimittäin eilen ja leivottiin herkullinen luumukakku). Isompi siskokin teki jo oman tilauksen omista hanskoista, näitä söpöläisiä kun ei saa kuulemma muut lainailla. Mitähän niihin isomman siskon hanskoihin sitten applikoisi, ehkä täytekakun ja voisarven? Toivottavasti meidän leipominen ei nyt ihan lähde lapasesta tai siis hanskasta!

Muuten, muistikirja-arvonnassa onni suosi täällä blogin puolella Kototeko-blogin Sannaa ja Instagramissa Surinan pauloissa-blogin Paulaa. Kiitokset kaikille osallistujille ihanista kommenteista. Olen jo ollut yhteydessä voittajiin, onnea teille! Tällä viikolla tapaammekin vielä uudemman kerran, moikka siihen asti ja herkullista viikon jatkoa!

Last week I had a great idea about making oven mittens for our middle daughter. She loves to bake and we bake every week something because she really enjoys it. She already has an apron and a chef hat and I thought why not oven mittens. Of course she's not allowed to use the oven by herself, I'm always there!

I decided to make the pattern by myself, I wanted it to be quite fitted and long enough. They turned out pretty adorable, aren't they, especially the appliques with tiny beads. 

Did you know there's an applique foot? I didn't, in fact applique has never kind of been my thing - until now when I have the new Husqvarna Opal 650 sewing machine and this marvellous applique foot. Applique in my life is made so easy and enjoyable now - finally :). 

My daughter loves her new cute oven mittens, I'm afraid we're going to bake a lot in the near future! I'll see you again this week, have a great Monday!

DIY Korttikukkaro - Card holder wallet with embroidered detail

Oma lompakkoni on täynnä monenlaista korttia. On omaa ja lasten kelakortteja, kirjastokortteja, useamman kaupan kanta-asiakaskortteja ja vaikka mitä. Lompsa on kovilla, vaikka osaa harvemmin käytettävistä korteista säilytän erillisessä pussukassa kotona muiden epämääräisten paperinpalojen seassa. Useammin kuin kerran on kuitenkin käynyt niin, että juuri se kortti mitä olisikin kaupassa tarvinnut on tietenkin siellä pussukassa kotona! Tuttua kenellekään?

Päätin ratkaista ongelman nyt heti. Ei, en leikannut kortteja halki (vaikka osan tarpeellisuutta voisi toki miettiä) vaan päätin ommella itselleni käsilaukkuun sopivan korttikukkaron. Olipa vaikea päättää niinkin yksinkertainen asia kuin se, minkä näköinen kukkarosta tulisi. Malli ei niinkään aiheuttanut harmaita hiuksia vaan koristelutapa, sillä enhän minä malttanut tyytyä pelkkään kauniiseen kankaaseen. Aloitin yhtä tekniikkaa (aivot ei nyt riittäneet siihen ihan heti), kokeilin toista, ajatukset harhaili jo kolmannessa. Selasin kirjahyllyn läpi - laskoksia, kirjontaa, applikaatiota, tilkkutöitä, nahkaa, kankaanpainantaa, origameja. Mitä sitä tekisi? Modernia vaiko perinteistä, romanttista vaiko suoraa ja sileää. Koko pinta vaiko vain pieni yksityiskohta. No, tulihan sitten lopulta valmistakin, kuten kuvista näkyy, mukavasti sohvannurkassa pieniä pistoja pistellen!

Syksyllä Husqvarnan blogitapaamisessa saadut erilaiset tilkut pääsivät koristamaan kukkaroa ja "kanteen" kirjoin laaka- ja solmupistoin kukkakuvion. Lopputulos ihan nätti ja näpsäkkä, juuri käsilaukkuun sopiva, sellainen kuin piti tullakin. Kirjonnasta halusin pullean ja tiiviin ja ihmeen hyvin onnistui nuo laakapistot pitkän pitkän tauon jälkeen. Kirjonta on muuten sitä sohvakäsityötä parhaimmillaan, kannattaa kokeilla! Kuvio on Heather Baileyn silitysarkista, ostettu aiemmin jo lopettaneesta Signorinan nettikaupasta. Erilaisia pistoja käyttämällä kirjontakuviosta saa hyvinkin erinäköisen. Kuka muu on muuten sitä mieltä, että ne kirjontasilitysarkit pitäisi ehdottomasti palauttaa käsityölehtien keskiaukeamalle? Minä olen.

Laitan tähän teille muillekin oman kukkaroni jonkinlaiset mitat ja ohjeet ompeluun, jos muillakin olisi tarvetta tällaiselle. Vinonauhan ompelussa käytin hyväksi Husqvarnan yhteistyön merkeissä saamaani vinonauhan kiinnityslaitetta, josta kerron hieman tarkemmin ohjeiden jälkeen. Jos tarvitset neuvoja vinonauhan ompeluun ihan tavallisella paininjalalla, kurkkaapa havainnollistavat kuvat Ohje-sivun alta. Olen sinne laittanut muutaman vinkin ja lisään tämän postauksen linkin myös sinne myöhemmin. Kukkarossani on tilaa 6 kortille ja 2 käyntikortille tms (sisäosan alin tasku, joka jää 1 cm:n levyisen kantin takia hieman matalammaksi), tämä on omiin tarpeisiini juuri sopivan kokoinen.


TARVIKKEET:

- Puuvillakangasta (1-2 erilaista), kiinnisilitettävää tukihuopaa, vinonauhaa n 1,25 m, neppari (halkaisija 1,5 cm), muovia (itse käytin hieman paksumman muovitaskun muovia) ), pieni pala tukikagasta, (kirjontalankaa kirjontaa varten), lankaa, ompelukone sekä iloinen ja levollinen mieli.

- Mittaa ja leikkaa kappaleet allaolevan ohjekuvan mukaan ja merkkaa kaavoihin ja kankaan paloihin muovitaskujen paikat sekä nepparin paikka, kaavat sisältävät noin 1 cm kanttausvaran.

Huom! Päällikappaleeseen kannattaa ottaa 0,5 cm lisää pituutta kääntymisväljyyttä varten (itselläni jäi mitta heiman naftiksi ja kiristää hivenen lopputuloksessa)

- Jos haluat koristella kantta esim. kirjomalla, tee se ensin.
- Silitä tukihuopa kiinni vuoriin
- Silitä tukikankaan palanen päällikappaleen alaosaan tukemaan nepparin kohtaa
- Ompele neppari paikoilleen niin päälliseen kuin vuoriosaan
- Jos haluat vuoriin nimesi, ompele se nepparin alapuolelle
- Aputikkaa muovit kiinni tuettuun vuoriin, niin että ensimmäinen muovinpala sijoittuu noin 8,5 cm yläreunasta alaspäin, jätä reilu sentti väliä ja tikkaa alempi muovi paikoilleen
- Laita sisäkappaleet nurjat puolet vastakkain ja aputikkaa 6 kpl muoveja kiinni sisäosaan, ensin toinen puoli ja sitten toinen. Jätä toiseen päätyyn noin 0,8 cm kanttausvara, sijoita muuten muovit lähes kiinni toisiinsa
- Aseta päällinen ja vuori päällekkäin ja kanttaa kaikki reunat vinonauhalla alapäätyä lukuunottamatta.
- Kanttaa myös sisäkappaleen pitkät sivut sekä yläreuna
- Aputikkaa päällinen ja sisäosa alareunoistaan kiinni. Tarkista, että sisäosa asettuu ihan pikkuisen päällisen reunojen sisäpuolelle.
- Kanttaa alareuna
- Silitä, jos on tarvetta, mutta älä sulata muoveja!
- Sujauta kortit sisään, taita sisäosa haitariksi, napsauta kiinni ja laita kukkaro käsilaukkuun :)

Toivottavasti ohje on ymmärrettävä, jos huomaatte virheitä, niin vinkatkaa!

Sitten muutamia vinkkejä säädettävän vinonauhan kiinnityslaitteen käyttöön, jos sellaisen jo omistat tai sellaisesta haaveilet. Itse kanttaan vinonauhalla paljon, olen suorastaan kanttaushullu ja mielenkiinnolla testasin paininjalkaa. Minulla on myös toisenlainen kanttausjalka odotamassa testausta vertailun vuoksi. Hyvä video käyttämäni kiinnityslaitteen käyttöön löytyy täältä, mutta muutamia omia vinkkejä vielä lisäksi. Laite soveltuu minusta parhaiten pitkähköihin, suoriin ja kaareviin reunoihin, esimerkiksi aiemmin syksyllä kanttasin tekonahkahameeni saumanvarat tällä laitteella upeasti, mutta mokasin muuten hameen kanssa, joten siksi sitä projektia ei ikinä nähty täällä. Suorakulmien ompelu on tämän laitteen kanssa hankalaa (mahdotonta) ja niinpä olen hypännyt kulmien yli ja ommellut nuo kukkaron kulmakohdat myöhemmin ihan tavallisella paininjalalla.

Kiinnityslaite on säädettävissä vinonauhan levyden mukaan, ja säätö tapahtuu helposti ruuvia pyörittämällä. Tällaisessa kevyessä työssä, jossa oli useampi kangaskerros päällekkäin, omasta mielestäni helpoin tapa asettaa kangas ja vinonauha paikoilleen on irrottaa paininjalka istukasta, työntää vinonauha paikoilleen ja laittaa myös kangas väliin jo valmiiksi. Sitten asetin paininjalan varovasti kankaineen takaisin paikoilleen. Epäonnistuneessa projektissa en irrottanut paininjalkaa pois, joten kumpikin tapa toimii. Vinonauha kannattaa vetää kuitenkin reilusti paininjalan yli, kuten ekassa kuvassa, ompelun aloitus käy silloin helpommin.

Halusin ehdottomasti kiinnittää vinonauhan suoralla tikillä enkä siksakilla, jota suositellaan videossa ja paininjalan mukana tulevassa ohjeessa. Siksakki on luultavasti helpompi tapa, mutta suora ommelkin onnistuu, siinä pitää vain olla tarkempi ja vaatii ehkä hieman enemmän harjoitusta. Maltti on siis valttia! Siirsin neulan asentoa vaakasuorassa niin että se kulkee millin-kaksi vinokantin reunan sisäpuolella. Kukkaron muovit meinasivat vähän aiheuttaa ongelmia, sillä niiden avoin reuna meinasi jäädä paininjalan "taskuihin" kiinni ja aiheutti vähän mutkia tikkaukseeni. Normaalisti vinonauhan ompelussa ei tällaisia ongelmia kuitenkaan ole ja laite on yllättävänkin kätevä, kun sen kanssa sinuiksi pääsee. Varmasti käytän sitä jatkossakin. Laite on hyvä kanttauksissa, joissa aloitus ja lopetus eivät tule samaan kohtaan.

Ja vielä yksi juttu, jota minun on pitänyt syksystä saakka mainostaa, varsinkin kaikille Husqvarnan omistajille eli siis vinkki UUTISKIRJEestä, jonka voi tilata Husqvarnan kotisivuilta omaan sähköpostiin. Uutiskirjeessä saa tietoa esimerkiksi uutuuksista ja tarjouksista sekä muista alan ajankohtaisista uutisista. Kannattaa siis tilata!

Tällainenpa posti tällä kertaa. Kiitos kaikista ajatuksistanne ja kommenteista, joita jätitte edelliseen postaukseen, luin niitä mielelläni <3. Täällä jatketaan kässähommia ainakin virkkauksen ja arvontapalkinnon parissa. Tänään jatkuu meillä tyttöjen kanssa myös kansalaisopiston Lapsi-Aikuinen kässäkerho ja tiedossa on pussukoiden tekoa laminoimalla. Sitä en olekaan ennen tehnyt, joten taatusti mukava ilta tiedossa :). Viikonloppuna on pienen sukulaistytön ristiäiset, joten kaikkea kivaa ja jänskää tiedossa muutenkin. Moikka!

I was in a need of a card holder wallet. The trickiest part was to decide how to embellish it. After too much thinking and going throuhg my craft books I decided to hand embroider a little  flower detail to the cover. The design is from Heather Bailey. I haven't done satin stitches in ages but I'm very happy with the result. It became full and puffy, just the way I wanted it. 

Making the card holder was pretty fun. I haven't done much things like that because making clothes has always been my main priority. Last year I got the adjustable bias binder from Husqvarna Viking Finland and I wanted to give it a try now. In general I use bias binding a lot so it was really interesting to try it. You might find this video helpful if you're wondering how it works. It sure needs some practising but once you get it, it's a nice little tool for sewing projects. I'm definitely going to use it more often. 

Lately I've been continueing my crocheting project. I have learned to crochet old lace patterns, it's quite interesting. I have also a little giveaway coming sooner or later so don't forget to visit here! Have a great Thursday!!

Jouluisia tyynyjä vanutikaten - New pillows for Christmas

Olohuoneseeseen siirretty puusohvamme kaipaili jouluksi - ja miksei muutenkin - muutamaa uutta koristetyynyä. Olen äärimmäisen laiska tyynynpäällisten ompelija, joten projektiin piti kehitellä hieman hauskuutta lisää. Koska kaikenlaisia vanutikattuja kankaita on ollut paljon tarjolla jo viime keväästä lähtien (tai silloin ainakin itse laitoin ne merkille) päätin tehdä sitä itse. En ole juurikaan kyseistä tekniikka harrastanut kuin pienten tilkkujen ja lastenvaatteisiin joskus tehtyjen vanutikattujen taskujen verran, joten nyt olikin jo korkea aika kokeilla sitä hieman paremmin ja samalla sainkin siitä myös marraskuun erikoistekniikkakokeiluni (hups, nyt on kyllä jo joulukuu...;)).Vanutikkaus oli tosi kivaa, joten suosittelen kokeilemaan, jos yhtään kiinnostaa.

Vanutikkaushan syntyy yksinkertaisesti siitä, että ommellaan yhteen usempia kangaskerroksia ja niiden välissä on vanua. Vanutikkausta voi tehdä käsin tai ompelukoneella. Tekniikkaan voi yhdistää aplikaatiota, vapaata konetikkausta tai tilkkutöitä, jonka yhteydestä vanutikkaus on itselleni tutuinta. Kuvioiden ompelun apuna voi käyttää erilaisia mallineita tai kuviot voi jäljentää kankaalle tai sitten voi tikkailla ihan vapaasti, joka onnistuu parhaiten syöötäjät alhaalla. Voidaan puhua myös trapuntosta, ja tällä vanutyötekniikalla tehdyt työt ovatkin melkoisen upeita taidonnäytteitä. Vanha, mutta hyvä opas vanutikkauksesta kiinnostuneelle on Elsie Svennås:n Vanutikkaus, applikaatio ja tilkkutyö ja netistä löytyy aiheesta lisätietoa ja videoita sanoin vanutikkaus, trapunto tai vaikkapa stuffed quilting.

Minä päätin tehdä kaksi vanutikkauskokeilua hieman eri tavoin. Yhtä pientä keskeneräistä projektia varten olin jo hieman harjoitellut vanutikkausta niin vapaan konetikkauksen avulla kuin ihan ompelukoneen kaarevilla valmiilla koristeompeleilla. Husqvarna Vikingiltä olen saanut käyttööni vapaakirjontajalan, jolla tikkauksien ohjaaminen on huomattavasti helpompaa (enkä pelkää, että ompelen sormilleni), mutta opeteltavaa riittää vielä paljon. Niinpä en uskaltanut tyynyjä ihan kokonaan vapaalla konetikkauksella tehdä. Valkoiseen tyynyyn etsin aikuisten värityskirjasta sopivan pintamallin, jota kuitenkin yksinkertaistin aika paljon. Piirsin kuvion läpi kankaalle, asetin hieman isomman kokoisen vanun päällikankaan ja taustakankaan väliin ja ompelin kuviot merkkiviivoja pitkin tavallisesti ompelukoneella keskeltä reunoille päin. Kangaskerrokset kiinnitin tikkauksen ajaksi toisiinsa ihan hakaneuloilla. Husqvarna Opal 650:ssa on Fix-toiminto, joka on erittäin kätevä juuri aplikaatioissa ja töissä, jossa ei haluta näkyviä peruutustikkejä. Fix-toiminto päättelee sauman "paikallaan"  ja sitä käytin tässä tikkausmallissa hyväksi.

Punaisen tyynyn keskimmäiset sydänkuviot otin kirjasta nimeltä Quilting patterns (Linda Macho), minkä olen vuosikausia sitten ostanut ulkomailta. Kirjassa on sopivia ja melko klassisia tikkausmalleja juuri tilkkutöihin ja trapuntoon käytettäväksi. Piirsin sydänkuviot kaavapaperille, kiinnitin sen kankaalle ja ompelin ne päällikankaan ja vanukerroksen läpi jälleen tavallisesti ompelukoneella. Eräässä trapunto-videossa käskettiin tämä vaihe ommella veteen liukenevalla ompelulangalla, mutta koska ei sitä ainakaan täällä ollut saatavilla, ompelin läpinäkyvällä langalla (siimalla). Tämän jälkeen leikkasin sydämen ympäriltä ja keskeltä ylimääräiset vanut pois kätevillä applikaatiosaksilla, lisäsin uuden vanukerroksen (ja piti lisätä myös taustakangas, mutta unohdin) ja tikkasin samoja jälkiä pitkin punaisella kirjontalangalla. Sitten lisäsin unohtuneen taustakankaan, laitoin vapaakirjontajalan paikoilleen, laskin koneesta syöttäjät alas, laitoin tikin pituudeksi nolla ja tikkasin muutamia vapaita kuvioita sydänten ympärille.

Lopuksi ompelin tyynyliinat normaalisti valmiiksi, tereet ompelin terepaininjalalla (siitä olen kertonut täällä) ja piilovetskarit piilovetoketjujalan avulla. Tässä ompeluprojektissa käytinkin hyväksi monenlaisia paininjalkoja, joihin olen yhteistyön kautta päässyt tutustumaan. Näistä paininjaloista vain tuo vapaan kirjonnnan jalka täytyy ruuvata paikoilleen ja muut jalat vaihdetaan suoraan istukkaan (opin termin kesällä, kun omasta koneestani hajosi tuo istukka). Minulla on vielä täällä kaikenlaisia muitakin paininjalkoja kokeiltavana, joten niistä riittää juttua sitten myös ensi vuoden puolella.

Tyynykankaat ja vanu ovat Eurokankaasta, punainen August-kangas pellava-viskoosi sekoitetta ja valkoinen Solid-puuvilla Almedahls-mallistosta. Tere on Keinoselta.

Valmiista tyynyliinoista tuli oikein kivat ja punainen varsinkin on mukavan muhkea, kun siinä on osittain kaksi kerrosta vanua. Tere olisi saanut olla kyllä paksumpaa, niin olisi jotenkin erottunut vielä paremmin reunasta. Lisäksi pohdin vielä mahdollisten kullanväristen tupsujen lisäämistä nurkkiin! Tykkään valkoisen tyynyn eleettömyydestä ja punainen tyyny on taas just passeli niin sävyltään kuin kuviomaailmaltaankin jouluun. Ja mikä parasta, tämän projektin ansiosta keksin vihdoin käyttöä myös vanhalle nahkatakilleni....

Mukavaa joulukuuta kaikille!!

Ps. Huomasin, että Husqvarnalla on saatavilla myös näköjään varsinainen vanutikkausjalka :)

Yhteistyöpostaus Husqvarna Viking/ Eurokangas

When I was going through my Christmas textiles I realized a couple new pillows would look good on our sofa. I'm very lazy when it comes to sewing pillows, pillow cases, curtains or anything like that. I feel it's so so boring to sew them. Then I came up with an idea of stuffed quilting or trapunto technique and thought they would make nice pillows and also a nice sewing experience for me. And I was right!

For the pattern of the white pillow I just simplified a template from adult's coloring book. I really like its simplicity and elegance. For the red pillow I took the pattern from Linda Macho's book Quilting patterns (or actually the 4 middle hearts only) and then continued with free motion embroidery. I got a free motion embroidery foot from Husqvarna Viking and now I got to test it a bit more. It's good, it's much easier to do free motion embroidery with the foot than without. Easier, but not easy :). I'm just a beginner so it's still quite difficult to me! I really like the red pillow too, the color is just gorgeous and perfect for Christmas. I added some golden piping but I think it should have been thicker to look better. Both of the fabrics are from Eurokangas. 

Hey, it's December now!! I think I'd better start sewing that Christmas dress for me soon and I'm also going to make just a few special Christmas presents. Are you making any presents by yourself or have you got any other Christmas sewing on your mind? 

See you again!

Halloween-tunnelmissa - KCW Halloween dress

Tänä vuonna sain hieman erilaisen synttärimekkopyynnön kuin edellisinä vuosina - nimittäin toiveen tehdä Halloween-noidan asun tytön tuleville kaverisynttäreille (jotka siis pidetään kyseiseen tyyliin) ja koulun Halloween-discoon, joka olikin jo tällä viikolla. Tällä viikolla sattuu vielä olemaan menossa Kids Clothes Week, jonka teemana tänä syksynä on naamioituminen (disguise) ja täytyy sanoa, että melkoisen kirjaimellisesti olen tuon teeman mukaan tällä viikolla ommellutkin.

Ihan hauskaa on ollut tehdä naamiaisasuja pitkästä aikaa, tosin osa vaatteista on erillään sellaisia, että kyllä niitä pystyy muutenkin pitämään. Omalta osaltani ompelut loppuivat kyllä tältä viikolla tähän ja viikonloppuna aion korkeintaan muutamia solmuja tehdä ja muuten touhuta ihan muuta (tai lähinnä olla touhuamatta). Sen verran paljon on nyt tällä viikolla tullut ommeltua ja valvottua, että täytyy vanhan taas vähän tasoittaa rytmiä ;). Yritän sen toisen naamiaisasun saada tänne ensi viikon lopulla, sain kuin sainkin sen nyt kuitenkin pelastettua, vaikka olin aluksi ihan pettynyt lopputulokseen. Kuvistakin näytti tulleen ihan hauskoja, kun niitä jo tuossa pikaisesti selailin. Joten naamiaistunnelmia sitten odotettavissa seuraavassakin postauksessa.

Tämän kiltin noidan asun tein aika paljon tytön toiveiden pohjalta, löysimme kangashyllystäni tuollaisen ikivanhan Eurokankaasta vuosikausia sitten ostetun sisustuskankaan palan ja siitä tulikin aika hauska hame noidalle. Hame on monikäyttöinen muutenkin, sitä voi vaikkapa tulevina joulunpyhinä hyödyntää ihanasti jonkun pehmoisen neuleen kaverina. Hameen kaava on uusimmasta Ottobresta, tosin reilusti pidennettynä tyttären toiveiden mukaisesti. 

Syyslomaviikolla kävimme pitkästä aikaa Tuurissa ja sieltä nappasimme mukaan kevyttä viskoositrikoota noidan paitaan, ohuet yksiväriset trikoot kun omista varastoista olivat täysin loppu. Eurokankaassa oli kivasti laitettu esille monenlaisia oransseja ja mustia kankaita Halloween-ompeluja varten ja sieltä kävin ostamassa discopäivän aamuna oranssia satiinia ja tuollaista mustaa verkkoa. Siitä sain hikipisarat otsalla kimmeltäen tehtyä esiliinan valmiiksi ja satiinia laitoimme myös paitaa kirkastamaan. Sain kuin sainkin asun ajoissa valmiiksi ja neitokainen lähti tyytyväisenä discoilemaan. Hämähäkit kiinnittelin muuten pienin käsipistoin kiinni esiliinaan. Essun ja paidan kaavat ovat omia.

Ihan hauska asusta tuli kokonaisuudessaan, paidasta saisi erilaisen hameen kanssa kivan linnanneidon asun, tokihan tuota paitaa voi ehkä pitää muutenkin, vaikka nyöritys tekee siitä hieman tuollaisen rooliasumaisen.

Tämän rooliasun ompelussa käytin tietysti paljon Husqvarna Opal 650, joka minulla on siis lainassa Husqvarna Vikingiltä yhteistyön merkeissä. Syksyllä saimme piilovetoketjujalan käyttöömme ja nyt pääsin itsekin sitä tässä hameprojektissa vihdoin testaileen. Kyllä oli muuten kätevä!! Mielestäni olen tavallisella vetoketjujalallakin saanut piilovetoketjun ihan siististi ommeltua, kun vain neulaa on siirtänyt riittävän lähelle hammastusta, mutta jestas, miten helppoa ja vaivatonta se on tuolla varsinaisella jalalla - voin sanoa, että elämäni siistein piilovetoketjusauma syntyi juuri tällä viikolla :). Käykääpä kurkkaamassa video piilovetoketjun ompelemisesta täällä.

Vyötärökaitaletta päällitikatessani huomasin, kuinka kankaan hapsut meinasivat helposti kiertyä paininjalan ympärille ja päätin kokeilla helman päärmäämiseen piilo-ommelta. Tämä ommel löytyy myös omasta koneestani, mutta olen käyttänyt sitä äärimmäisen vähän. Tänä syksynä olen kokeillut sitä muutamiin projekteihin ja onnistunutkin välillä, piilo-ommel toimi hienosti myös tässä kankaassa ja sain helmaan siistin päärmeen ilman päällitikkausta. Opal 650:ssa löytyy peräti 2 erilaista piilo-ommelta, toinen joustavalle ja toinen kudotulle kankaalle.

Parhaiten piilo-ommel toimii normaaleissa ja vahvoissa kankaissa ja omasta mielestäni erityisen hyvin kirjavissa kankaissa tai esim. buklee -tyyppisissä kankaissa. Ihan uskomatonta, mutta totta, että sain piilo-ompeleen aiemmin syksyllä onnistumaan myös tuossa yläkuvassa olevaan eläinkuosineulokseen. Neulos on melko ohutta ja aika joustavaakin, mutta niin vain piilo-ommel upposi sinne hienosti, olin aika ylpeä itsestäni (ja koneesta). Rohkeasti täytyy jatkossakin testailla tuota piilo-ommelta, sillä tuollainen tikkaamaton jälki sopii upeasti moniin vaatteisiin ja pidän siitä paljon.

Koneesta löytyvää harsinommelta olen käyttänyt myös jo todella paljon. Ajattelin ensin, että eihän se nyt ole vaiva tavallisen suora-ompeleen tikkiä säätää pidemmäksi, mutta nyt kun muistan jo, mistä ommelnumerosta pitkä tikki löytyy yhdellä napinpainalluksella, on sekin sellainen peini ominaisuus, jota tässä koneessa arvostan paljon. Minä kuitenkin poimutan aika paljon ja harsinkin välillä.

Tässäpä taisi olla kaikki minun asiani tänään :). Nytpä toivotan kaikille oikein kivaa lokakuun loppua!

Hello, it's KCW time and it's all about disguise! So far I have made two costumes, this halloween style costume for my birthday girl and another costume for my youngest dauhgter. Those of you who follow me on Instagram (or KCW project pool) have already seen the other one too, but it will be here on my blog next week as well. 

This Halloween costume is pretty much made based on my daughter's wishes. I found the skirt fabric from my stash and the rest I bouhght. The skirt pattern is from newest Ottobre (yes, it's much longer than in the magazine) and the other ones are self drafted. 

In this project I got to finally test my new invisible zipper foot, do you have it? It's really good, I just made the coolest invisible zipper seam ever! I also tested some other features of the Husqvarna Opal machine, I have to say I'm very pleased with the machine. 

Even though the KCW is still going on, I'm afraid  I have to pass the rest. Instead I try to do some knots during the weekend, rest and read some good books. The last 3-4 weeks have been so busy and I feel I need to take it easy for a couple of days now. So I guess I'll see you again some day next week!!

Pyöreitä muotoja - Round shapes





 

Pitkin kevättä ja kesää ihastelin ulkomaisissa nettikaupoissa lähinnä japanilaisia puuvillakankaita, joissa oli printeissä käytetty ihanaa kullanhohdetta. Kankaat eivät olleet mitään krumeluureja vaan hillittyjä, kauniita ja moderneja. Olen kuitenkin niin vanhanaikainen, että ulkomailta tilaaminen tuntuu jotenkin vaikealta, kun ei kangasta hypistelemäänkään pääse. Että jos se ei sitten olekaan hyvä ja rahat menee kankkulan kaivoon ja vielä ulkomaille, ettei edes suomalaisen yrittäjän taskuun.

Kun sain Husqvarna Vikingiltä Opal 650 ompelukoneen koekäyttöön muistin, että minultahan löytyy ompelulankavarastosta vaikka minkälaista kirjontalankaa, myös hopeisena, kultaisena kuin kuparinsävyisenäkin. Opalissa on melkoinen ommelvalikko omaan vanhaan koneeseeni verrattuna ja aloinkin tutkia ompeleita sillä silmällä, millä voisi aikaansaada kankaaseen simppeliä, mutta kivaa ilmettä. Silmäni osuivat pyöreään palleroiseen ja piti oikein ohjekirjasta tarkastaa, että mihin se on tarkoitettu. Punosreikä: vöihin, pitseihin jne., sanoi kirja. No, sitähän piti kokeilla ja lopputulos onkin nähtävissä sitten tässä postauksessa keskimmäiselle neitoselle toteuttamassani housuhameessa.

 



Leikkasin appiukon vanhasta kauluspaidasta housuhameen palat, laitoin irti revittävää tukikangasta alle ja aloin tehdä punosompeleella ympyröitä kankaalle. Tein kuviot ihan silmämääräisesti, sen kummempia merkkejä en kankaaseen laittanut. Kaikki ympyrät eivät tulleet aluksi ihan täysin pyöreiksi, mutta kun muutin lankarullan pystyasentoon ja löysäsin vielä langankireyttä niin johan alkoi Lyyti kirjoittaa. Lanka soljui mukavasti, eikä kiertynyt enää mihinkään kiinni. Nuo metalliset kirjontalangat ovat krantuimmasta päästä, sen olen huomannut ennenkin. Ei kankaasta nyt ehkä ihan niin hienoa tullut kuin nettikauppojen versiot, mutta tosi kiva ja monikäyttöinen kuitenkin. Ja tyyliltään sellainen, mitä hainkin. Lisäksi tuo kuparilanka ja tummanharmaa kangas oli yllättävän kiva yhdistelmä.

 

Pitihän housuhameelle saada kaveriksi uusi kangaspusero, sillä niitä ei keskimmäisen tyttären kaapista juurikaan tällä hetkellä sopivia löytynyt. Tykkään tytöillä kovasti tuollaisista löysähköistä kangaspuseroista, sillä minusta ne on tosi helppo asustaa siistimmäksi tai arkisemmaksi alaosaa ja asusteita vaihtamalla. Puseron roosansävyinen kangas on Eurokankaasta, puuvillakangas on Signorinasta (tosin voitin sen arvonnasta, josta kerron lisää, kun esittelen, mitä muuta kankaasta on täällä syntynyt). Kaava on Ottobresta (6/08), tosin olen muuttanut hihat pitkiksi ja lisännyt taskut. Tällä kaavalla saisi kivan syysmekkosenkin tytölle, kun vain pidentäisi ja lisäisi vyön. Ohuen ja laskeutuvan kankaan kanssa kaavan väljyys on minusta juuri sopiva.

 



Housuhameen kaava on oma, laitoin puseron napituksen toiselle sivulle ja jätin yläreunaa tikkaamatta kiinni. Säästyin vetskarin ompelemiselta ja housut sujahtavat nyt helposti päälle. Tänä aamuna testailin vähän lisää Opalin koristeompeleita, niistä sitten kuitenkin myöhemmin, kunhan saan kaikki testaukset suoritettua :).

Kivaa lokakuuta kaikille!

 

This week I've been working with round shapes. I used my new Husqvarna Viking Opal 650 to create some circular shapes onto a fabric. I used metallic thread because I didn't  want the result to be too casual. This fabric used to be my father-in-law's old shirt and now I turned it into a fashionable piece of cloth :). Can you see the buttondown on the other side of the culottes? The pattern is self drafted, I would have loved it to be more flowy but that's how it is now.

 

I wanted to sew my daughter also a new shirt. I love this pattern but I haven't done it before, it's from a quite old Ottobre (6/2008). It was with short sleeves but it's autumn here so there is no reason to sew any short sleeved shirts now. I also added the pockets. I think this pattern would make a beautiful autumn dress too, maybe I'll try it. The light pink fabric is from Eurokangas and the cotton is from Signorina (actually it was a giveaway win for me, yippee).

 

Now I feel like I don't know anything what to write in English. I've had a terrible headache almost all day so maybe that's why my brain just feels empty :). Anyway, I want to wish you a great October!



Tähtiä mun tähdille (sekä napinläpiharjoituksia) - Stars for my stars

Ompelin omille tähtisilmä-tytöilleni tähtikuvioisia vaatteita koulu- ja kerhopäiviin. Leppoisaa, hempeää, tyttömäistä ja nättiä.

Tähtikuosisia kankaitahan on ollut jo vuosikaudet, mutta vasta nämä Noshin Ministar tähdet saivat omat silmäni tuikkimaaan ja sulattivat kunnolla sydämeni. Tähtösten pieni koko ja harva asettelu on jotenkin sympaattisen näköistä. Parasta minusta on kuitenkin ehkä se, että kankaassa on jujua jo tekstuurissa ja tämän rauhallisen asettelun ansiosta kuosi jättää tilaa vielä vaatteen yksityiskohdille ja pienimuotoisille tyttömäisille krumeluureille.

. 

Niinpä siis surautin tytöille kivat asut yhdistäen Noshin vanhempaa ja uutta mallistoa, koulun- ja kerhonalun kunniaksi (tosin vähän myöhässä, mutta onneksi kesähepeneissä tarkeni koulunalun). Puserossa ja tunikassa on sama Burdan (6/13) kaavapohja (lehdessä 2 eri mallia samalla kaavalla), jota olen ihan hitusen muokkaillut. Vanhimman tytön osalta puseroon on lisätty vain hieman pituutta, nuoremman neitosen osalta taas omaa muotoilua edustaa pääntielle ommeltu röyhelö ja ruusukkeet vyötäröllä. Jotkut tekniset ratkaisut ovat myös yksinkertaisempia /erilaisia kuin lehdessä, sillä näitä ommellessa oli lehti jo palautettu kirjastoon. Vuosien saatossa on tullut oma tyyli tehdä asioita, eikä ohjeita tule läheskään aina lukaistua edes läpi.

Yläosien pariksi tein raitalegginssit, isommalle ihan perusmalliset ja nuoremmalle ruusukkeilla, nämä vilahtivatkin Instagramin puolella heti valmistuttuuan jo pari viikkoa sitten, olivat minusta niin kivannäköiset. Legginssien kaava jostakin ikivanhasta Ottobresta.

Koululaisneiti esitti jo keväällä toiveen jakusta/hupparista, jota voisi koulussa pitää välitunnilla. Nyt päädyimme tekemään neulostakkimaisen version Noshin tähtijacquardista. Kokeilin pitkästä aikaa kuositella pystykaulusta - tahallaan tuollainen löysä ja laaja versio, sillä ajattelin, että kovin tiukasta ei tykättäisi. Olisi se nyt silti voinut vähän pienempi olla tai sanotaanko, että pääntietä ei olisi ainakaan tarvinnut madaltaa ja leventää ihan noin paljon. No, ihan kiva silti. Ja kaava siis oma.

Monet ompelubloggaajat ovat viime aikoina hyödyntäneet Noshin neuloksissa nurjaa puolta (myös minä täällä) ja niin tämänkin jakun yksityiskohtiin saatiin vähän erilaista ilmettä nurjaa puolta käyttämällä. Laitoin neuloksen nurjaa puolta nenäliinataskuun (täällä ainakin jo nuhanokkia liikkeellä), kaulukseen ja vyölenkkeihin sekä hihansuun käänteisiin. Kankaan nurjasta ja oikeasta puolesta puheen ollen, oletteko Suomessa törmänneet kankaisiin, jotka ovat oikeasti tehty kumpikin puoli käytettäväksi? Etsyssä olen törmännyt sellaisiin, lähinnä japanilaisiin kankaisiin, toinen puoli saattaa olla esim. ruudullinen ja toinen pilkullinen. Ne on tosi hienoja, joten o'hoi kaikki suomalaiset kangaskauppiaat, sellaisia tännekin ompelijoille, kiitos :).

Raitatrikoota jäi vielä sen verran, että pyöräytin siitä pitkän huivin tytölle. Päihin laitoin tuollaiset resoritähdet, ei mikään paras materiaali tähtiin, kuten kuvista näkyy, mutta ihan hauska huivista minusta silti tuli.

Jakun ompelussa pääsin taas testaamaan uuden koneen* napinläpimittarin avulla tehtävää automaattista napinläpeä enemmän. Olen nyt tahallani testannut sitä muille kuin puuvillakankaille, sillä en usko, että sellaisen kanssa tulisi edes mitään ongelmia. Testasin sitä jo aiemmin pitsille, sillä halusin nähdä, miten mittarin rulla pyöri pitsillä (hyvin, ei tarttunut) ja nyt halusin kokeilla sitä hieman vahvemmalle trikoolle. Tästäkin testistä kone selviytyi hyvin eikä kauluskaan ollut liian paksu rullan alla.

Napinläpimittarin käyttäminen on todella yksinkertaista. En tiedä kuinka monella teillä on vastaavanlainen systeemi omassa koneessanne, mutta itselle tämäkin vempain oli aivan uusi tuttavuus. Niinpä kerron tässä lyhyesti siitä ja ne, joille on tuttua, voivat hypätä pari kappaletta alaspäin.

Tämän koneen Sewing Advisor -järjestelmä kertoo minulle aina sopivimmat säädöt erilaisille kangastyypeille sekä ompelutekniikoille, näin myös napinläpien kohdalla. Näytöstä voin tarkistaa, että esimerkiksi kaikki langankiristykset ja paininjalan puristukset ovat oikein ja säätää ne sitten oikein tarvittaessa. Kiinnittäessäni napinläpimittarin johdon koneeseen, antaa kone minun asettaa napin koon, jonka mukaan kone tekee automaattisesti oikean kokoisen napinläven. Napin halkaisijan saa helposti mitattua etupaneelissa olevan mitan avulla. Tämä mitta on aivan järjettömän kätevä, ainakin tällaisella ompelijalla, jolla ne mittanauhat tuntuvat aina olevan jossakin väärässä paikassa. Napinläven tekemiseen olen käyttänyt Start/Stop nappia, jolloin polkimeen ei tarvitse koskea ollenkaan, vaan olen vain keskittynyt huolehtimaan siitä, että kangas pysyy suorassa.

Tässä tytön jakkuprojektissa minulla oli käytössä tavalliset matalat, kannattomat napit. Kiinteä mitta napissa riitti, sillä kone teki napinläven pienellä "väljyysvaralla". Tulevissa takkiprojekteissa aion sitten testailla kannallisia ja korkeampia nappeja, myös koneessa olevaa vaatturinnapinläpeä, jota en omalla konellaani ole oikein kauniisti saanut onnistumaan. Mutta kertoilen niistä sitten myöhemmin, kunhan ehdin projektien kimppuun. Ja muistakin koneen ominaisuuksista, aina kun tuntuu, että jotain hyödyllistä raportoitavaa on.

Koulutytön kanssa yritimme kuvata tuollaisen minivideon tuosta automaattisesta napinlävestä, täytyy sanoa, että noinkin lyhyen videon kuvaaminen oli kyllä paljon hankalampaa kuin tuo napinläpien teko! Koetilkutkin meinasi jo loppua (kun jompi kumpi aina sanoi vahingossa jotakin tai sitten kuvaus alkoi liian myöhään tai aikaisin tai jotakin muuta). Mutta videosta näkyy, kuinka helppoa ja nopeaa napinläpien teko voi näillä nykyajan koneilla olla. Että varokaa vaan kaikki, joilla on "vanha" ompelukone - ja siis tällä koneellahan saa ihan manuaalisestikin sen napinläven tehtyä, mutta ei taida nyt vähään aikaan olla palaamista siihen tyyliin minulla ainakaan :).

Tämän melkoisen pitkän, paljon kaikenlaista sisältäneen ja kovin asiapitoisen postauksen myötä toivotan mukavaa loppuviikkoa teille kaikille ihanille naisille siellä ruudun toisella puolella!

ps. Käykäähän kurkkaamassa kivoja käsitöitä Project Run and Playn sivuilla täällä. Äänestää saa, jos haluaa :). Mun ehdoton suosikki on kyllä se karhu, kiva kirjonta-idea vaikkapa pojille myös!

*blogiyhteistyö/testikäytössä Husqvarna Vikingiltä

This post is all about stars and stripes and light colors. I ordered some Nosh fabrics to make my girls some basic "back to school"-clothes. I like this Ministar knit a lot, first because I really like the flame structure and second because the stars aren't too tight. The layout of the stars leaves nicely some space for something extra and if you know me, you know I like details in clothes, even if they are just something small. 

On our weekly visit to library I found a cute pattern from Burda (June 2013) which I thought would be a good choice for this star knit. There were two different versions of the same pattern and I decided to do them both. I did some small changes as my habit is: for the older daughter I added some length to the hem and for the younger daughter I added the ruffle to the neckline and the two little rosettes to the waistline. 

Before the shirts I also made those stripe leggings. Some of you have already seen them on Instagram when I posted them two weeks ago part of the #sewphotohop challenge. I've seen rosettes at least on dresses, beanies, shirts and on blankets and pillows but not on leggings before so I figured it's a cute detail. The basic leggings pattern is from Ottobre. 

It was last spring when our oldest daughter asked me to make her a hoodie or jacket or something like that she could wear at school or on her way there. For some reason I'm not really a hoodie kind of (sewing)person so I asked if it could be more of a knit cardigan style and she said yes. So that's how this came out, I haven't drafted this kind of collar for ages and it's not perfect, but it'll do. The wrong side of this Nosh jacquard looks quite nice so once again I used it in the details, like the collar, pocket and belt loops. I have seen some gorgeous double sided fabrics on Etsy, oh, I wish we had something like that available here too (I'm very shy ordering anything abroad, although I've seen so many yummy fabrics online). The cardigan pattern is my own. 

I had some of the stripe knit left and I decided to use it for a long scarf. Some more stars again, you see :). They look quite homemade (which they obviously are, ha ha), I should have narrowed the seam allowance more in the sides. I cut the angle away, but it still looks bit bumpy. I still like the scarf, it's a lot of fun!

This sewing project gave me a good reason to use my new machine's automatic buttonhole foot. It's so quick and easy to use. Everything is made so easy, the Sewing Advisor of the machine tells me all the right numbers, pressure, which foot to use etc. I just select the material and what I'm doing and I look at the screen what I have to do. That feels very luxurious compared to my old machine. I tried making a very short video about this great buttonhole foot, and found out that it was very difficult - much more difficult than sewing the holes :). 

Have a nice week everyone!!