tiistai 29. elokuuta 2017

Räsymatto-tilkkupeitto fransukoristein


Olipas mukavaa saada jälleen yksi suht iso työ valmiiksi ja käyttöön! Tämänkertaisen tilkkupeiton idea lähti ompeluhuoneessani olevista kapearaitaisista räsymatoista ja aloittelinkin tätä työtä jo kesäkuussa. Ideana oli myös tyhjentää taas kerran tilkkukoreja ja niitä pienempiäkin tilkkuja ja tähän projektiin niitä kuluikin tosi kivasti. Tilkkutyövahvuisten puuvillojen lisäksi käytin tässä myös mm. ohuempia paitapuserokankaiden tilkkuja, sillä ajattelin, että pienessä koossa ajavat asiansa muiden tilkkujen seassa. Lisäksi tähän sai hyödynnettyä, ei nyt voi sanoa että inhokkikankaita, mutta sellaisia paloja, joita on jo pitkään pyörinyt nurkissa ja joille ei oikein ollut mitään järkevää käyttöideaa.

Pikkuruisia, saumanvaroineen 1,5 x 1,5 tuuman kokoisia paloja peitossa on kaikkiaan 3575 kappaletta. Yksittäin en niitä tietenkään ole ommellut, vaan leikanut ensin pyöröleikkurilla 1,5 tuuman levyisiä tilkkusoiroja, ommellut samansävyisiä vierekkäin yhteen, paloitellut ne taas 1,5 tuuman levyisiksi ja sitten ketjuttain ommellut näitä samansävyisiä palapötköjä yhteen niin, että niistä on tullut riittävän leveitä. Alunperin tarkoitukseni oli tehdä kapearaitainen peitto, mutta sommitteluvaiheessa leveämmät raidat vaikuttivat huomattavasti paremmalta ja selkeämmältä kokonaisuudelta.


Aivan alusta saakka, räsymattomaista ilmettä korostaakseni olin päättänyt, että peittoon tulee myös jonkinlaiset hapsut/tupsut. Päätin kokeilla päihin fransuja, vanhaa suomalaista solmeilutapaa, jonka lopputulos on hieman pitsimäinen. Perinteisesti fransut on solmittu puuvilla- tai pellavalangasta ja ne ovat koristaneet kotien arvotekstiilejä, esim. juhlapöytäliinoja. Itse päätin rohkeasti kokeilla villalankaa, sillä sopivaa puuvillalankaa ei varastostani löytynyt riittävästi ja projektini oli luonteeltaan sellainen, että "siihenhän ei kaupasta mitään haeta, kun kerran on niin päätetty". Lisäksi luulen, että en olisi jaksanut solmeilla fransuja näin isoon työhön ohuesta langasta, vaikka niitä vauhtiin päästyään melko nopeasti solmiikin, eikä solmu itsessään ole mitenkään vaikea tehdä.

Lähellä oli, että nämäkin fransut lähtivät purkuun kokonaan ja tilalle olisivat tulleet pienet värikkäät tupsukat. Olin nimittäin tehnyt fransuja aika paljon peiton toiseen päähän ja se ei oikein näyttänyt silmääni hyvältä. Fransut voivat olla aika näyttäviäkin ja tuntui, että ne ja peiton mosaiikkimainen pinta kilpailivat keskenään huomiosta. Jätin onneksi projektin lepäämään pariksi päiväksi ja sitten katselin sitä jo uusin silmin. Päätin antaa fransuille vielä toisen mahdollisuuden, purin koristeellisemman osan pois ja jätin pitsin ihan simppeliksi. Olen iloinen, että tein niin, sillä minusta nämä vähän rouheatkin fransut antavat peitolle kivan ilmeen ja muutenkin oikeastaan tykkään peitosta koko ajan vaan enemmän ja enemmän :).



Peiton tarvikkeet ovat tosiaan kaikki omista varastoista, välissä on isältäni saama valmis, suhteellisen ohkainen tikkivanu, jonka päällikankaasta en kuitenkaan oikein välittänyt ja niinpä laitoin takapuolelle vielä lahjoituksena saatua pallokangasta. Peitto on aika painava eikä ihmekään, onhan siinä peräti viisi kerrosta. Eli tilkkupinta, tikkivanun päällikangas, vanu ja kuitukangaspuoli ja sitten vielä takapuolen kangas.

Ajattelin, että tämä olisi minun oma Suomi100 -käsityöni. Räsymatot ovat suomalaista kansanperinnettä ja tässä toteutuu myös uusiokäyttö-ideaa, joka on jotenkin meille suomalaisille niin luontaista. Fransut tuovat peittoon tuulahduksen historian havinaa (jo ehkä vähän unohdetustakin käsityötekniikasta) sekä vähän juhlan tuntua, vaikka ovatkin tässä peitossa nyt aika arkisessa ympäristössä ja käytössä.


Jos fransut kiinnostaa, kannaatta katsoa löytyykö kirjastosta Maija Märsylän "Fransut ja lautaraanut"-kirjaa, siinä on mukavasti erilaisia malleja. Myös Lankatekniikoiden käsikirjasta löytyy fransuista kertova osuus. Itse käytin oppaana myös Eeva Välikangas-Yli-Kosken Perinnekäsitöitä Peten kanssa vihkosta (kiitos Pizzicato.-blogin pitäjälle, jolta sen sain), jossa perinnekäsitöistä on kerrottu hauskasti kuvien kera erityisesti lapsille sopivalla tavalla.  Punomosta löytyy myös tietoa fransuista.

Tänä iltana taidan kuulkaas heittää uuden peiton jaloille, ottaa koiran kainaloon ja suunnitella, millaisen (keskeneräisen) käsityön sitä seuraavaksi ottaisi työn alle! Mukavaa viikkoa kaikille täällä piipahtaville ja kivaa alkavaa syyskuuta <3.

31 kommenttia:

  1. On kyllä upea peitto ja onnittelut sen valmistumisesta! Täällä netissä sitä saa ihailla toinen toistaan kauniimpia tilkkupeitteitä. Minä vaan en saa sellaista aikaiseksi, vaikka materiaalia varmasti kaapista peitteeseen löytyisi. Kauniit ovat myös nuo Fransut ja sopivat kirjavaan peittoon täydellisesti. Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Melkoinen voittaja olo tulikin, kun sain sen vihdoin valmiiksi,heinäkuussa en ehtinyt tehdä sitä juuri yhtään niin alkoi jo vähän harmittaa kun roikkui niin pitkään kesken. Netissä kyllä törmää aivan ihaniin malleihin, minulla on niitä aika pitkä jono, kun vain ehtisi toteuttaa. Lisäksi on yksi toinen oma suunnitelma, joka toivottavasti myös joskus toteutuu. Nyt ihmetyttää itseä, että miten edes harkitsin niitä fransujen poistoa kokonaan ;). Kai sitä kun tiiviimmän pätkän tekee jotain työtä niin jo sokeutuu sille, hyvä pitää välillä vähän taukoa :).

      Poista
  2. No huh, huh, ei mikää pieni tilkkutyö! Olet sinä aikaansaapa ja kärsivällinen, kun noin pienistä paloista olet peiton väkertänyt 👍 Lopputulos on upea ja sopii tosiaan hyvin Suomi100-teemaan 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tää on ainakin kirjaimellisesti tilkkutyö :). Niin paljon on kaikkea Suomi100 liittyvää juttua, että ajattelin jo keväällä, että pitää joku kässäjuttu tehdä itsekin sen nimissä :). Sitten kun sain idean tähän, niin tiesin, että siinähän se on. Kiitti Eerika sulle!

      Poista
  3. kauniisti olet yhdistellyt jämätilkkusi.. Itse olen joskus nuorena solminut fransusolmuilla verhon. Kaivoin sen n. vuosi sitten esiin ja ripustin pojan, kotoa jo pois muuttaneen, huoneen ikkunaan. Sopii ikkunaan hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena! Fransuverhosi on varmasti komea ilmestys! Minä sain juuri tänä kesänä miehen mummon jäämistöistä pienen fransuliinan, se on tosi nätti.

      Poista
  4. Kaunis peitto! (: Ja fransuja olen kyllä nähnyt, mutta nimeä niille en tiennyt. Ovat hauska yksityiskohta peitossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihan mahtava kuulla, että oot törmännyt fransuihin. Ei niitä kovin usein taida nykyään nähdä :).

      Poista
  5. Aivan huippuihana työ! Tästä pitäisi saada jo joku palkinto. Tosi usein Suomi 100v -jutut tarkoittaa vaan väriä, sinivalkoista, mutta tämä on enemmän. Ihailen!
    Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No wau, ootko tosiaan sitä mieltä :). Kiitoksia kovasti. Sininen ei kuulu omiin lempiväreihin (paitsi ihan muutama tarkkaan valittu sävy :)) niin piti tätä Suomi- teemaa miettiä senkin takia jo vähän toiselta kantilta :).

      Poista
  6. Aivan huippuihana työ! Tästä pitäisi saada jo joku palkinto. Tosi usein Suomi 100v -jutut tarkoittaa vaan väriä, sinivalkoista, mutta tämä on enemmän. Ihailen!
    Tanja

    VastaaPoista
  7. Hyvin onnistunut räsymatto-tilkkutyö! Kaunis ja ei liian räikeä kuitenkaan, vaikka on paljon värejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Joo ihmeen sopuisa siitä silti tuli kokonaisuudessaan, vaikka värit on aika kirkkaita. Nuo valkoiset välissä varmaan rauhoittaa ☺

      Poista
  8. Todella hieno räsymatto-peitto.Sopii suomi teemaan.
    T:Tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Tytti, mukavaa, että tykkäät ☺.

      Poista
  9. Ihan mahtava! Minä ensin ajattelin, että olet aukonut vanhoja räsymattoja ja niistä tehnyt tilkkutaidetta. :) Todella kaunis peitto ja niin eläväpintainen. Fransuja en olekaan tainnut koskaan kokeilla solmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen ajatus tuokin, sitähän voisi vaikka ihan kokeilla ☺. Minä olen kouluaikana (siis artesaani) viimeksi kokeillut vähän noita fransuja, oli kyllä mukavaa puuhaa. Toivottavasti tulee joskus tehtyä taas, aloin jo haaveilla pyöreästä pöytäliinasta, mutta saa nyt olla kyllä ihan haave toistaiseksi 😉. Kiitos sulle!

      Poista
  10. Itse upeus tämä työ ja niin hauska idea! Todellinen Suomi 100 peitto. Nuo hapsut sopii kuin nenä päähän, täydellinen räsymatto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytöt uhkasivatkin, että ottavat peiton matto-käyttöön ☺. On se kuitenkin vielä saanut olla tuossa vanhalla sängyllä. Sopishan se aika kivasti matoksi vaikka leikkimökkiinkin. Kiitos Saija, mukavaa, kun tuollainen pro tilkkuilija tykkää 😊

      Poista
  11. Kyllä sinä olet taitava! Uskomattoman hieno työ! Olen samaa mieltä toisen kirjoittajan kanssa, että tämä ansaitsisi kyllä palkinnon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi mahdoton, kiitos kovasti Citypulu ❤. Itse sitä helposti ajattelee, että se nyt on vaan tällänen jämätyö, vaikka siis lopputuloksesta tykkään toki itsekin paljon ☺. Itsellä on sellainen kokeiluvaihe vasta menossa tässä tilkkuilussa, mielenkiintoista nähdä, millainen se omin tyyli tulee olemaan sitten jossain vaiheessa ☺. Ehkä tämmöinen värikäs 😊

      Poista
  12. On siinä upea peitto! Tässä on kyllä todellista Suomi-henkeä ja sopii ihan mahtavasti teemajuhlavuoteen. Noin pienistä tilkuista tehtynä kaikki erilaisetkin kuosit sulautuvat hienosti yhteen. Kauniisti olet saanut tilkut väreittäin sommiteltua ja lopputuloksesta tulee ihan räsymatto mieleen. Nuo fransut kruunaavat peiton! Sopivat tähän kokonaisuuteen, kuin nenä päähän. Upeaa, että käsityöperinteet säilyvät ja nykyään innostutaan näistä vanhoistakin tekniikoista. Sinä olet kyllä erityisen kunnostautunut sillä saralla. Huikean hieno työ!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on tosiaan jo vähän sellainen mosaiikkimainen tai pikselimäinen tuo pinta ,kun samansävyiset kuosit sulautuvat jännästi yhteen. Tästä peitosta näkikin hyvin, minkä värisiä kankaita mulla on paljon ja mitä väriä voisi ehkä sitten varastoon hillitysti lisätä ☺. Solmeilua on pitänyt jo pitempään tehdä ja kun ei se pari vuotta sitten aloitettu makrametyö taida koskaan valmistua niin ihan kiva oli, että sain tähän näitä fransuja kokeitua. Kiitos sulle Pizzicato ❤

      Poista
  13. Wau, upea "räsymatto", oikein sopiva Suomi100-käsityöksi. :) Sulla on kyllä taitoa näihin tilkkutöihin, värien sommitteluun ym.. ❤ Fransut on minullekin uusi juttu ja kivasti sopivat peittoon.. onneksi annoit niille mahdollisuuden. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fransut oli oikein kivoja tehdä, sitä tiheyttä pitää tietty aina miettiä, että tulisivat suht tasaisesti, mutta harjoittelu varmasti auttaa siihenkin sitten. Olen kovin innostunut nyt näistä tilkkupeitoista, kun vaan aikaa olisi enemmän kokeilla ja harjoitella monenlaista ☺. Kiitos Raisa ❤

      Poista
  14. Aivan huikean hieno peitto! Taas niin siistiä jälkeä :)

    VastaaPoista
  15. Olet kyllä tehnyt todella isotöisen työn ja lopputulos on upea! Hieno idea, räsymatto ja fransut, Suomi 100 teemaan. Itsellekin räsymatot on niin suomalainen asia. Lisäksi ne ovat kauniita ja kierrätystä parhaimmillaan.

    VastaaPoista
  16. Räsymatot on minustakin aivan ihania, jotenkin niin sympaattisia :). Tätä työtä oli mukava tehdä vaikka jossain kohtaa taisi käydä ajatus mielessä, että valmistuuko se ikinä ;). Kiitos Kati!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.