lauantai 14. huhtikuuta 2018

Väkkäröitä - Pinwheels


Ihanat, myöhäiset perjantai-illan kevätterkut täältä suklaalevyn ja mehulasin ääreltä! Eikö olekin mahtavaa, että kevät on vihdoin täällä, lumet sulaa ihan silmissä jopa meidän pihasta ja metsälenkillekin pääsee illalla, kun valoa riittää ihan eri tavalla kuin vielä muutama viikko sitten. Voi että, minä sitten tykkään tästä ajasta ja se ihana kesä on ihan pian täällä, en meinaa housuissani pysyä, kun odotan niin kovasti!

Tänään täällä blogissa tarjoan teille vappuväkkäröitä, vähän etuajassa kylläkin. Tilkkujutut meinaa täyttää pään ihan kokonaan, olen niin innostunut niistä nyt, tosin haaveilen jo myös siitä, että ilmojen hieman lämmetessä pääsen keinuun virkkaamaan tai kirjomaan. Paljon on projekteja listalla ja osa niistä tulee jo uniinkin, kun niin kova hinku olisi päästä niitä toteuttamaan!


Näitä väkkärä-blokkeja aloin tehdä jo muistaakseni lokakuussa. Tarkoituksena oli saada peitto kummilapselle joulupakettiin, sitten syntymäpäiväksi, mutta eipä onnistunut. Kyseinen neitokainen viettää kuitenkin nimppareitaan tämän kuun lopussa ja nyt voin vihdoin peiton kääriä pakettiin. Minulla oli heti alussa vaikeuksia blokkien tekemisessä ja se jumitti projektia aika lailla. En siis saanut kohdistettua (täydellisesti) noita kärkiä  keskellä läheskään aina (vaikka saumanvaran kanssa olin tarkkana) ja meni jo hermo alussa heti siihen. Olen kuitenkin yrittänyt tässä kovasti joka elämän alueella pyrkiä siihen, ettei lopputuloksen tarvitse olla (aina) täydellistä, vaan riittää kun siinä  elämäntilanteessa tekee parhaansa ja annoin itselleni "anteeksi" sen, että kaikki blokit eivät onnistu ihan prikulleen. Ajattelin myös, että ei kai 8 v sitä katso, vaan toivottavasti iloitsee siitä, että kummitäti on tehnyt hänelle kesäksi retkipeiton. Näiden ajatusten jälkeen peitto alkoikin valmistua nopeasti ja se on itse asiassa ollutkin jo valmis reiluin viikon - vai peräti kaksi?

Malli on jälleen Love Patchwork and Quilting -lehdestä, niitä on kertynyt melkoinen pino hyllyyn ja paljon on niissä kivoja toteutettavia malleja. Tein tästä hieman isomman kuin lehden malli, tästä tulikin tosi kivan kokoinen ja jatkossa aionkin pitäytyä peitoissa lähempänä tätä kokoluokkaa, joka on siis noin 116 cm x 160 cm. Tämä on eka valkotaustainen peittoni, niitä on näkynyt viime vuosina todella paljon ja ihanan raikkaita ovat, tosin sellainen olo tuli, että eivät ehkä sittenkään ihan sitä ominta tyyliäni. Olen myös aina pelännyt, että miten saan ne pidettyä puhtaana tekovaiheessa täällä lasten ja koiran keskellä. Koiran, joka heti tilaisuuden tultua mielellään testaa jokaista peiton raakiletta menemällä siihen päälle makaamaan.



Väkkäröihin sain hyvin menemään pienempiä tilkkuja, yritin valita sävyjä, jotka ainakin viime kesänä olivat tytön suosikkeja. Ehkä olisi voinut pitäytyä vain muutamassa sävyssä, mutta näillä nyt mentiin. Takapuolen geisha-kankaan on mies joskus tuonut minulle ja koska olemme kumpikin tytön kummeja, oli minusta tosi kiva ajatus laittaa miehen valitsema kangas peiton takapuolelle. Sellainen perinteinen aloittelijan kommervinkki tietysti kävi, että tuo valkoinen taustakangas, jossa on siis valkoista tekstiä loppui kesken ennen muutamaa blokkia ja laitoin loppuihin sitten ihan tavallista valkoista lakanakangasta. Vasta terassilla luonnonvalossa näitä kuvia ottaessa huomasin, että valkoista on montaa sävyä ;). Ovat siis hieman eri sävyä, mutta ajattelin, että "hullu ei huomaa ja viisas ei virka". Kävi kyllä mielessä, että voinko antaa peittoa sittenkään lahjaksi, mutta päätin hylätä ajatuksen - voin antaa.

Nyt, ennenkö ihan nukahdan tähän ruudun ääreen toivotan teille kaikille auronkoista kevättä ja mukavaa viikonloppua. Päiväkin on näköjään vaihtunut jo lauantain puolelle!