perjantai 31. heinäkuuta 2015

Maalaismaisemia ja parsintaa - A girl from countryside




Kenelle kuulostaa tutulta parsinneula, kasa erivärisiä lankoja ja vielä isompi kasa rikkinäisiä sukkia? Pari postausta aiemmin muistelin mummuani ja aasinsilta on tänäänkin sama. Jostain kumman syystä nimittäin muutamat käsityöni ovat nyt saaneet inspiraation omasta mummustani. Minun mummuni oli ihminen, joka ei vain voinut istua ja olla ja niinpä hän meillekin tullessaan kävi ensimmäisenä meidän kaikkien sukkalaatikot läpi ja parsi sitten rikkinäiset sukat ehjiksi. Nyt se muisto tuntuu lähinnä hellyttävältä huolenpidolta, mutta jossain vaiheessa ne kirkkaanvihreät paikat vaikkapa mustissa sukissa taisi vähän ärsyttääkin :).

Tässä keväällä tyttöjen suosikki villalegginssien polvea "parsiessa" tuli sitten tosiaan mummu lankoineen ja sukkineen mieleeni ja myös se, että teenköhän koko homman ihan väärin vai edes sinne päin. No, oli se aika lailla sinnepäin, löysin nimittäin Kodin Kuvalehden sivuilta helpon ohjeen ja siitä innostuksissani tulikin sitten seuraavana mieleeni, että eikös tätä voisi käyttää ihan tarkoituksella koristeenakin. Ja niin syntyi heinäkuun erikoistekniikkakokeilu eli siis parsinta. Miettikääpä muuten jotakin villakangasnuttua ja siinä villalangasta tehtyjä parsintakohtia koristeena, eikö olis ihana? Mahtavan kotikutoista, uniikkia ja käsityömäistä!


Koska parsinta kuulostaa omaan korvaan kovin vanhanaikaiselta, halusin kyseistä tekniikkaa sisältävän kokeilunikin olevan tyyliltään vanhahtava. Kesän alussa sain kasan vanhoja kankaita (verhoja) lahjoituksena ja sieltä tämä ruudullinen verhokangas kovasti houkutteli ensimmäisenä johonkin projektiin. Otin verhonpalan, langat ja sakset mukaan autolomalle ja tämä oli oikeastaan ainoa käsityö, minkä siellä tein valmiiksi asti. Kaikenmaailman sairastelun, huoneiden uudelleenjärjestelyjen ja hirveän siivoamisen jälkeen täällä kotona tämä oli se kauan odottamani ensimmäinen ompelutyö, jonka sain uudessa ompeluhuoneessani tehtyä! Jee!!

Minusta mekosta tuli herttainen. Siinä on hakemaani vanhan ajan tyyliä ja sieluni silmin voin hyvin aikamatkustaa ja kuvitella jonkun pienen neidin maitolaiturilla mekko päällään, lettinauha hiuksissa, polvisukat ja remmikengät jalassa. Vanhahtavasta tyylistä huolimatta mekko soveltuu hyvin myös tähän päiväään, ei ehkä keskelle Helsinkiä, mutta oikein passelisti tänne maalle, metsän ja pellon reunaan.

Perinteisesti tein kaavat mekkoon itse. On jotenkin helpompi muokata itse uusi muutamalla viivan vedolla kankaalle kuin alkaa etsiä vastaavaa uutta kaavaa lehdistä tai netistä. Tässä mekossa ei nyt kaavoituksellisesti juuri mitään kommervinkkejä olekaan, vaan jujuna ovat nuo parsintapistoin tehdyt koristet. Mekossa on hieman laskettu vyötärö ja se on löysä malliltaan. Hihoja koristavat pienet frillat ja helma on hieman takaa pidempi kuin edestä. Takaa löytyy minulle tyypillinen erivärinen nappirivistö. Etukoristeessa käytin parsinnan lisäksi solmupistoja, eivät ehkä olisi edes olleet tarpeen, mutta siinähän nyt ovat. Asusteeksi tein vielä rusettipannan.

Kesä on siitä kivaa aikaa, että kuvauspaikkoja on helppo laajentaa kodin ulkoseinästä vähän muuallekin. Kun viime lauantaina veimme lapset yökylään anoppilaan, pääsi uusi mekko heti päälle, sillä ajattelin, että matkan varrelta voisi löytyä sopiva kuvauspaikka mekon vanhaa tunnelmaa lisäämään. No, niinhän siinä sitten kävikin ja maalaiskaupungin bussipysäkki oli minusta aivan valloittava tausta tälle mekolle. Oikein valloittavaa viikonloppua kaikille ja kiitos jälleen kerran teille ihanille vakkarikommentoijille ja muillekin kauniista sanoistanne edelliseen postaukseen!

ps. Seuraavaksi kuulette blogini tarinan...





I have started making autumn clothes. For me it means at least a couple more dresses - but with long sleeves. With so many rainy and cold days this summer it was quite funny that last Saturday when we were supposed to photo shoot this autumn dress it was very warm and the sun was shining! She didn't even have to wear tights.

I got the idea for this dress when I was fixing girls' wool leggings with darning stitches earlier this summer. When I was a kid and my grandmother came to visit us she always checked our socks. If there were socks that needed repairing it was the first thing she did, she always had the yarn and the needle with her! Anyway I thought darning stitches would be an interesting way to decorate clothing and I think it turned out pretty nice.

I made the stitches during our summer holidays, I think some of you might see it on my Instagram account. About a week ago I finally got to do the sewing. This fabric used to be an old curtain, I just got it from my Dad two months ago. As usual (and because of the education and 30 years of experience in sewing) I made the pattern drafting by myself. For me it's normally much easier/quicker to draw a couple more new lines straight to the fabric (or make a new pattern using some basic shirt pattern) than start looking for a "something I have on my mind- like" pattern on the internet or from a sewing magazine. 

As the whole darning thing sounds quite old fashioned to me, I wanted the dress to have some old style nostalgia as well. So the dress is more loose than I normally do, it has a dropped waistline, some ruffles and of course buttons on the back. The back hem is little bit longer than the front hem. I really like the result, I would describe it cosy and sweet! I made a matching head band too. This might not be the right dress for a big city little girl but it's perfect here where we live, surrounded by two lakes, woodland and fields!

Have a great weekend everyone <3


49 kommenttia:

  1. Ihana mekko ja parsinta kuulostaa minusta kotoisalla. Mekko ja huivi ovat ihana tuulahdus mennyttä aikaa, tykkään.

    VastaaPoista
  2. Olet sinä kyllä semmoinen mekkotaikuri!! :) Tässähän ihan pääsi mukaan aikamatkalle maitolaitureiden, ruutumekkojen ja niittykukkasten aikaan. Minun täytyy tunnustaa, että olen todella laiska parsimaan, enkä oikeaa tekniikkaa varmasti osaakaan. Pitäisi näköjään opetella, sillä ihanaa jälkeä olet tuohon mekkoon saanut aikaiseksi! Ihanaa vanhaa tunnelmaa sekä mekossa, että näissä suloisissa kuvissa <3 Mahtavaa, että jaksat esitellä näitä tekniikkakokeilujasi! Tästä riittää taas inspiraatiota monelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin olen laiska parsimaan, mutta ne villalegginssit on ollut tytöille niin rakkaat ja mieluisat, että päätin niille yrittää antaa jatkoaikaa. Samaan syssyyn tuli sitten tämä idea :). Kiva jos tykkäsit aikamatkasta! Kiitos <3

      Poista
  3. Onpa taasen aivan kertakaikkisen suloinen mekko. Ja ihanat nuo parsintakoristeet ja erivärinapit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pinja! Täytyy johonkin yrittää eri pari nappeja laitella, lapsille ne sopivat kivasti :)

      Poista
  4. Suloinen! Sekä mekko että tyttö:)

    VastaaPoista
  5. Niin ihania.. sekä mekko että kuvat. Minä olen mummoikää ja yritän hektisen työelämän jälkeen uudelleenaloitella ompeluelämää. Ei ehkä ole mahdollista linkein tai muuten kertoa käytännön toteutuksesta.. kaavajutuista, tekniikoista tms...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Mukavaa kuulla, että ompeluinnostus on nostanut päätään :). Netistä löytyy paljon vinkkejä esim.Tehtaamo blogin sivulta ainakin kaavajuttuihin. Ja facebookin ompeluryhmistä saa paljon vinkkejä ompeluun. Minulle voi myös aina lähettää s.postia ja kysyä jos jokin askarruttaa. Yritän auttaa parhaani mukaan jos vain osaan :) Ohjeiden tekemisen tänne koen aikaavieväksi eikä minulla juuri nyt ole siihen oikein aikaa, henkilökohtaisesti pystyn vastaamaan ehkä nopeammin tai edes löytämään linkin josta voi saada apua. Netistä löytyy ohje melkein mihin vaan kun vain löytää oikeat hakusanat ;)

      Poista
  6. Onpas suloisia kuvia <3 Mekko on jotenkin niin herttainen ja samalla hauskan vanhahtava. En taida minäkään osata parsia oikeaoppisesti ja kaiken kukkuraksi se kamalan tylsää puuhaa. Melkein mieluummin sitä neuloo uudet sukat.. ;) Ihania mummomuistoja sinulla :) Itsekkin kyllä muistan, että jossakin vaiheessa mummoni ylenpalttinen huolenpito ärsytti, mutta aikuisuuden kynnykselle päästyä se enemmänkin huvitti. Nyt ne ovatkin mukavia muistoja mielenpohjalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tahdo saada aikaiseksi edes niitä uusia sukkia enää. Ennen neuloin joka syksy uudet sukat, sitten aloimme saada sukkia niin paljon miehen mummulta ettei niitä viitsinyt enää itse tehdä. Nyt sukkia ei enää tule joten puikkoihin voisi taas tarttua :) Kiitos Eerika!

      Poista
  7. nice pictures and what a lovelly dress, I love the head band

    VastaaPoista
  8. Kyllä varmaan katseet kääntyisivät Helsingissä ja muuallakin tähän mekkoon (ja muihinkin luomuksiisi) ajatuksella: mistä näita voi ostaa? :-)

    Ihanat tyttöset sinulla on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua, olipas mukava kommentti - kiitos <3

      Poista
  9. Apua, tiedätkös että minä en osaa parsia lainkaan. Tai jos oikein yrittäisin, saisin varmaan aikaan juurikin "jotain sinne päin". Olen niin kamala ihminen, että mieluummin neulon uudet sukat. Tai säästän kauniit varret ja teen uuden kantapään ja terän. Liian helppoa on meillä nykyihmisillä! Isovanhempamme olivat vielä oikeasti ekologisia, vaikkakin pakon edessä. Meillä lasten sukat harvoin edes ehtivät kulua puhki, aikuisten sukille parsimistaidot olisivat joskus tarpeen.

    Kerrassaan suloinen mekko ja ihanat kuvat! Usein tuleekin katseltua maisemia sillä silmällä, missä saisi kivoja blogikuvia. :) Harvoin vain sattuu niin, että sattumalta hyvän paikan kohdatessaan olisi sekä kuvattava asu mukana, kuvattava henkilö siistinä ja oikeassa mielentilassa ja kuvaussääkin vielä kohdillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta tuo sinunhan sukkien kierrätystapa kuulostaa vallan mainiolta myös, jos varret säästyy! Sama vaiva täälläkin eli lähimaisemia tulee katseltua bloggaajan silmällä ;). Kauniita paikkoja näin kesällä olisi paljon, varsinkin syrjemmässä, ja ihmisten pihoissa - pitäisi kai rohkeasti mennä kolkuttamaan ja kysyä saako käyttää taustana :). Kiitos Manda!

      Poista
  10. Ihana mekko ja fiilis...ennenkaikkea miten mahtava idea jälleen kerran.Mistä ihmeestä näitä ideoita aina kehittelet? Millä ihmeen ajalla ehdit luomuksiasi tehdä? Itse asun yksin ja lorvikatarrin iskiessä en saa mitään tehtyä :) Upea postaus - jälleen kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä tiedä mistä ne tulee ;) Niitä vaan pulpahtelee kun paljon tekee ja kun paljon luen muiden blogeja :D Arvaa, minä ole tänä kesänä (kesäkuun puolivälin jälkeen) ommellut kuin neljä juttua, eilen niistä kaksi, olen tosiaan siis lomaillut ja lorvinut :) Kiitos sinulle <3

      Poista
  11. Ihanissa maisemissa olette päässeetkiin kuvailemaan.. Kaunis mekko, parsinnat on kivat yksityiskohdat. Minä en ole koskaan opetellut parsimaan, mutta tällaiseksi koristeeksi voisi joskus kyllä opetella.. Ruutukangas on kyllä ihana ja sopii mekkoon tosi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käänsin ruudut vielä vinoon langansuuntaan niin tuli vielä kivempi. Tuo kirjontalanka ei ollut ehkä helpoin parsinlanka, villalanka olis ehkä kivempi, mutta tähän se ei sopinut. Kiitos Raisa!

      Poista
  12. Oo, miten herttaista:) ihanat maisemat, kuvat ja kiva uusi tekniikka:) heti tuli idea noista tekemistäsi ihanista parsituista koristeista, nimittäin pojalle vaikka kivasta merinovillasta neuletakki ja siihen ommeltua Jussipaita tyyliin erivärisistä langoista parsitut salmiakkikuviot:) aika jännä juttu vielä, löysin hiljattain talon komerosta Suomen Trikoo, Atlas -merkkiseen pahvisen parsinlankalaatikon. Laatikosta löytyy varmaan 20 ruskean eri sävyistä pientä lankakiekkoa. Ei muuta kun parsintahommiin:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että mitä kaikkia aarteita teiltä löytyy, ihan huippua! Kiva muuten tuo sinun jussipaita-ideasi, laitapas kokeiluun jossakin vaiheessa! Kiitos sinulle Villa Pipo!

      Poista
  13. Luulin ensiksi että nuo koristeet oli irtonaiset ja sitten kiinnitetty, mutta nehän on siis parsimalla tehty kankaaseen:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D juu omin pikku kätosin pistelty kankaaseen :)

      Poista
  14. Kaunis mekko ja parsintakoristelu jännä lisä, tuo ihan vanhanajan mieleen, kun todella parsittiinja paikattiin paljon vaatteita, sekä sukkia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, minäkään en tosiaan aiemmin tuota parsintaa juuri ole harrastanut. Koristelumielessä saatan käyttää sitä jatkossakin. Kiitos Tilkkureppu!

      Poista
  15. Suloinen! Täytyypä käydä tuolla linkissä katsomassa,onko oma parsinta edes sinne suuntaan.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joko kurkkasit ;). Ei ole onneksi vaikeata. Kiitos Kätsä!

      Poista
  16. Voi, mun mummoni oli samanlainen! Mun mummolleni oli vain hirmu tärkeetä, että parsi just samalla värillä kuin sukka alkujaankin oli. Kivasti olet käyttänyt parsintaa mekkosessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä löytyi sukista tosiaan välillä sellaista mielenkiintoista väri-iloittelua :) Kiitoksia Pikku Akka!

      Poista
  17. Voi mikä söpöliini siellä istuu kauniissa mekossa♡ Kiva idea nuo "parsitut" koristeet:) Minä olen monesti parsinut villasukkani! Ihme kun aina oikean jalan kantapää menee ensin rikki😊😊 Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän olet siinä hommasss sitten ihan pro! Mukavaa viikonloppua sinullekin, kiitos Tarja!

      Poista
  18. En kestä, kun oot niin taitava ja kekseliäs! Ihan huikea idea ja niin kauniit kuvatkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna. Kuvat onnistui tällä kertaa, siinä en oikein pääse tasalaatuisuuteen, vaikka kuinka haluaisin :D

      Poista
  19. Aikamoinen veto: arkisesta parsinnasta lämmin ja kotoinen koristus vaatteeseen! Olet kyllä idearikas Krista!!! Vau :) (ja huiput kuvat myös)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas mieltä lämmittävä kommentti :), kiitos!

      Poista
  20. ♥niin, niin ihana mekko jälleen kerran!

    VastaaPoista
  21. Niin suloinen, kuin Suomi filmistä. Kyllä tyttärien kelpaa kun on noin kivoja mekkoja!

    VastaaPoista
  22. Suloinen mekko! Ei ole tullut mieleenikään, että parsintaa voisi käyttää tälläkin tavalla :)

    VastaaPoista
  23. Oi oi kun on kaunis ja ihana parsintaidea:-). Sinä se keksit! Niin ihanan vanhaa tyyliä, kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olit kanssa tehnyt ihan järjettömän kaunista jälkeä :) Kiitos <3

      Poista
  24. What a lovely country style outfit, that would fit perfectly in our surroundings as well. And I envy your pattern drawing skills...

    VastaaPoista
  25. Kiitokset tästä valloittavasti aikamatkasta! Mekko on juuri niin ihana, kun sinulta voi vaan odottaa. Parsinta kuviona on mielenkiintoinen ja todella monikäyttöinen, kun vaan päästää luovuuden valloilleen. Ja sinullahan sitä riittää! Minä kyllä hyppäsin suoraan omaan lapsuuteen näissä kuvissa, vaikka ei meillä ollutkaan enää maitolaituria. Minulla oli kyllä siniruudullinen mekko ja siniset lettinauhat (jotka vielä ovat onneksi tallella) ja ne remmikengätkin, lie vanhemmat halunneet palata omaan lapsuuteen pukiessaan minut niihin. Ja mummo parsi kanssa meilläkin ahkerasti. Hiirenvirnat kuuluvat oman lapsuuteni kesiin, niitä olenkin nyt harvemmin nähnyt. Suuret kiitokset tästä ihanasta postauksesta taas, tulinkin todella hyvälle mielelle kaiken aherruksen keskellä. ps. minua vieläkin kutkuttaa käyttää tätä parsintatekniikka johonkin pojan vaatteeseen, mutta enpä kyllä ole ehtinyt ompelemaan ollenkaan kesällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ole hyvä vaan. Minä täällä sieluni silmin kuvittelen sinut sinisessä mekossa maalaismaisemissa :). Minä olen kanssa yllättävän vähän ommellut tänä kesänä, mulla on ollut niin hirveä yskä useamman viikon, että olen ihan tarkoituksella vähän ollut poissa kankaiden luota, pöllytin niin siivotessa kaikki kankaat, ettei tainut olla oikein viisasta :). Nyt alkaa yskäkin jo helpottaa, niin eiköhän tässä vauhtiin taas päästä. Saithan sinä muuten sen yhden s.postin niistä päivämääristä - ja jos sait, niin ei mitään kiirettä eikä hätää, vastailet sitten kun ehdit ;) Kiitos sinulle jälleen niin mieltä lämmittävästä kommentista!

      Poista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.