maanantai 3. elokuuta 2015

Helmojen ja hepeneiden tarina - My blog story




Kototeko-blogin kekseliäs Sanna haastoi minut kertomaan blogini tarinan! Aloitetaan :)

Aika tarkalleen neljä vuotta sitten eli 2011, reilun vuoden verran muutamia kotimaisia ja ulkomaisia erilaisia blogeja seuranneena alkoi oman ompelublogin perustaminen houkutella kovasti. Nimi oli valmiina, muutamia ompelujakin tehtynä ja kuvattuna, mutta kuinkas sitten kävikään? Olimme aikaisemmin aloittaneet talonrakennusprojektin autotallin rakentamisella ja siitä piti rauhassa jatkaa seuraavana keväänä. Sitten huomasin odottavani neljättä lastamme ja talonrakennusprojekti kaasutti täyteen vauhtiin. Blogisuunnitelmat laitoin jäihin odottamaan sopivampaa ajankohtaa. Tiesin, että raskaana ja yksin kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa kotona, kun mies kävi töissä päivät ja rakentamassa illat sekä viikonloput, en millään pystyisi ylläpitämään haaveilemaani käsityöblogia tavalla, jolla sen haluaisin tehdä.

Tästä pääsemme syksyyn 2013. Olemme asuneet uutta kotia reilun vuoden verran, vauvavuodesta on selvitty, kodinhoitohuone saatu kuntoon ompelukoneita ja muita juttujani varten ja blogihaaveet nostavat vahvasti jälleen päätään. Ajankohta tuntuu vihdoin sopivalta ja yhteisellä jaliksen katselu reissulla Helsinkiin kerron miehelleni blogini (uuden) nimen ja saan hänet ehkä kunnolla vihdoin ymmärtämään, miksi haluaisin niin kovasti ompelublogin perustaa. Ryhdyn hommiin ja pitkän odotuksen jälkeen ensimmäiset kaksi postausta näkevät päivänvalonsa 8.9.2013. Niissä esittelen tytöille tekemäni jumppa-asut ja vanhimman tytön kauan haaveileman mereneneito-asun. Minkäänlaista hienoa introa en itsestäni saatikka blogistani osaa kirjoittaa, mutta jotain ehkä kertoo otsikon alle keksimäni loru:

"Mekkoja somia, meidän tyttöjen omia, hamosia ihania, rimpsuin koristeltuja. Takkeja ja tunikoja, omin käsin ommeltuja, prinsessoja, keijuja, satumaailman juttuja. Tyttösille pienille, sekä vähän isommille - tervetuloa joukkoon vaan, käsitöitämme katsomaan!"



Alusta saakka olen suhtautunut blogin pitämiseen melkoisella intohimolla, ihan niin kuin ompeluunkiin. Olin löytänyt mekkojen ompelun vuosien 2009/2010 vaihteessa ja koska minulla blogin aloittamisen aikaan oli kolme pientä tyttöä, tiesin, että sisältö tulisi todennäköisesti olemaan hyvin tyttömäistä. Siitä nimi Helmoja ja hepeneitä, idea tuli muuten Helmiä ja sikoja -elokuvan nimestä :). 

En aloittanut blogia pelkkänä päiväkirjana itselle, vaan toivoin totta kai, että joku muukin löytäisi sen ja saisi siitä inspiraatota, muutenhan olisin aivan hyvin voinut pitää blogin yksityisenä tai kerätä kuvia tekemistäni vaatteista tietokoneelle. Blogissa ajattelin esitellä mahdollisimman monipuolisia ja erilaisia ompelutöitä niin, että ne voisivat olla inspiroivia myös pitempään ommelleille ja ompelun perustekniikat hallitseville. Sellaisia töitä, joiden tekemisestä itsekin nautin kovasti. Halusin myös ehkä tuoda esille jonkinlaista tyttöyden ja naiseuden ilosanomaa mekkojen ja muiden tyttömäisten juttujen kautta. Vanhin tytöistä eli vahvaa prinsessakautta ja minä nautin siitä täysin rinnoin kankaiden ja ompelun muodossa. 


Tytöillä onkin ollut olennainen rooli lähes koko kaksivuotisen blogihistorian ajan. He ovat ihastuttavalla tavalla jaksaneet olla kuvattavina, keksineet ehdotuksia otsikoihin ja rekvisiittaa kuvauksiin. Varsinkin alussa luin erityisesti vanhemmille tytöille joitakin blogitekstejäni, myös joitakin kommentteja kun niitä alkoi tulla, jotta he edes jotenkin voisivat ymmärtää, mikä tämä homma on. Myös toisten blogeja olemme katsoneet yhdessä. 

Kuvauksiin olen välillä aina yrittänyt keksiä jotakin kivaa extraa. Minkäälainen muu kuin sanallinen palkkiojärjestelmä ei ole ollut käytössä ja yhä edelleen minä kiitän heitä sanoin joka ikisen kuvaussession jälkeen. Tytöt ovat kuulleet, kun hihkun innosta kameran takana upean kuvan sattuessa kohdalle tai hätistelen velipoikaa pois häiritsemästä, ettei ihan palelluta hepeneissä pakkasessa. He ovat ihmetelleet keskeneräisen mekon sovitustilanteessa, kun sanon OMG, this is going to be just fabulous, mutta ovat he nähneet myös sen, kun tekeillä oleva vaate heitetään hetkeksi pöydännurkkaan, kun mikään ei onnistu (ja haetaan vartin päästä takaisin). Toivon, että tytöt voivat joskus vanhempanakin muistella hyvillä mielin tätä juttua sanoin " Silloin, kun me äidin kanssa pidettiin sitä blogia..." Meidän perheen pojilla on autojuttunsa, meillä tytöillä taas tämä.


Alusta saakka täällä on ollut esillä myös itselleni tehtyjä vaatteita, vaikka se tyttöjen vaatteiden (mekkojen) osuus on toki huimasti suurempi. Lisäksi olen esitellyt jonkin verran asusteita ja sisustustekstiilejä. Neulontaa ja virkkausta on ollut vähemmän, mutta välillä niitäkin on päässyt tänne esille. Poikien vaatteita täällä on ollut esillä kaikista vähiten ihan siitä syystä, että nykyään ompelen pojalle harvoin ja ne ovat yleensä yksivärisiä perushousuja. Jos jotain inspiroivampaa on syntynyt, kuten alkuaikojen collegepaita (kuva alempana), olen sen ilman muuta blogannut.




Minulla on ollut onni tämän blogin myöta kohdata suurisydämisiä ihmisiä, jotka jakavat saman kiinnostuksen ompeluun tai käsitöihin yleensä. Lähes alusta saakka mukana ovat olleet Kanneli ja Eerika, jotka kommenteillaan piristivät suunnattomasti aloittelevan bloggaajan sydäntä. Ja piristävät yhä. Alkuvuodesta 2014 kuulin Facebookin ompeluryhmistä, joihin päätin liittyä vaikkei itse Facebook ole oikein ikinä ollut mun juttu. Eniten olenkin näissä ryhmissä kolunnut blogilinkkiketjuja, linkittääkseni omia juttujani niihin, mutta myös löytääkseni uusia blogeja omaan lukuluettelooni. Niitä olen löytänykin paljon ja luulenpa, että olen saanut itsekin aika monta lukijaa tai kurkkijaa niiden kautta. Myös järjestämäni haasteet kanssaompelijoille, kesällä 2014 ja tämän vuoden tammikuussa, ovat olleet paitsi suosittuja postauksia myös varmasti sellaisia tempauksia, joissa minä sekä toivottavasti myös muut osallistujat ovat saaneet blogilleen uutta yleisöä.

Keväällä 2014 intoudun kirjoittamaan hieman myös englannin kielellä ja sillä tiellä ollaan ihme kyllä edelleen. Alun perin aloitin kirjoittamisen lähinnä ulkomaalaisten tuttavien takia, mutta nyt kun olen saanut joitakin vakkarilukijoita myös ulkomailta muista ompelublogeista, tuo se kirjoittamiseen ihan erilaista potkua. Valitettavasti en englanninkielisiin teksteihin saa läheskään aina sellaista tunnelmaa kuin haluaisin, mutta näillä mennään. Parasta niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin blogiystävien kanssa on tietenkin vuorovaikutus. Luen aina jokaisen kommentin ja ihmettelen, miten minulla voi ollakaan ne maailman ihanimmat lukijat, joilla on aikaa jättää pieni viesti omasta käynnistään. Ulkomaalaiset blogiystävät ja kommentit heidän kanssaan tuo minulle samanlaisen hyvän mielen tunteen kuin kirjeenvaihto aikanaan. Olenkin koittanut blogiluettelooni löytää kivoja blogeja eri puolelta maapalloa - ihan niin kuin teininä minulla oli kirjeystäviä ympäri Eurooppaa ja Aasiaa. Blogeja ja samalla mahdollisimman paljon erilaista inspiraatiota itselleni löytääkseni olen tehnyt aika paljon hakutyötä googlen kanssa niin englanniksi, ruotsiksi kuin saksaksi, mutta erilaisista link partyista ja ulkomaalaisista ompeluhaasteista, kuten Project Run and Playsta niitä alkoi sitten löytyä vaivattomammin ja jo vähän liikaakin. 

Erilaiset yhteistyöt ovat tietenkin myös olleet mukava lisä bloggaamiseen. Olen opiskellut vaatetusalan liittyviä juttuja 7,5 vuotta, töitä en sillä alalla ole kuitenkaan juuri tehnyt. Blogia pitäessä tuntuu kuin julkaisisi jotain omaa pienimuotoista ompelu/käsityölehteä ja koulutuksellista/ammatillista minääni on kovasti ilahduttanut yhteistyöt muutamien alan toimijoiden kanssa. Niistä varmasti moni bloggaajaa haaveilee ja kun sellainen tarjous sähköpostiin tupsahtaa, on se ilon aihe totta kai. Itse olen päässyt tekemään yhteistyötä Noshin kanssa, Nordic Patternsin kanssa, saanut liput messuille sekä saanut tutustua Almandiinin kankaisiin.


Mikä on sitten tämän blogin tulevaisuus? Jaa'a, aika samanlaisella tyylillä varmaan jatketaan kuin ennenkin ja niin pitkään kuin juttu tuntuu mukavalta ja yhtä mielekkäältä kuin tähän saakka. Eli ompelujuttuja kivoilla jujuilla tai erikoistekniikoita niihin yhdistellen. En usko, että aihealue käsitöistä laajenee helposti muuhun, sillä olen aika huono jakamaan itsestäni muuta kuin tämän käsityöminän maailmalle eikä se oikein tunnu minulle luonnolliseltakaan. Toisaalta käsityöt ovat niin olennainen osa elämääni, että tuntuu, että aika ison osan itsestäni jo jaankin sinne ruudun toiselle puolelle. Uusi projekti tuo yleensä aina 1-3 muuta ideaa, ja niistä pieni osa päätyy sitten jollakin aikavälillä valmiiksi ja tänne. Tykkään suunnitella tulevia ompeluja ja blogipostauksia, teen listoja, mutta niihin tulee aika usein muutoksia :). 

Jos minulla olisi rajattomastti aikaa käytettäväksi bloggaamiseen, täällä olisi ehkä enemmän kirja/ blogivinkkejä, tutoriaaleja ja ohjeita erilaisiin yksityiskohtiin sekä nopeita diy-vinkkejä, joihin törmää ulkomaisilla sivustoilla. Aika ei kuitenkaan riitä millään kaikkeen ja niinpä olen itsekkäästi keskittynyt siihen minulle rakkaimpaan eli lähinnä ompeluun ja tekemieni vaatteiden esittelyyn. Facebookiin en ole ajatellut blogille sivuja perustaa, mutta Instagramiin liityin kesän alussa. Sielläkin olen enemmän juuri käsitöiden ja niihin liittyvien juttujen kautta esillä eikä kuvissa hirveästi näy meidän muu arki. 


Valokuvaamisesta, niin kuin moni muukin bloggaaja, haluaisin minäkin oppia enemmän. Kuvaan edelleen samalla, useamman vuoden vanhalla Canonin perusjärkkärillä niin kuin blogin alussakin. Ehkä jotakin kehitystä on kuvissa havaittavissa, sillä viime talvena aloin opetella käyttämään kameran erilaisia säätöjä automaattiasetuksen sijaan sekä hankin jalustan. Harjoittelu jatkuu kuitenkin edelleen ja se on välillä tavattoman vaikeaa! 

Tässäpä oli kai pääpiirteittäin vielä melko nuoren blogini tarina, toivottavasti saan jatkaa sen parissa vielä monta vuotta eteenpäinkin. Jos haluatte nähdä Helmojen ja hepeneiden tarinan kuvina, kurkatkaapa arkisto sivuille. Ne olen tehnyt ennen kaikkea siksi, että pysyisin itse jotenkin perillä töistäni, mutta toki myös inspiraatioksi kaikille täällä piipahtaville.

Nyt on aika laittaa haaste eteenpäin! En ole ihan nyt kärryillä, ketkä kaikki tämän haasteen ovat jo saaneet, mutta haluaisin jakaa sen seuraaviin blogeihin:


Olisi upeaa, jos minä ja muut saisivat kuulla teidän blogienne tarinat!

Ohjeet (jotka saa kopioida myös omaan blogiinsa), tulevat tässä.

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. 
 #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

This was a long story in Finnish about my almost 2 year blog history. I was challenged by Kototeko blog. I'm not going to translate it all, but I'll tell you shortly that I was dreaming about starting a sewing blog already in 2011. We were in the middle of a house building project and I got pregnant so I decided to forget about it for two years. So I started it in September 8th in 2013. Right from the beginning I have been very passionate about blogging and I wanted to show projects that hopefully would inspire other people too, also those who have already been sewing a longer time.

It was in April 2014 when I started to write shortly in English too. I started because of my foreign friends but hey, nowadays I think I've got few sewing people following me outside Finland, at least from USA, Portugal, Belgium and Holland! Sometimes it's hard to express my feelings in English but I always try to tell a little about the project and what I liked about it. I think I have the most wonderful people following me and my projects, I can never thank you enough for your kind and supportive comments <3

My girls have always been a big part of this blog and after every photo shoot I thank them with words. They have lived with me through the great sewing days when I create something beautiful but also the bad days when nothing goes how it's supposed to go. 

I have also had a great joy to collaborate with some fabric and pattern companies. It's like an extra reward and feels good, of course. In the beginning of this summer I joined Instagram and I have found there both old and new sewing friends from all around the world.

What about the future? Well, I keep on sewing and blogging of course and hope to inspire you, I also would like to become better in photographing. If you are interested in seeing all my work during two years you can check out the Photo gallery -pages! See you soon :)

45 kommenttia:

  1. Sinulla on kyllä niin ihania töitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nelli ja sinulla on aivan mahtavia tuunausjuttuja :)

      Poista
  2. Olipa hauska lukea tarinasi! Blogisi on kyllä juuri sellainen kuin kuvailet, ihanan tyttömäinen ja ennen kaikkea upeita vaatteita esittelevä! Ehdottomasti yksi taitavimmin tehdyistä lukemistani blogeista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, kiitos <3 Olen vähän semmoinen, etten välttämättä läheskään kaikesta innostu, mutta se, mikä iskee sydämeen, niin pyrin tekemään myös hyvin, ainakin niin hyvin kuin osaan ;)

      Poista
  3. Olet kyllä onnistunut luomaan upean, omannäköisesi blogin! Täynnä mahtavia ompeluja ja inspiraatiota muille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pinja, tosi mukava kuulla! Minun täytyisi joku ilta tulla ihan kunnolla käymään vastavierailulla blogissasi! Mihin tämä aika oikein menee ;)

      Poista
  4. Mielenkiintoista oli lukea blogisi tarina! Tykkään kovasti blogisi tunnelmasta ja yhtenäisestä linjasta. Kuitenkin jokainen postaus on ihan omanlaisensa ja inspiroiva. Täältä olen saanut innostusta ompelukokeiluihin, vaikka aivan liian vähän aikaa nyt onkin ollut ompeluun..Jotenkin ne puikot on helpompi napata käteen ja alkaa neulomaan :) Kyllä varmasti aion opetella ompeluakin enemmän, siihen asti kerään inspiraatiota täältä ja muista blogeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on toisaalta joo aika sillisalaatti - mennään tunnelmasta toiseen, mutta ehkä täällä joku punainen lanka sitten kuitenkin kulkee, toivottavasti ainakin :). Minä haluaisin neuloa enemmän, mutta aina se ompelukone on jotenkin helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto. Kiitos Johanna Maria!

      Poista
  5. Mukava lukea sinunkin blogisi tarina. Täältä löytää mitä mielenkiintoisempia ja toinen toistaan upeampia käsitöitä. Usein jotakin tiettyä juttua etsiessäni olen googlenkin kautta tänne eksynyt, siltikään ihan jokaista postausta en vieläkään ole ehtinyt lukemaan.. Muutamia kaavoja olen kauttasi löytänyt ja joistakin tutoriaaleista on ollut suunnattomasti apua! Kuvat blogissasi on aina niin suloisia, sen huomaa että tytötkin ovat juonessa täysillä mukana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raisa mukavista sanoista, tosi kiva, jos olet täältä joskus löytänyt jotain hyödyllistä. Tykkäisin kuvienkin kautta kertoa jonkinlaisia tarinoita, mutta kuvaustaidoissa on paljon petraamista ja ei se ole aina niin helppoa lasten kanssa, varsinkaan talvisaikaan. Omiin kuviin olis kiva, kun olis joku kuvaaja, mutta itselaukamisella ollaan nyt menty tähän saakka enkä kyllä hirveästi välitä suoraan sanottuna olla muiden kuvattavana niin en tiedä, mikä olis lopputulos ;)

      Poista
  6. Kiitos Krista tarinastasi <3 Olen seurannut blogiasi niistä Amerikan mekkopostauksista asti ja lukenut kyllä läpi jokaisen postauksesi :) Jokainen juttusi on saanut hyvälle mielelle ja niistä on riittänyt ideoita vaikka millä mitalla. Ihailen suunnattomasti tehokkuuttasi ja määrätietoisuuttasi, mikä välittyy lukijalle. Lisäksi iloinen ja energinen luonteesi näkyy sekä kuvissa, että teksteissäsi. Ihana, että olet ottanut tytöt mukaan blogitouhuun. Siitä voisin ottaa esimerkkiä itsekin, sillä vaikka lapset tietävät harrastukseni, voisimme mekin yhdessä enemmän selailla muita blogeja ja voisin myös lukea tekstejä yhdessä. Varmasti mukavat kommentit ilahduttaisivat heitäkin. Toivon blogille pitkää ja rikasta tulevaisuutta, sekä inspiroivaa alkavaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko sinä täällä jo niistä ajoista saakka pyörinyt? :D Musta tuntuu, että taisin sinun blogin löytää vähän myöhemmin tai sitten aika on kyllä mennyt tosi nopsaan :). Tässähän ihan punastuu, kun tuollainen taitava tekijä kuin sinä noin kehuu, kiitos <3 <3. Että minä haluaisin sinutkin niin tavata, kyllä täytyis vaikka niille kässämessuille yrittää tulla, jos siellä vaikka saisi sinuun törmättyä :) Ei täältä nyt niin pitkä matka ole - ja tuota autossa istumistahan tuli tänäkin kesänä taas harjoiteltua :)

      Poista
    2. Tosiaan jos vaikka syksyn kässämessuilla olis mahdollisuus tavata! Se olis kyllä tosi kiva! Pidetään tämä mielessä :)

      Poista
  7. Olipa mukava kun jaot blogisi tarinan meidän lukijoiden kanssa! Näitä on ollut hauska lukea :) Olet kyllä huipputaitava ja ihan mahtavaa kun pääsemme tätä kautta ihastelemaan tehtyjä töitäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle se tarina olikin varmaan aika tuttu, kun olet lähes alusta saakka ollut mukana :). Olen joskus miettinyt, että mistä ihmeestä sinä ja Kanneli tämän mun blogin löysitte, blogilistan kautta vai mistä ? Kiitos Eerika, tulen myöhemmin katsomaan sun herkkuja :)

      Poista
  8. Ihana tarina oli sinulla jaettavanasi! Blogisi on visuaalisesti kaunis ja olet kyllä ehtymättömän innovatiivinen ideoissasi ja myös taitava toteuttaja. Tykkään myös blogisi ystävällisestä tunnelmasta. Jatka vain samaa rataa! Ja kiva tavata sinut myös pian livenä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, kun keksit näin mukavan jutun, näitä on ollut tosi mielenkiintoista lueskella! Minä haluan tämän pitää sellaisena leppoisana hyvän mielen blogina. En halua tänne mitään provosoivaa tai sellaisia aiheita yleensäkään joista tietää, että ne helposti saa ihmiset kiihtymään. Käsityöblogeissa varmaan harvemmin onkaan mitään sellaista, mikä ihmisiä ärsyttäisi, siksi tykkään itsekin niitä lukea eniten, niistä jää aina hyvä mieli.

      Mua jo vähän jänskättää se ensi viikko :). Toivottavasti osaan perille, täältä on aika pitkä matka ihan yksikseen ajella. Hermostuttaa aina vähän, kun pitää autolla lähteä kohti tuntematonta yksin - ja vielä sinne etelään :D (en ole autonaisia ;))

      Poista
    2. Missäs päin sä sit asut? :) eiköhän se hyvin mene. :)

      Poista
    3. Kauniissa Keski-Suomessa, järvien keskellä ☺

      Poista
  9. Ihana tarina ihanasta blogista. Komppaan edellisiä, että blogissasi on aina ystävällinen ja lämmin tunnelma. Tätä on ilo lukea; upeita töitä, lukuisia ideoita ja kauniita kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Jaana, teillä on kanssa ihan mahtava blogi!

      Poista
  10. Tosiaan mielenkiintoista lukea blogisi tarina, ja jos sinua ei olisi haastettu silloin heti alussa, niin olisin varmasti laittanut haasteen juuri sinulle. Kertomasi selittääkin, miksi blogisi tuntui jo niin valmiilta heti ensimmäisistä postauksista alkaen. Olet tehnyt hommaa harkiten ja ajan kanssa, joten sinulta on jäänyt se "huonossa valossa, pokkarikameralla, naama sutattuna/piilotettuna ja langanpätkät roikkuen" -vaihe välistä, joka meillä muilla on yleensä ollut;) (Toki monet suosikkibloggaajani eivät edelleenkään näytä kasvojaan/lastensa kasvoja, mutta se on enemmän tietoinen valinta eikä alku-ujostelua niin kuin mulla). Tosiaan se tekemäsi kukkamekko jonka voitin arvonnassa, on tyttäreni suosikkimekko, joka on aina päällä jos ei ole pyykissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Langanpätkiä kyllä roikkuu näissäkin kuvissa :D. No joo, mutta olin tosiaan päässäni aika valmiiksi suunnitellut kaikki, piti vain opetella tämä bloggeri. Kahdessa vuodessa saa aika hyvin mietittyä, millaisen blogin haluaa, niin kyllä se varmaan sitten näkyi siinä :). En myöskään lähtenyt "kokeilumielellä " vaan heti aika "tosissani" tai ainakin olin kovin varma, että tämä olisi mulle mieluisa juttu ja siksikin varmaan halusin heti alusta saakka panostaa niin hyvin kuin vain osasin. Ja onhan tämä ollutkin todella mieluista. Ihana kuulla, että mekko on niin pidetty, voitto tuli sitten ihan oikeaan osoitteeseen :). Kävinkin puhelimella aiemmin katsomassa sun vastausta mun kommenttiin ja ilostuin tuosta mekko-asiasta. Silloin oli taas joku juttu kesken, enkä ehtinyt mitään huikata siihen, vaikka olisin halunnut :). Mekossa tais olla vähän kasvuvaraa, kun voitit sen :) Kiitos Kirsi!

      Poista
  11. Olipas mukava lukea blogisi tarina :) Blogisi on mukava ja lämminhenkinen ja ennenkaikkea täynnä taidokkaita ompelu-/käsitöitä. Ihanaa kun lapsetkin on siinä mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin mARa mukavista sanoista <3

      Poista
  12. Tämä on ollut mukava haaste, eri bloggaajien tarinoihin on ollut mielenkiintoista syventyä :) Sinulla on oikein taidokas ja ihana blogi, siitä näkee, että teet käsitöitä suurella intohimolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin on ollut, tosin kaikenlaisia muitakin kivoja haasteita on nyt kyllä ollut niin hurjasti liikkeellä, että olen jo mennyt ihan sekaisin, kuka on jo haastettu mihinkin :).Tosi kiva, jos tuo mun ihtohimoinen käsityöläisyys välittyy ruudun toiselle puolelle, kitos Mandariinimania!

      Poista
  13. Tämä on niin mahtava haaste, niin ihana kuulla sinunkin blogisi tarina! <3 Kyllä olen pitkän tovin ihastellut töitäsi (nimim. hulluna mekkoihin) ja juuri ompeluryhmän blogilinkkiketjun kautta tänne alunperin päädyinkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla. Minun täytyisi sinun blogisi kanssa laittaa tuohon blogilistalleni, niin pysyisin perillä jutuistasi paremmin. Sinulla oli ihana se suosikkikäsityöhaaste, olisin siihen kovasti halunnut osallistua, mutta nyt en millään saanut mahtumaan sitä aikatauluihini. Kiitos paljon Kätsä!

      Poista
    2. Saat puolestani ihan vapaasti osallistua vielä, se linkinjättöjuttu (mikälie) on vaan jo suljettu, voit ilman muuta jättää linkin kommenttikenttään. :) Joa siis haluat osallistua.

      Poista
    3. Täytyypä katsoa jos tuossa syksymmällä ehdin/ saan aikaiseksi. On jo aika paljon suunnitelmia syksyksi, täytyy katsoa mitkä niistä inspiroivat eniten ja mitä saan laitettua tänne ;)

      Poista
  14. Ui jui! Justiinsa yhteen haasteeseen vastasin. Mutta lupaan minä ottaa kopin tästäkin haasteesta. Tämä vaikuttaa niin mukavalle haasteelle. Syksyn aikana.... :)
    Sinun blogissasi näkyy kyllä tuo monien vuosien alan opiskelu. Tämä on niin taidokas ja upea blogi. Kerrassaan inspiroiva! Jatka vain samaan malliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro tarinasi rauhassa syksymmällä. Sinulla on niin oma tyyli runoinesi, että haluan ehdottomasti tietää, miten päädyit niin kivaan ilmaisumuotoon! Kyllähän se vaatetusalan opiskelu (ja niiden taitojen ylläpitäminen) näkyy ehkä tuossa kudottujen kankaiden ja erikoistekniikoiden puolella erityisesti. Trikoojutuissa on sitten teitä muita taitureita, minä olen niissä ihan pihalla välillä :). Kiitos Pikku Akka!

      Poista
  15. Kiitos tarinasta Krista, mukava oli lukea ajatuksia blogin taustalta ja varsinkin sieltä alkutaipaleelta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Manda! Ja kiitos teidän neidille ihanasta postista,jota tänne tupsahti eilen :)

      Poista
  16. Really nice to read Krista! And we have very similar blog stories, I think, I also started in september 2013! Although I never really started on the english part :) anyway, I always love to visit youir blog, as you have a very own, and for me recognisable 'finnish' style :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow, I didn't know that, I thought you've been blogging longer than me :) It was really nice to find your blog and especially when I found out that you've been to Finland (when I saw your blog name I thought, is this a coincidence), it felt really nice :) You are so talented and make always very stylish clothes! Thank you Mieke!

      Poista
  17. Minulle on edelleen yhtä suuri ilo tulla ihailemaan töitäsi ja kauniita kuviasi kuin silloin alussakin <3. Muistan hyvin kun löysin blogisi ja olin myös todella otettu kun halusit tulla myös minun blogiini lukijaksi ja mukana olet ollutkin siitä lähtien, kiitos sinulle:) Ihana kun jaat tyttäriesi kanssa tätä harrastusta. Kyllä heille jääkin mukavat muistot :) Mukava oli lukea tarinasi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kanssa innolla aina odotan postauksiasi, jotta näen mitä siellä teillä on touhuttu (ja ommeltu) ;). Kiitos Kanneli!

      Poista
  18. Huh, nyt sain hetken ihan omaa aikaa tämän tarinan lukemiseen, aina kun yritin laittaa kommenttia, ilmestyi jokin häiriötekijä:) En enää muista mitä kaikkea minun piti sanoakaan..Odotin kovasti päästä lukemaan blogisi tarinaa. Kaikki edelliset lukijoiden kommentit ovat niin totta. Täällä blogissasi on niin ihana vierailla, odotan kovasti aina uusia postauksiasi ja luen vanhoja uudestaan ja uudestaan. Takkitutoriaalia olen lukenut varmaan sata kertaa:D Blogistasi houkuu tekemisen ilo, ja se, kuinka teet asioita niin suurella sydämmellä ja antaumuksella. Tällaiselle minunlaiselleni ompeluharrastuksen/bloggaamisen alkutekijöissä olevalle, tämä blogisi on oikea aarrearkku. Täältä löytyy niin monipuolisesti ideoita erilaisten yksityiskohtien toteutuksiin ja erilaisten tekniikoiden käyttämiseen, joiden olemassaolosta en ole ollut tietoinen. Tutoriaalit on tietysti kivoja, mutta inspiraatioon riittää vain jonkin asian näkeminen ilman ohjettakin. Ja se on totta että kaikenlaisten ohjeiden ja tutoriaalien tekemiseen menee ihan hurjasti aikaa, kyllähän ihan tavalliseen postaukseenkin saa menemään aikaa, ainakin minulla:D Oletko miettinyt työskenteleväsi tulevaisuudessa alalla? Tuo käsityölehti olisikin aika huikea, voisit ruveta toimittamaan sellaista, paperiversiona:) Heh, lehdessä voisi olla vielä Ratkojat-palsta, johon lukijat saa esittää kysymyksiä ompeluun liittyvistä ongelmista:D No niin, eipä tällä kertaa muuta kuin mukavaa loppuviikkoa sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän ihan sanattomaksi vetää teidän kommentit, kiitos sinullekin ihana! Todella mukava kuulla, että olet saanut täältä inpiraatiota ja ideoita. Minustakin tutoriaalit ovat aikaa vieviä ja niiden kuvaaminen ihan oma maailmansa, videoitakin olen joskus miettinyt mutta en ole oikeastaan ikinä mitään videokuvannut, joten pitäis lähteä ihan alkeista liikkeelle. Ja toisaalta niitäkin kyllä löytyy varmaan niin paljon (englanniksi varsinkin), että minusta jotain perusompelujuttua ei kannata tehdä vain tekemisen vuoksi samasta aiheesta vaan pitäisi sitten ehkä löytää siihenkin joku oma tyyli ja tapa. En tiedä, olen aika huonosti tutustunut niihin kun alan opintojen takia saan melkein omasta kirjahyllystä sitten nopeammin vinkkiä kuin netistä. Täytyisi melkein teiltä lukijoilta kysyä millaisia ohjejuttuja kaipaisitte.

      Kyllä mullakin menee postauksiin aikaa, tekisinkin mieluiten niitä 2-3 päivänä aina hetken, yhtenä kuvat ja suomenkielinen runko, toisena sitten "viilaus" ja englanninkielinen teksti. Aina ei onnistu ja teen sitten samalla kaikki, enkä ole kovin tyytyväinen kun käyn viikon päästä lukemassa ;). Mielelläni työskentelisin jollakin tämän tyyppisellä alalla, käsitöiden/ompelun innostajana tai sisällöntuottajana johonkin käsityöjuttuihin. Ratkojat palstakin kuulostaa mahdottoman hauskalta ☺. Joskus aina haaveilen (peruskoulun) kässäopen ammatista, mutta ainakin tässä elämäntilanteessa opiskelu toisella paikkakunnalla on täysin poissuljettu ajatus. Olen myös heittänyt miehelle että eikö voitais muuttaa pois taajama-alueelta "korpeen", niin voisin alkaa pitää ompeluretriittejä kiireisille äideille, joiden kaapit pursuaa kankaita, mutta jotka eivät kotona saa tehdyksi ;). Ei ole mies oikein innostunut :D.

      Mukavaa loppuviikkoa sinullekin!

      Poista
  19. Ihastuttavia töitä. Ensimmäinen vierailuni blogissasi, mutta voin jo luvata ettei viimeinen. Ihania ideoita tarjolla, vaikka omat työtkin ovat langoista. Kiitos ja hyvää elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun jätit viestiä, täytyypä tulla vilkaisemaan sinun lankatöitä :)

      Poista
  20. Blogisi tarina on oikea ompelublogin menestys-tarina! Sinun luovuutesi ja intosi ei jää huomaamatta, erilaisia yhteistyöpostauksia on varmasti luvassa sinulle paljonkin :). Olenkin moneen kertaan kommenteissa kertonut, miksi seuraan blogiasi, tänne on vain aina ihanaa palata inspiroitumaan! Minä olen hidas tuumailija, kun sinä taas tartut heti toimeen ja tuumaan (ainakin näin blogin välityksellä vaikutat sellaiselta). Asenteesi ja heittäytymisesi ideoiden vietäväksi on saanut minut huomaamaan eri tavalla, että yksityiskohdilla ja luovilla ratkaisuilla perusvaate muuntuu ihanaksi ja persoonalliseksi. Sinä luotat omiin kykyihisi ja osaat iloita upeista töistä. Minulla tuppaa tulemaan aina niitä epävarmuus tekijöitä, tuleekohan tätä pidettyä, tykkääkö tästä kukaan muu kuin minä, osaanko sittenkään jnejne :D (ihan persoonakysymys, joka lähti ala-asteen käsityön opettajan kommenteista liikkeelle: omaa työtä ja tekemistä ei saa koskaan kehua, eikä niitä muidenkaan ettei kukaan vaan ylpisty.). Kiitoksia oikein paljon, että jaksat antaa sitä inspiraatiota ja kannustusta myös kaikille muille. Tulevaisuudessa "näen" sinun blogisi jatkavan ihanana, inspiroivana ja mahtavana paikkana. Sinulla on niin vahva koulutuskin alalle, että en yhtään ihmettelisi, jos keksit uusia juttuja (kirjat, lehdet), joisen parissa työskennellä. Oi, meillä on sitten samanlainen haave käsityön opettajuudesta :). Ompeluretriitti ajatus on ihana, varmasti sillekin voisi löytyä kysyntää. Haaveilut ja unelmat ovat elämän suola (vai sokeri ehkä kuitenkin), ja niillä on usein taipumus myös toteutua, kun niihin uskoo <3! ps. olin vastannut sähköpostiin jo viikko sitten, mutta puhelimella olin näköjään onnistunut lähettämään sen jostain syystä vain Kannelille (vaikka aiemmat menivätkin puhelimella teillekin). Hyvä, että kyselit :). Laitoin viestin nyt kaikille muillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, olihan kommentti Hanna, en tiedä mitä sanoa muuta kuin suuret kiitokset sinulle aina upeasta kannustuksesta <3. Juuri viime viikolla mietin, että oma käsityötaivalkin voisi peruskoulun tuntien perusteella olla ihan erilainen sillä en saanut siellä aina kovinkaan mairittelevia tuotoksia aikaiseksi. Inhosin virkkausta eikä neulominenkaan niin sujunut. Ompelussa tein ennemmin omin neuvoin kuin kyselin apuja (johtui kyllä siitäkin että olin todella ujo/arka) ja sitten sain lopputuloksesta moitteita. Kotona sain kuitenkin onnentunteita barbeille vaatteita tehdessä eikä toimintatavoissa ollut mitään rajoitteita :).

      Välillä tartun toimeen nopeasti, mutta välillä kivat ja mielenkiintoisetkin projektit joutuu odottamaan kun niitä vielä mielenkiintoisempia ilmaantuu eteen. Ja olen minä joskus miettinyt jotakin postausta tehdessä että mitähän tästä toiset ajattelee, esim. se eka vohvelikirjottu vaate oli sellainen ja sitten olin ihan äimistynyt sen saamasta hyvästä vastaanotosta. Sinullla on ollut niin upeita töitä esillä, että ihan hassua ajatella, että niissä olisi jotakin epävarmuustekijöitä mukana :). Blogin myötä olen itse oppinut enemmän näyttämään onnistumisen tunteita ja täällä kehujen vastaanottaminenkin on jotenkin helpompaa kuin luonnossa. "Oikeassa" elämässä menen vieläkin aika helposti hämilleen, jos joku mun tuotoksia alkaa kovasti kehumaan, varsinkin jos se on joku ei-ompeleva. Teidän ompelevien kanssa on jotenkin helpompi hehkuttaa sitä omaakin onnistumista kun ymmärrätte tunteen :).

      Sinä olisit muuten varmasti maailman paras käsityönopettaja kun olet niin kannustava ja osaat aina sanoa jotakin hyvää ja kaunista oli työ mikä vaan. Negatiivisen palautteenkin /rakentavan kritiikinkin osaisit varmasti sanoa niin, että se ei ole lannistava vaan pikemminkin innostaa yrittämään uudelleen!

      Minä ajattelinkin, että on varmaan joku katkos tullut viestittämisessä, hyvä kun selvisi :).

      Poista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.