maanantai 28. maaliskuuta 2016

Keskeneräistä käsityöelämää (ja vähän linnuista) - Summer birds


Olen havahtunut siihen, että elän keskellä keskeneräisiä käsityöjuttuja. Mitenkähän tässä näin kävi? Ilmeisesti lapsiperhe-elämä on nostanut sietokykyäni yleisesti niin, että ennen todella huonosti keskeneräisyyttä kestävä minäni ja yhden asian kerrallaan tehneet käteni kokee keskeneräisyyden olevan normaali tila lähes joka asiassa. Tai sitten en osaa enää vain keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Toisaalta käsitöissä on kyllä se hyvä puoli, että niitähän saa jopa valmiiksikin saakka, välillä nopeammin, välillä hitaammin. Käsityöblogi, kuten monet ovat huomanneet on erittäin hyvä apuri käsitöiden valmiiksi saattamisessa. Lähes aina on yhtä ihanaa ihastella kättensä jälkiä valmiissa töissä: käsitöissähän kun se jälki kuitenkin on ja pysyy - toisin on vaikkapa siivotun kodin tai leivonnaisten kohdalla!

Etsiessäni eilen nahanpalaa pojan ritsaan törmäsin yhteen keskeneräiseen käsityöhön, sellaiseen, jonka olemassaolon olin jo ihan unohtanut. Voin kertoa, että jälleennäkemisemme oli kuitenkin riemuisa, sillä sen sijaan, että löytö olisi saanut minut paiskaamaan laatikon kannen kiinni niin nopeasti kuin mahdollista, nostin leikatut palaset pöydälle, ihastelin kauniita tilkkuja ja istuin ompelukoneen ääreen tekemään projektin valmiiksi. Siinä samalla mietin, että onpa minulla monenlaisia keskeneräisiä käsitöitä.


Piti oikein alkaa listaamaan keskeneräisiä töitä ja sitä, miksi ne ovatkaan kesken jääneet. Sain aikaan monenlaisia päätelmiä. Konkreettisesti aloitettuja, mutta jostain syystä keskeneräisiä tai hitaasti eteneviä käsitöitä löytyy monenlaisia, kuten

- en tiedä, mitä tehdä -käsityöt: kirjoneuleprojektista on kerä hukassa ja koukkuamistyöstä loppui lanka kesken, totta kai sellainen, jota lähikaupasta ei enää ole saatavilla (siis pian vuoteen ollut saatavilla). Nämä projektit odottavat ideaa ja aikaa parempaa tai kenties sitä kadoksissa ollutta tarviketta. Saattavat joutua myös purkutuomion alle.

- autokäsityö/sohvakäsityö: ahkera käsityöläinen ei tietenkään voi vain istua ja olla matkan tai elokuvan katselun aikana, sillä siinähän paikoillaan möllöttäessä menee monta tuntia hyvää aikaa hukkaan! Autossa tai sohvalla tehtävän käsityön pitää olla riittävän helppoa ja ohjelmasta riippuen sellaista, että sen osaa vaikka silmät kiinni. Minun auto/sohvakäsityöni ovat tällä hetkellä lähinnä virkattuja juttuja, reunapitsejä tai palojen tekemistä peittoon. Edistyy hitaasti, mutta varmasti. Silti en ymmärrä, miksi työtä pitää olla kahdenlaista, kyllähän yksikin olisi riittänyt. Mutta kun se inspiraatio - tiedättehän te!

- keskeneräsiiin käsitöihin lukeutuvat myös erilaiset tarvekäsityöt - erityisesti korjausompelua kaipaavat käsityöt. Henkilökohtaisesti ne ovat minulle se tylsin käsityön muoto, johon todella tarvitsee tsemppausta. Innostusta häiritsee aika paljon se, että juuri kun kuvittelit saavasi kaikki korjausompelut tehtyä, ilmestyy jostakin rikki kulunut housunpolvi, villatakki, josta on irronnut nappi tai pipo ilman tupsua...


- lapsiperheessä, jos ei ole kovin tarkkana, voi löytyä myös sellainen harvinainen keskeneräinen käsityön muoto kuin pienet sormet auttavat-käsityö. Kun solmeilutyön pikkulankakerät ovat pyöritelty pienten sormien toimesta sekaisin liian monta kertaa, niiden setviminen jälleen kerran alkaa tuntua työläältä ja sekin työ saa odottaa aikaa parempaa - tai ainakin sitä aikaa, että lapsi menettää mielenkiintonsa työhön

- sitten on tietysti liuta niitä muuten vaan unohtuneita töitä, jotka jäävät kakkoseksi tai vaikka kymmenenneksi tärkeämmän, mielenkiintoisemman tai kiireellisemmän työn takia. Kuten esimerkiksi se kirjottu pöytäliina, jonka aloitin aika lailla kymmenen vuotta sitten tai nämä linnut.


Konkreettisten keskeneräisten käsitöiden lisäksi luovan ihmisen päässä pyörivät tietysti myös ne tulevaisuudessa tehtävät käsityöt. Nekin ovat keskeneräistä käsityöelämää, mutta sieltä alkupäästä, kun ei olla juuri puusta pidemmälle vielä päästy. Tähän ryhmään kuuluvat

- haavekäsityöt: nämä vasta unelmointivaiheessa olevat työt odottavat usein joko sopivampaa elämäntilannetta, kesälomaa, vuorotteluvapaata, eläkeikää, tilaa ja välineitä, ehkä jopa käsityökurssia ja taitavaa opettajaa. Käsitöissä voi olla kyseessä jokin itselle uusi juttu, vieras tai haastava tekniikka, johon mielen ja taitojen pitää olla tasapainossa ennen kuin hommaan voi ryhtyä. Tai sitten haavekäsityöt voivat olla ihan tavallisia haaveita käsitöistä, hyviä ideoita, joita näkee kirjoissa tai somessa ja joita halutaan myös itse toteuttaa, sitten kun....

-saman ryhmän alle luen myös varastoon tehtävät käsityöt: Näitä en saa itse ikinä tehtyä, vaikka kuinka niin ajattelen. Olisipa minulla sellainen peruslahjavarasto, jossa olisi vaikka käsintehtyjä tiskirättejä ja keittiöliinoja, erilaisia pussukoita ja penaaleja, pehmoleluja ja villasukkia. Ajatelkaa kuinka helppoa olisi käydä kyläilemässä ja synttäreillä, ottaisi vain kaapista aina jonkun sopivan lahjan ja tekisi sitten uuden tilalle. Kaikki hyvissä ajoin tehtävät juhlapyhä diy-jutut kuuluvat tähän samaan kategoriaan myös, itsellä ne jäävät usein tekemättä kokonaan, vaikka kuinka päätän, että ensi vuonna joulukoristeita aletaan tehdä jo juhannuksena!

Näiden kahden ryhmän väliin jäävät sellaiset keskeneräiset käsityöt, jotka kuiskailevat olkapäällä, saavat parhaassa tapauksessa aikaan uuden oppimista, positiivista jännitystä ja innostusta, pahimmassa tapauksessa taas aiheuttavat stressiä ja itsesyyttelyä. Niitä on aloiteltu, mutta vaativat vielä (ajatus)työtä enemmän tai vähemmän. Positiivisempaa tapausta näistä kutsun

- hautomis-käsitöiksi. Ne ovat töitä, joihin tiedät löytäväsi ratkaisun jonkin ajan sisällä ja tiedät, että valmiina ollessaan ne tulevat olemaan hyviä ja saavat silmäsi loistamaan ylpeydestä. Nyt ne ovat vain lepäämässä, odottamassa ehkä sitä täydellistä nappia tai yksityiskohtaa tai the-ajatusta. Ne eivät varsinaisesti ahdista vaan aiheuttavat enemmänkin positiivista stressiä. Monet yhteistyöjutut, riippuen tietenkin vähän aikatauluista ovat minulle usein juuri näitä hautomiskäsitöitä. Tai sillä tyylillä tykkään niitä ainakin tehdä :). Hautomiskäsitöiden alalajiin kuuluu itselläni myös erikoistekniikkakokeilutilkut. Uutta tekniikkaa on siis hieman kokeiltu, mutta on vielä mietinnässä, mihin työhön tekniikkaa varsinaisesti käyttäisi. Näitä hautoimis-käsitöitä minulla on muutama tälläkin hetkellä kesken.

- itselleni kaikista stressaavin keskeneräisten käsitöiden muoto on suunnitelma ja materiaalit valmiina-käsityöt. Olet löytänyt mallin, olet ostanut tarvikkeet ja sitten homma ei jostain syystä etene siitä mihinkään. Kaavat ovat valmina kangaspalan sisässä, mutta et saa vain aloitettua, ei löydykään aikaa, ei innostusta, sopiva vuodenaika meni jo jne. Että miten niitä nyt ei ole vieläkään tehty! Mitä ajan ja rahan haaskausta suorastaan! Nämä häiritsevät itseäni eniten - juurikin se tarvikkeisiin käytetty raha ja esim. kaavojen jäljentämisen kulunut aikaa jurppii, kun valmista ei tule. Mulla on pari tällaista projektia odottamassa syksyltä ja viime vuoden lopulta  - niin joo, tosiaan se syksyhän meni jo.


Käsitöiden kanssa eläminen on yllättävää, innostavaa, luovaa, välillä harmitusta ja pientä epätoivoa aiheuttavaa. Se on parhaimmillaan värikästä lanka- ja kangas-iloittelua, kovan ja pehmeän vuoropuhelua, aisteja rikastuttavaa, luovaa ongelman ratkaisukykyä, uuden keksimistä ja perinteiden kunniottamista. Se on yhteisöllistä ja toimii eri kultturien ja kansojen yhdistäjänä. Yksi parhaista hetkistä käsitöissä on se, kun tuote on siistitty, nostat sen valmiina käteesi ja hymyillen voit (vaikeuksienkin jälkeen) todeta sen tuovan suurta iloa ja tyydytystä elämääsi. Voit taputtaa itseäsi olkapäälle ja sanoa,  hyvä minä!

Iloinen mieli valtasi minut eilen, kun lähes kahden vuoden vitkuttelun jälkeen värikkäät tilkkulinnut pääsivät vihdoin siivilleen ja lentävät kesäksi koristamaan meidän paviljonkikatosta. Yleensä melko vaativakin käsityö-minäni voi näköjään välillä kehrätä tyytyväisyydestä näinkin pienestä asiasta. Lintujen ohje on Simply Homemade-lehdestä toissa kesältä.

Oikein ihanaa toista pääsiäispäivää kaikille teille ja mukavaa iltaa!


Hello! I found these little birds yesterday from my sewing room. I had totally forgotten them since I had started them already in summer 2014! I decided to make them ready right away because I want them to decorate our summer pavilion on the back yard. We still have snow but maybe in a month or so I can already put the birds there.

When I was sewing the birds it got me thinking about my unfinished craft projects. Do you have many unfinished crafts or do you make things one at a time? I see that when I have become older I have many things going on, also when it comes to crafting. When I was younger I used to do more one craft at a time. Maybe I have lost my ability to concentrate ;). Anyway, it seems I have many kind of projects like 

one or actually two for tv-watching, 

one that is waiting for the perfect buttons or something like that, 

some "don't know what to do"-projects, 

as a mother of four mending projects of course and 

some projcets that I guess just wait for the inspiration to come again.  

I don't usually stress about my UFOs so much but I do feel a little bad about sewing projects that I have bought the material and maybe even the pattern. And then  I just cannot get it done! It's like wasting time and money. One of the best parts in crafting is of course seeing the product finished. It's great to see and feel something you have made with your own hands. Like these cute birds - I really like them and they brighten up my day. I hope you are having a lovely day too! 

The bird pattern is from Simply Homemade magazine (summer 2014).

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Väriä jalkojen alle! - Colour under the feet!


Ommella surautin meille uuden värikkään maton! Olen haaveillut mattojen tekemisestä erilaisin menetelmin, lähinnä punomalla köydestä tai tekemällä hapsumaton kangastilkuista, mutta ommeltu versio ehti ensimmäisenä kehiin!

Malli löytyi Love Patchwork and Quilting-lehdestä. Hehkutan taas teille tätä lehteä, sillä se on oma suosikkini tällä hetkellä käsityölehdistä, joita täällä automarketeista löytää ja päätynyt viime aikoina melko usein omaan ostoskoriini. Lehteni ovat täynnä kirjanmerkkejä odottamassa mukavien projektien aloittamista. Tilkkutöiden lisäksi lehdessä on usein myös esim. kassien ja pehmoeläinten kaavoja. Noilta nettisivuilta on muuten ladattavissa kaavoja/mallineita lehden projekteihin. Ohjeita netiisivuilla ei ole eikä tarvikkeiden määriä, mutta ovat kiva lisä palveluun, kun kaikki kaavat eivät esimerkiksi mahdu lehteen oikeassa koossa. Suurensin maton kaavan kopiokoneella, mutta ensi kerralla taidan suoraan tulostaa kaavat nettisivuilta.


Maton ompelu ei sujunut ihan ongelmitta (taisin hieman sählätä saumanvarojen leveydessä ja kaava oli sitten liian pitkä leikattavaksi kaitaleista muodostuneesta kankaasta), mutta valmistui kuitenkin melko sutjakkaasti. Hommahan sujui siten, että ensin leikattiin tietty määrä tietyn levyisiä kangassuikaleita, jotka sitten ommeltiin yhteen. Ommelluista suikaleista leikattiin kaavan avulla 12 osaa, jotka yhteen ommeltuna muodostavat ympyrän, jonka keskellä on reikä. Reikään tikattiin kiinni tuo keskiympyrä. Menetelmän nopeus on ehdoton plussa, mutta itseä hieman harmittaa hukkapalojen (leikkuujätteen) määrä, varsinkin kun mukana oli muutama erityisen spesiaali kangas, joita ei mielellään silppukoriin heittele. Hukkapalat ehkä kuitenkin löytävät paikkansa jossakin vaiheessa jostakin muusta projektista!



Maton halkaisijan piti olla valmiina  noin 90 cm, saumanvaramokailuni johdosta ja kaavan lyhentämisen seurauksena matto jäi tietenkin hieman pienemmäksi ja niinpä päätin lisätä ulkoreunalle vielä yhden kerroksen lisää. Nyt maton halkaisija on tasan sata senttiä ja koko mukavan passeli.

Kaikki materiaalit löytyivät omasta hyllystä, sekalainen lajitelma erilaisia kankaita mm. japanilaisia kankaita Almandiinista, sukulaisten lahjoituksia ja ripaus Marimekkoa ja Libertyä. Vanha Ikean fleecehuopa päätyi väliin pehmikkeeksi sekä fleecepeiton reunat maton "hapsuiksi".



Maton tikkauksissa pääsin kokeilemaan Husqvarna Vikingin yhteistyön merkeissä saamaani erikoispaininjalkaa. Tällä kertaa vuorossa oli reunatikkausjalka. Täytyy tunnustaa, etten edes tiennyt sellaisen olemassolosta saatikka, miten sitä varsinaisesti kuuluu käyttää. Sehän kuitenkin selvisi!


Tikkausjalan keskiosassa olevan ohjaimen ansiosta tikkaus kahden kankaan välissä olevaa ommeljuovaa pitkin on miellyttävää ja helppoa. Artesaanikoulussa piti aina tikata ommeljuovasta ja kaasujalkani on usein vähän turhan raskas niin rauhalliseen vauhtiin, mitä se vaatii. Tämän paininjalan ansiosta vauhtia voi olla reilusti enemmän ja tikkaaminen tuntui lähes lastenleikiltä :). Samaa jalkaa voi käyttää kätevästi myös kahden taitetun reunan yhteen ompelemisessa esim. siksakilla (alin kuva). Jalkaa löytyy niin metalliversiona kuin läpinäkyvänä muovijalkana. Tosi kätevä jalka, jota en olisi itse tajunnut edes pyytää ja jolle on varmasti käyttöä jatkossakin. Kiitos siis Husqvarnalle!


Kahden kankaan ommeljuovassa kulkeva tikki on reunatikkausjalan ansiosta lähes näkymätön!

Nyt ehkä mietitte siellä, että mihinkäs tämä tekemäni matto päätyykään? Aluksi ainakin viherhuoneeseen, nojatuolin viereen, mutta saattaa olla, että se kesämmällä päätyy myös terassille, tyttöjen kesäkioskiin tai jopa leikkimökkiin. Se sopisi myös ompeluhuoneeseeni, jos pöydän kääntäisi ikkunaa vasten. Yläkerran wc ja pieni aulatila huutavat myös pientä kivaa mattoa. Ja tulipa myös mieleeni, että tästä tulisi aika kiva joulukuusen alusmatto, toisenlaisissa väreissä siis! Pitäisikö ryhtyä mattotalkoisiin? 

Oikein ihanaa Palmusunnuntain jatkoa kaikille!

Yhteistyö/Husqvarna Viking


We have a new little cute rug! Do you know the magazine Love Patchork and Quilting? I'm totally in love with it. This patchwork rug is from it (issue 24) and it's designed by Svetlana Sotak who is known from the inspiring S.o.t.a.k.handmade -blog (you can find it in my bloglist). I think the magazine is so great and there are many, many LPQ projects I want to create in the near future!

Everything I used in this rug was found on the shelves of my sewing room. The rug consists of some Japanese fabrics, a bit of Liberty and Marimekko fabrics but most of them are some old hand me down fabrics from my relatives. 

 I have put my own touch to the rug by adding one round to the outer edge. Now the diameter is exact 100 cm. As a batting I used an old Ikea fleece blanket and it had such a funny border that I decided to recycle that as fringes. It gives quite an adorable result, doesn't it ?

In this project I used a new sewing machine foot called edge-joining-foot, that was really handy when I was using the stitch-in-the-ditch methdod. Besides that I used some basic straight line stitching in the rug as well. 

For now the rug will be inside our house but when the summer arrives I might put this to the terrace or in girls' playhouse. When I finished this project I realized our house would need more little rugs like this, just in different colors and styles. Maybe I need to start a little homemade rug factory over here!

I hope you all have a very relaxing Palm Sunday!

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Almandiinin uutuuskankaat ja alekoodi - Japanese fabrics project


Scroll down for English please!

Huomenta täältä! Muutama viikko sitten sain Almandiinin Tiinalta paketillisen uutuuskankaita ommeltavakseni ja niiden parissa olen nyt viettänyt hetken jos toisenkin. Kyseessähän ovat siis japanilaista alkuperää olevat kankaat, joissa kivat kuosit ja hyvä laatu yhdistyvät mukavalla tavalla. Erityisen hyvin kankaat sopivat minusta kaikenlaisten asusteiden ja sisustusjuttujen tekoon, mutta mikään ei estä niitä käyttämästä myös vaatteisiin. Suloiset kuosit toimivat ihanasti varsinkin lastenvaatteissa.

Kankaita voi ostaa Almandiinin verkkokaupasta tai käsityömessuilta ympäri Suomen, missä Tiina niitä aina iloisesti esittelee. Nyt minulla on ilo antaa teille alekoodi verkkokauppaan ja se on voimassa tämän viikon eli 14-20.3.2016. Saatte tilauksesta 15 % alennuksen koodilla: helmoja joten kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa! Kaupan puuvilla-, puuvilla-pellava- ja pellava-valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Itse meinaan mennä vielä hypistelemään näitä uutuuskankaita huhtikuussa Jyväskylän messuille, sillä muutama uutuuskangas jäi vielä kutkuttamaan mielen päälle.


Katsotanpa kuitenkin, mitä täällä nyt on ommeltu. Nyt on ihan hirveästi kuvia, sillä päädyin laittamaan kaikki ompelukset samaan postiin! Yritetään mennä vähemmällä tekstillä, ja jos on jotain kysyttävää, niin laittakaa kommentteihin viestiä. Tämä oli siitä mukava projekti, että tein aika paljon kaikenlaisia "kuljettimia". Olen nimittäin aina pitänyt itseäni vahvasti vaateompelijana, viime vuodet erityisesti lastenvaateompelijana, mutta joulutauolla tein sen päätöksen, että lastenvaatejutut saavat olla nyt enemmän tauolla, kunnes kaappeihin tulee selkeästi tilaa. En oikein näe mitään järkeä siinäkään, että ompelisin itselleni joka viikko uuden vaatteen, joten olen vähän tässä hakenut uutta käsityöminääni alkuvuoden ja tämän Almandiini-projektin ansiosta huomasin ainakin sen, että laukkujen tekeminenhän on oikeastaan aika kivaa. Se on mulle aina ollut vähän sellainen peikko nimittäin. Myös kaikenlaiset muut ei-vaate projektit ovat vallanneet mielen ja olen oikein iloinen tästä tilanteesta. Yhä edelleen voin tehdä käsityöpuolella aikalailla sitä mitä huvittaa. Ennenhän ajattelin niin, että ompelen sen vaatteen mikä huvittaa, nyt taas ajattelen niin, että teen sitä käsityötekniikkaa mikä huvittaa - tilanne on tosi mukava, tulee kokeiltua kaikenlaista, käsityötaidot monipuolistuu ja saan erilaisia tuotteita ilokseni. Ja vaatteitakin silti syntyy aina silloin tällöin totta kai :).

Mutta hei nyt lähdetään katsomaan, mitä on ommeltu!

Aloitetaan keittiöjutuista. Minulla on täällä nimittäin menossa Uudista keittiön pientekstiilit -projekti. Tarkoittaa siis uusia keittiöliinoja, patalappuja ja tiskirättejä kulahtaneiden tilalle. Tämä Almandiinin värikäs puuvilla-pellavasekoite kangas, joka sisältää lähes kaikki lempikasvikseni oli minusta aivan täydellistä tulevaksi kesäksi keittiötäni koristamaan. Siitä syntyi siis patalaput sekä keittiöliina ja leipäkorin liina.



Toisesta ruokamaailmaan hyvin sopivasta kankaasta tein eväspussin ja pullokassin. Teemme välillä retkiä lähimetsään ja tämän setin ajattelin vähän sellaisia tilanteita varten. Toisaalta tämä sopii myös hyvin lapsen mukaan pelireissulle. Ja ommellessa tuli mieleen, että miksipä pussia ei voisi sujauttaa myös päivittäin miehen mukaan. Työmatka on hänellä pitkä ja nälkä aika usein kova kotiin tullessa, pussissa kulkisi hyvin muutama hedelmä välipalana. 

Näitä eväspussin (tai vaikkapa lahjapussin) tutoriaaleja näyttää netissä olevan vaikka kuinka ja paljon (lunch bag), eri kokoisia ja hieman eri mallisia. Tämän pussukan ohjeet löytyvät täältä. Riippuen eväiden laadusta voi miettiä, kannattaako pussi tehdä esim. vahakankaasta, mutta meidän eväskäyttöön tällainen täysin kangasversio ja suht pienikokoinen (noin 23 x 25 cm) sopii vallan mainiosti. Pullolaukun ohje on Tilda-kirjasta (muistaakseni Sisusta Tildan tapaan). Lopun kankaan käytin liinaksi, voi siis käyttää keittiöliinana tai vaikka eväiden alusliinana retkellä. 





Otetaanpa seuraavaksi yksi vaate väliin! Suloistakin suloisemmasta pandakankaasta ompelin meidän pienelle neidille lämpöisen liivin tulevia kevätkelejä varten. Liivissä on teddyvuori ja se lämmittää mukavasti pihatouhuissa vaikkapa fleecen päällä. Kaava on Suuri Käsityön (8/15) hupparikaavasta muokattu. Hihat vain pois ja avarsin kädenteitä kauttaaltaan 1 cm verran. Taskut lisäsin myös. Liivin kaverina ovat muuten keitaisumalliset Little Wings -sortsit, joita päädyin kaavatestaaman tässä hetki sitten vähän puolivahingossa. Kaavan niihin voi ostaa täältä.




Almandiinin valikoimassa on myös vintage- kuvioaiheisia kankaita. Ompeluaiheisesta kankaasta halusin tehdä säilyttimiä/kuljettimia keskeneräisille käsitöilleni. Automatkoilla minulla on usein mukana jokin pieni työ, usein se on virkkausta tai esim. kirjontaa. Sitä varten toteutin oman säilyttimen, jossa on paikka niin neuloille, muutamalle ompelulangalle kuin sitten muutama isompi tasku lankakerälle tai vaikkapa muistivihkolle tai ohjeelle. Jos löydän myöhemmin jonkin kivan ompeluaiheisen kirjontakuvion, niin saatan sen vielä kirjoa tuohon vetskaritaskuun. Säilyttimen yksityiskohdissa käytetty pellava on muuten sekin Almandiinin valikoimasta, löytyipä tilkkukorista vielä sopivat jämätilkut vanhoista projekteista. Tein kankaasta vielä isomman pussukan, jossa voi säilyttää keskeneräisiä neuletöitä tai sitten jotain muita ompeluhuoneen aarteita. Kaavat näihin pussukoihin ovat omat. 








Jatketaanpa eteenpäin - kaksi juttua vielä jäljellä! Otetaanpa tämä suloinen kassi ensin. Tämä kangas oli sellainen, etten sitä rekisteröinyt aluksi juurikaan, mutta sitten kuin sen huomasin niin rakastuin siihen päätä pahkaa - niin veikeä, suloinen, japanilainen ja kuitenkin jotenkin moderni samaan aikaan. Siitä syntyi koululaisneidille olkalaukku. Vaikka kuviokohdistukset eivät ihan täysin onnistuneetkaan etualalla niin tämä on silti hienoin laukku, minkä olen ikinä tehnyt. Pieni sisäinen laukuntekijäni heräsi tämän ompelun aikana, jee! Kaava on Burdasta (2/10) ja nahkaosat ovat kierrätetty vanhoista nahkasaappaistani. Kantit ovat tekonahkaa (ja ommeltu osittain käsin). Voisin tehdä itselleni saman mallisen laukun kameralaukuksi, tosin sen täytyisi tietysti olla isompi kooltaan. Vilautin laukkua jo aiemmin Instagramin puolella ja se sai paljon kehuja siellä :).






Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä tuotoksena esittelen teille kannettavan tietokoneen suojuksen. Musta-valko-harmaata kokonaisuutta piristin pinkillä vetoketjulla ja hamahelmistä tehdyillä eläinhahmoilla. Ja kurkatkaapa sisäpuolelle, vuori on minusta yhtä hieno kuin päällipuoli :). Kaava suojukseen on oma.






Siinäpä ne! Tämän aherruksen myötä olen osittain pihalla siitä, mitä te muut olette viime viikolla touhunneet, mutta tulen lueskelemaan pikku hiljaa kuulumisianne :). Täällä jatketaan virkkausprojekteja sekä aion kuulkaas aloittaa uuden tilkkutyön tekemisen myös. Joten palailenpa taas linjoille, kun jotakin valmistuu! Käykää kurkkimassa Almandiinin sivuilla ja muistakaa hyödyntää alekoodi mahdollisissa ostoksissa. Huomasin, että tänne on myös löytänyt muutamia uusia lukijoita, lämpimästi tervetuloa teille!

Reipasta viikkoa!

Yhteistyö/Almandiini

Hello! Lots of photos on this blog post so I'm just going to tell you shortly what this project was about. Almandiini is a Finnish online fabric store where you can find a lovely collection of Japanese fabrics. I have co-operated with Tiina before and some weeks ago Tiina told me she has some new fabrics and asked if I were interested in them. Well, as you can obviously guess from this blog post I was! I ended up sewing many nice things from these adorable fabrics. I think my favorite is the shoulder bag for my school girl!

Here are the information about the patterns (if they are not my own).

Lunch bag tutorial: here
Bottle bag: Tilda book 
Child's vest: Modified from hoodie pattern in Suuri Käsityö-lehti 8/2015 (the cute shorts pattern worn with the vest is from Unfancy designs)
Shoulder bag: Burda 2/2010

I have some crocheting project going on. I'm also starting a new quilt project! I was quite busy last week and I didn't have much time to come and visit your blogs but I'm going to change that this week :).  Have a good Monday!

torstai 3. maaliskuuta 2016

The villasukat (ja neule ommellen) - Woolen socks and a pullover



Onpa mukavaa olla täällä taas, sillä vihdoinkin minulla on jotakin näytettävää teille! Ihmeiden aika ei ole nimittäin ohi ja olen saanut kuin saanutkin neulottua itselleni villasukat. Eikä ihan mitkä tahansa villasukat, vaan pitkät kirjoneulesukat! Se on melkoinen saavutus ihmiselle, jonka neulomisinnoistus hukkui siiihen vaatehuoneen villasukkamereen noin kahdeksan vuotta sitten. Ennen nimittäin neuloin joka syksy itselleni vähintään yhdet villasukat. Lapsien myötä villasukkia alkoi ilmestyä perheeseemme kuitenkin niin paljon, että villasukkalaatikossa vellova ylitarjonta vei innon neulomiseen lähes kokonaan. Vuosien saatossa laatikkoon on kuitenkin tullut hyvin tilaa, niinpä olen sitä kunnon sukka-inspiraatiota tässä odottanut jo pitemmän aikaa.

Kolmisen viikkoa sitten se vihdoin tupsahti kuin tyhjästä ja päätin ottaa härkää sarvista ja kokeilla riittäisikö itsellä sinnikkyyttä kokeilla erästä Upeat kirjoneulesukat-kirjan sukkamallia. Kirja sisältää omasta mielestäni tosi kauniita malleja, jotka perustuvat klassisiin perinneneulemalleihin. Neulomani sukat ovat Fair-saaren kukka- ja ristikuvioiset sukat, ja niistä tuli ihanan lämpöiset ja pehmeät. Ehkä hivenen reilut, mutta mahtuupa sitten paksumpikin sukka lämmittämään lähes aina palelevia varpaitani. Ei ne ihan virheettömät ole, mutta en anna sen lannistaa iloa lopputuloksesta. Hyvä minä!




Lankana käytin Novitan seiskaveikkaa, joka on hieman vahvempaa kuin kirjassa käytetty lanka. Sukistani tulikin hieman pidemmät varresta ja toisaalta taas jalkapöydästä tuli hieman sitten lyhyempi kuin mallissa. Sukan kärki pääteltiin silmukoimalla, enkä nyt ole ihan varma tajusinko täysin vieläkään, miten se tehdään. Toisen sukan sain kyllä kerrasta suht siistin näköiseksi, ekan kanssa purin useampaan kertaan ja kokeilin silmukointia sekä neulalla että puikoilla. Itse tykästyin enemmäm tehdä sen neulalla, käytin siihen tätä ohjeistusta. Kirjoneuleessa hankalinta oli ehkä tuon OXO-kuvion neulominen, mutta toisen sukan kohdalla sekin sujui jo joutuisammin.


Sukkien pariksi sain inspiraation ommella itselleni keskivahvan villaneuleen Eurokankaan villa-polyamidisekoituksesta. Yhdistin siihen ihanaa Libertyn puuvillakangasta, jota tilasin aiemmin Karuselli-kaupasta. Käytin sitä helmaan, nepparilistaan, kyynärpaikkoihin ja pääntien ja hihansuiden huolitteluun. Nättiä kangasta jäi vielä jemmaan helletopin verran tai tyttöjen juttuun. Olen kaivannut tällaistä keskivahvaa neuletta vaatekaappiini ja tästä tuli aika kiva. Neulos tuntuu olevan vain melko venyävää ja saattaa olla, että hihoja täytyy kaventaa vielä uudemman kerran. Toisaalta halusinkin tästä sellaisen löysän ja rennon, jonne mahtuu pitkähihainenkin alle, mutta rajansa nyt kaikella kuitenkin! Kaavapohjana oli Burdan pusero, mutta eipä siitä taida hirveästi olla jäljellä mitään.



Täällä nautitaan vielä hetki koko perheen yhteisestä hiihtolomasta. Mukavaa loppuviikkoa kaikille, oli loma sitten loppumassa tai vasta edessä päin!

Eurokangas yhteistyö/villaneulos


Hello, so nice to be blogging again when I finally have something to show you! And that is WOOLEN SOCKS - yippee!

I used to knit a lot woolen socks but when we had kids we started to get them a lot from relatives and it kind of lead to an oversupply both in my and kids case. I somehow stopped knitting and never really got back to that, since it was the socks apparently which I enjoyed knitting. Now I can see the bottom of my woolen socks box and I've been waiting for that inspiration to come! And it finally arrived on a gray and lazy Sunday almost three weeks ago. 

I am a craft book hoarder and of course there' s a beautiful sock book on my shelf just waiting for moments like this. The pattern is from the book Country Weekend Socks by Madeline (what a beautiful name by the way ;)) Weston and it has so many pretty sock patterns with tradiotional features. The book is such a pleasure to look at but I wouldn't recommend the patterns for a beginner knitter. 

Anyway when I got the socks ready I decided to sew a mid weight pullover for me. I wish I could actually knit a pullover for me one day, but I don't think that's going to happen very soon. The cable knit is from Eurokangas and I mixed it with Liberty's Pepper print. I think it turned out nice. I know it's March already and I should probably be thinking summer wear but it was so cold today and I was really happy I had a new pullover! I started with Burda pattern but I added all those Liberty details to the pattern and for some reason this knit is very "elastic" so I'm afraid I have to narrow a bit the sleeves again.

We have been on a winter holiday this week - whole family! It's been great. I'll see you again - hopefully next week :).