Ympyrä-pampulapeitto sekä tietoa koululaisten ompelukilpailusta

Ensin kisauutisia etten unohda. Eli, oletko tekstiilityön opettaja? Onko lapsesi yläkoulussa ja innokas ompelija? Husqvarna Viking Finland järjestää nimittäin tänä syksynä kivan ompelukilpailun 7-9 luokkalaisille ja tehtävänä on valmistaa kierrätysmateriaaleja käyttäen passinkannet. Pääpalkintona on ompelukone! Lisätietoja löytyy esimerkiksi täältä, myös Husqvarnan Facebook-sivuilta ja Instagramista. Käykää kurkkaamassa ja vinkkaamassa muillekin! Osallistumisaikaa on marraskuun 15 päivään asti.

Sitten näihin omiin käsitöihini. Husqvarna-teema jatkuu, nimittäin syyskuun tehtävänä meillä blogisteilla oli käyttää työssämme ympyräohjainta. Linkistä löytyy myös hyvä video (kuvasarjan viimeinen kuva) ohjaimen käyttöön. Itse olen aiemmin koristellut ohjaimen avulla pikkuneidin paidan, kuva alla.

Tällä kertaa päätin käyttää työssäni ihan niitä täyspyöreitä muotoja applikoiden. Ohjaintahan voi hyödyntäää applikointiin, alikeompeluun, kuten Ideoi-blogin Piia oli upeasti tehnyt tai ihan tikkaukseen. Ohjaimen avulla pyöreiden muotojen ompelu sujuu nopeasti ja suht vaivattomasti, sillä uskotteko, että olisin muuten ehtinyt puolessatoista viikossa ompelemaan 42 pyörylää kiinni ja saamaan peiton kokonaan valmiiksi. Minä en!

Instagramin puolella olen nähnyt muutamia ympyrä-tilkkupeittoja, osassa niistä ympyrät on ommeltu kirjavalle tilkkupinnalle käsin kiinni, osassa ympyrät on ommeltu koneella jättäen reunat risareunoiksi ja rispaantumaan hauskasti. Ajattelin, että miksenpä minäkin voisi tehdä jonkinlaista omaa versiota ympyräpeitosta. Kun tosiaan Husqvarnan syyskuun tuote sattui olemaan juurikin tämä ympyräohjain, tuntui, ettei parempaa aikaa peitolle voisi tulla.

Niinpä suorastaan sukelsin jälleen kerran noiden loppumattomien tilkkuvarastojeni lähteelle ja otin sieltä kasan tilkkuja. Sitten piti vain löytää sopiva tausta pampuloille ja ommella ja ommella ja ommella. Tällä kertaa en juurikaan suunnitellut työtä vaan tein ja tein ja tein. Välillä on kiva vain tehdä ja sitten lopuksi katsoa, että minkäslainen kokonaisuus siitä nyt tulikaan. Hyvä vai huono vai jotain siltä väliltä :).

No aika värikäs, iloinen ja lapsekashan tästä ainakin tuli. Ehkä tyhjää tilaa olisi voinut jättää hieman enemmän (mutta pitäähän niistä tilkuista yrittää päästä eroon). Kyllä siitä varmaan talven aikana tapellaan sohvalla niin kuin muistakin peitoista. Jokaisella perheenjäsenellä kun tuntuu olevan se suosikkipeitto ja toivottavasti tämäkin päätyy jonkun suosikiksi.

Se mikä tässä projektissa oli myös kivaa oli se, että kaikki materiaali vanua lukuunottamatta odotti valmiina omissa kaapeissa. Pampuloiden alapuolinen kangas on Marimekon pellavaa, reuna- ja taustakankaat lahjoituksia. Vanun hain Eurokankaasta.  Peitto on kooltaan noin 110 x 140 eli just passeli pikkuväellekin. 

Kokeilin ympyräohjainta myös peiton tikkaamiseen, luonnistui sekin jotenkin. Nasta, joka kangasta pitää ohjaimessa kiinni, meinasi kyllä irrota herkästi paksun kangas- ja vanukerroksen läpi. Eikä se ison peiton heiluttelu ilman aputasoa nyt niin herkkua ollut sekään. Sinnikkyydellä ja tahdolla selviää silti ompelussa jo aika pitkälle! Niin minäkin selvisin ja peiton sain tikattua ilman sen kummempia vekkejä takapuolella (no okei, muutama ihan pieni jäi, mutta ne sai jäädä). Tänä iltana taidan nostaa peiton jaloille, ottaa kutimet käteen, laittaa muutaman kynttilän palamaan ja nauttia syyskuisesta illasta. Tee sinäkin samoin!