torstai 29. toukokuuta 2014

Romantiikkaa ilmassa - Romantic summer dress


Romanttisin ehkä koskaan ompelemistani mekoista on nyt syntynyt. Tämän mekon koristelussa teemana oli enemmän on enemmän :). Kaivelin nauhalaatikkoni aarteita oikein kunnolla ja kokeilin, kuinka monta eri tyyppistä nauhaa, kukkasta ja pitsiä tähän mekkoon oikein voi laittaa.






Alussa meinasi kuitenkin tulla tenkkapoo, sillä jo suunnitteluvaiheessa tyttö ilmoitti, että ei tykkää mekosta (eli se päivä, jota kauhulla olen odottanut, tuli nyt ;)). Prinsessamekkokausi alkaa tämän ikäisellä osittain jo olla ohi, siitä huolimatta mekkoa ei saanut siskollekaan tehdä, joka silmät loistaen seurasi puuhiamme ja teki jo alkuvaiheessa selväksi, että hänelle mekko kyllä kelpaisi ilomielin. No, loppu hyvin, kaikki hyvin! Kun mekko oli kokonaisuudessaan valmis, pyörsi neidoista vanhinkin jo päänsä ja pyörähteli iloisena uudessa mekossaan.

Minulla oli ihanat suunnitelmat mielessä tämän mekon kuvaukseen. Kylmä ja sateinen keli vei kuitenkin ne suunnitelmat mennessään. Niinpä kuvat räpsittiin nopeasti sisällä ja parvekkeella. Pidän kovasti seepia-kuvista, joten muokkasin osan kuvista sellaisiksi, aika kivoja, vai mitä (tosin blogger taisi muuttaa ne harmahtaviksi)?



Kaava mekkoon on oma. Kankaat Eurokankaasta, nauhat ja muut aarteet omista varastoista. Tämän mekon ompeluun (ilman koristeita) löytyy ohjetta edellisestä postauksesta.

Muutaman päivän kuluttua alkaa järjestämäni kierrätyshaaste, jossa 13 muuta bloggaajaa minun lisäkseni ompelee kahden viikon ajan kierrätyshenkisiä juttuja! Seuratkaahan haastetta, varmasti aivan superhienoja ja kekseliäitä juttuja tulossa (osallistujat voivat kopioida allaolevan kuvan blogiinsa haasteen ajaksi)!


This floral dress is probably the most romantic one I've ever made. When I told my daughter about it, she said that she won't like it. She thought it's a princess dress with big wide hem and at the age of six it's not her favorite dress type anymore. Nevertheless she didn't let me make it for her sister. When she saw the dress finished, she liked it, I'm happy!

Helmoja ja hepeneitä's reuse challenge starts soon! Me and 13 other bloggers are sewing something new from old clothes and textiles. I can't wait, I'm sure it's a lot of fun  :)

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Näin teen (juhla)mekon - This is how I make a dress

 

Tässäpä teille ohjetta mekon vuorittamiseen :). Tapoja on useampia, tämä on yksi, jota käytän eniten, kun teen mekkoja tytöilleni. Takana on vetoketju ja vyötärön kohdalla on poikkisauma, helma on poimutettu. Toivottavasti tästä on joillekin apua, laittakaa ihmeessä viestiä, jos onnistutte tai epäonnistutte tämän ohjeen avulla ;)

(Juhla)mekko piilovetoketjulla ja vuorilla

Materiaaleista yleensä:
Lasten (juhla)mekkokankaina vain mielikuvitus on rajana, itse käytän paljon ohuita ja laskeutuvia puuvilloja, kuviollisia viskoosikankaita sekä varsinaisiin prinsessamekkoihin satiineja, sifonkeja, pitsiä, taftia ja muita perinteisiä juhlapukukankaita. Talviaikaan kauniita mekkoja syntyy ohuesta villakankaasta. Vuorina ehkä mukavin lapsen ihoa vasten on puuvillabatisti (sitä on myös ompelijan näkökulmasta mukava työstää), mutta olen käyttänyt myös tavallista vuorikangasta, ohuita ja laskeutuvia neuloksia sekä mukavan ohueksi ja pehmeäksi kuluneita vanhoja lakanoita. Vuori kannattaa leikata muutaman millin pienemmäksi, jotta se ei pääntiellä ja kädenteillä tursuile näkyviin työn oikealle puolelle.

Huolittelusta:
Ohuissa kankaissa huolittelen saumanvarat yhteen, paksummissa kankaissa erikseen, jotkut materiaalit voi jättää huolittelematta, esim. ohuet huopamaiset materiaalit, jotka eivät purkaannu. Pienten neitojen mekoissa huolittelen saumanvarat lähes aina yhteen.

Silityksestä:
Kun kangas ei jousta ja malli on tyköistuva, sitä tärkeämpiä välisilitykset ovat siistin lopputuloksen kannalta. Silitykset ovat myös helpompi tehdä sauma saumalta, kun niihin pääsee hyvin käsiksi. Saumanvarat voi silittää auki tai samaan suuntaan kääntymään eli sen mukaan miten teen huolittelun, silitän myös saumat.

Vetoketjuista:
Vetoketjujen ompelun oppii vain tekemällä :) Silloin kun itse opettelin, ei piilovetoketjuja saatikka kauniita esillä pidettäviä pitsivetoketjuja ollut mailla eikä halmeilla. Mun suosikki vuorillisiin mekkoihin on ehdottomasti piilovetoketju. Vuorittomiin mekkoihin käytän tavallisia vetoketjuja (kun niitä on jemmassa) tai napitusta.

Piilovetoketjun on hyvä olla muutaman senttimetrin pidempi kuin vetoketjuhalkio, niin se on helpompi kiinnittää.

Piilovetoketjun (tai minkä tahansa vetoketjun) ompeluun on ehdoton valinta vetoketjupaininjalka. Sillä pääsee lähelle hammastusta ja jälki on näin siistimpää. Joissain koneissa vetoketjupaininjalka on tosi kapea, kannattaa ohjekirjasta tarkistaa. Mun Husqvarnassa paininjalka on tuollainen avoin ja kaksipuoleinen, näkyy noissa kuvissa. Tikin leveyttä säätämällä pääsen vieläkin lähemmäksi hammastusta, itse käytän leveyttä 3,5 - 4,5. Peilikuvatoiminnolla saan leveyden halutessani siirrettyä kummalle puolelle jalkaa tahansa ja vetskarin ompelu on kyllä tosi näppärää!

Materiaalit tässä esimerkissä:
Päällikangas helposti rispaantuvaa sifongin tyyppistä kangasta, sv:t huoliteltu yhteen
Vuorikangas joustavaa, mesh-tyyppistä neulosta,  saumuroitu, jotta jousto säilyy (paitsi niissä tietysti käytetty suoraommelta, kun on yhdistetty päällikankaan kanssa, esim. pääntie)

Leikkaa:
- päällikankaasta: Etukpl (1 kpl), takakpl (2 kpl), etuhelmakpl (1 kpl), takahelmakpl (2kpl) (en juurikaan käytä pienten tyttöjen vuorillisissa mekoissa muotokaitaleita, joten siksi niitä ei tässä ole)
- vuorikankaasta: Samat kuin edellä
 
Tukeminen
 - vetoketjuhalkion reunat, laitoin tässä myös takapääntielle, ettei veny ommellessa, koska takapääntien malli on melko avara ja langansuunta kyseisessä kohdassa vino (tue muotokaitaleet, jos ne on mallissa)

Ompelujärjestys
Kun kappaleet on leikattu ja tuettu ompele mahdolliset muotokaitaleet kiinni vuorin etu- ja takakappaleille, jos ne kuuluvat malliisi

Ompele olkasaumat päällikankaasta ja vuorista, huolittele


Neulaa vuori ja päällinen yhteen oikeat puolet vastakkain pääntieltä ja kädenteiltä. Ompele paininjalan etäisyydeltä, sillä sv on yleensä 0,7 cm pääntiellä ja kädenteillä. Jätä pääntien takakappaleella  KT-sauman saumanvaran verran ompelematta, niin vetoketjun kiinnittäminen on helpompaa. Älä huolittele.


Tee aukileikkauksia kaarevimpiin kohtiin kädenteillä ja pääntiellä.


Käännä työn oikea puoli päälle vetämällä takakpl:t olkasaumojen kohdalta läpi.
 
 
Toinen puoli vedetty tässä kuvassa jo läpi

 
Oikean puolen pitäisi näyttää nyt tältä...
 

 
Ja ihoa vasten olevan puolen tältä. Silitä kädentiet ja pääntie.
 

 
Seuraavaksi poimutetaan ja kiinnitetään helmakappale päällikankaaseen ja vuoriin (kumpaankin siis erikseen). Tässä mallissa helma oli poimutettu. Itse poimutan perinteiseen tyyliin eli ompelen pitkällä tikillä kaksi ommelta rinnakkain, nappaan alalangoista kiinni ja poimutan. Kiinnittävä tikki ommellaan kahden ompeleen välistä. Alempi tikki, joka jää näkyviin työn oikealle puolelle poistetaan.
 
Vaikka helmaosan malli on poimutettu, harvoin poimutan silti vuorikangasta. Tässäkin tapauksessa vain laskostin vuorin helman silmämääräisen tasaisesti kiinni kappaleeseen. Ole tarkkana, että kiinnität vuorin kappaleet toisiinsa siten, että saumanvarat jäävät piiloon työn sisäpuolelle.
 
Kiinnitä siis helmaosat ja huolittele poikkisaumat.
 

 
Nyt kun sivusaumat ja takasauma ovat vielä ompelematta, työn pitäisi näyttää edestä tältä
 



Nurjalta puolelta edestä tältä

 
Ja nurjalta puolelta takaa tältä.
 

Ja mekon sisuskalut tältä. Kaikki saumanvarat ovat nätisti piilossa sisäpuolella olalta, pääntieltä, kädentieltä kuin poikkisaumastakin :)


Sitten päästäänkin jo sivusaumojen kimppuun. Aseta mekko kuvan osoittamalla tavalla niin, että päällikankaan sivusaumat ovat oikeat puolet vastakkain kuten myös vuorikankaan. Tarkista, että kainalon sauma kohdistuu hienosti.  Neulaa ja ompele koko pitkä sivu yhdellä ompeleella helmasta helmaan. Huolittele.


Seuraavaksi kiinnitetään vetoketju. Jos KT-saumat eivät ole hulpiolta, huolittele päällisen ja vuorin reunat erikseen. Ompele päällikankaan KT-sauma vetoketjumerkkiin saakka. Ompele vuorin KT- sauma myös, mutta jätä aukko  n. 1,5-2 cm pidemmäksi kuin pällikankaassa.

Neulaa vetoketju paikoilleen. Hammastus alkaa mulla noin 0,5 - 0,7 cm saumasta alaspäin. Tarkista, että poikkisauma kohdistuu nätisti takakappaleella ja että vetoketju on muutenkin tasaisesti, vetoketjun alapäähän tulee helposti ryppy, jos se ei ole tasaisesti. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa vaikka harsia tai ommella pitkällä tikillä.


 Kuvassa näkyy nyt tuo mun jalka ja se, että olen säätänyt tikin leveyttä niin, että pääsen sopivan lähelle hammastusta (liian lähelle ei saa mennä), normaaliasennossa neula olisi keskemmällä. Joissain ohjeissa neuvotaan silittää vetoketju auki, itse en ikinä silitä vaan avaan sitä tuossa ommellessa
 



Kun vetoketju on saatu paikoilleen, pujota vedin kolosta niin saat vetoketjun kiinni. Kun piilovetoketju on pidempi kuin vetoketjuaukko, sen ompelu on helpompaa ja vetimenkin saa näppärämmin vedettyä aukosta. Nyt tarkista, että lopputulos on ok! Jos ei, pujota vedin takaisin aukosta ja aloita purkuhommat ;) Ja sitten uusi yritys!


Vetoketjun pitäisi nyt näyttää tältä


Sitten kiinnitetään vuori (sen voi kiinnittää pienin pistoin myös käsin, jota tein pitkään, kunnes reilu vuosi sitten aloin tehdä näin, kun on niin kätevää). Neulaa vuori kiinni vetoketjuun ja päällikankaaseen ja ompele samalta etäisyydeltä (tai milli kauempaa) kuin vetoketju äsken. Kankaan oikeat puolet ovat nyt siis vastakkain ja vetskari on välissä. Tässä kuvassa näkyy se, miksi pääntieltä piti jättää KT-sauman saumanvaran verran ompelematta vuoria ja päällistä yhdistettäessä, eli vetoketjun saa hyvin tuonne väliin nyt.



Jos oikein haluaa hienostella (tai lapsen iho on erityisen herkkä vetoketjulle) voi toiselle puolelle halkiota ommella suojakaitaleen. Niitä näkyy jonkin verran arvokkaimmissa mekoissa. Minäkin kokeilin nyt tämän kunniaksi íhan ekan kerran! Mun kaitale oli noin 3cm leveä ja muistaakseni saman pituinen kuin tuo vuorin vetoketjuhalkio (näyttää ihan kierolta tuossa kuvassa).


Taisin aputikata kaitaleen ensin kiinni reunaan ja sitten ompelin kaikki 4 kerrosta kiinni toisiinsa, eli samalla tavalla kuin äsken toinen reuna, mutta täällä oli kaitalekin vielä välissä.


Kun vuori on kiinnitetty, ohenna saumanvarat vetoketjun yläkulmassa.


Kaitale näytti valmiina tällaiselta, nurja puoli

 
Ja oikea puoli.


Jos haluaa, voi tikata nyt pääntien ja vaikka kädentiet, itse käytän niitä huonosti vuorillisissa mekoissa. Onkos mekosta enää muuta ompelematta kuin helma? Eli siis tee helmakäänne päällikankaaseen ja vuoriin!

Sitten vielä vähän hienosäätöä. Eli mulla on tapana tehdä mekkoihinkin muutamia sisäkiinnityksiä, jotta vuori pysyy hyvin siellä, missä sen kuuluukin. Eli tuosta muutama sentti kainalon alta tikkaan muutaman tikin ommeljuovaa pitkin. Kiinnitän myös poikkisaumasta saumanvaroja pieneltä matkalta yhteen. Jos kyseessä on leveähelmainen mekko, esim. vanhojen päivän puku, kiinnitän helmaa vuoriin kiinni alhaalta sivusaumasta muutamalla pitkällä käsipistolla. Olikohan siinä kaikki, mitä mun piti kertoa? Loppusilitys on tietysti tärkeä ja kaikkien langanpätkien siistiminen (jos ehtii, ennenkö lapsi riistää vaatteen jo päälleen...). Siinä se sitten taisi olla :)


Niin no, ainahan sitä mekkoa voi vielä koristella....Vöin, rusetein, kukkasin, nauhoin :)

 
Huomenna ehkä näette, millainen tästä mekosta tuli, kunhan saadaan kuvattua :) Kiitokset kaikille mua äänestäneille StraightGrainin kisassa, neljäs sija tuli! Musta se on hyvä saavutus 32 kisaajan joukossa :)

This is how I make dresses for my girls. This dress has a lining and a zipper. Sorry, the instructions are only in Finnish, too much work to translate them! Anyway, maybe tomorrow you're going to see, how this romantic dress came out :) Thank you all, who voted my dress in the contest hosted by StraightGrain, I was 4th :) And thanks for the lovely comments as well <3

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Tuiki tuiki tähtönen - Twinkle twinkle little star

Onpa ollut kiirettä ja huisketta! Jotain on saatu silti ommeltua. Meidän perheen tähtisilmälle ja sisarusten naurattajalle ompelin pellavasekoitemekon, jonka miehustassa tuikkivat erikokoiset hiuslaskoksista sikin sokin ommellut tähdet. Tämä on ollut kokeilulistalla jo jonkin aikaa ja aivan kuin tilauksesta StraightGrain  (<klik) -blogissa on meneillään laskostusaiheinen ompelukilpailu, jonne aion tämänkin sitten lähettää mukaan kisaamaan. Muutkin ehtii vielä kilpailuun mukaan, sillä kuvia voi lähettää 24.5 saakka, jonka jälkeen äänestys alkaa. Äänestys päättyy 26.5. Tarkemmat ohjeet niin kisasta kuin äänestyksestä löytyy StraightGrain-blogista. Käykäähän kurkkimassa siellä hienoja töitä, itsekin aion niin tehdä :)



  
Joku ehkä muistaa, kun vuoden alussa heitin vitsinä, että pitäisikö ottaa laskokset tämän vuoden teemaksi. Aika paljonhan tässä on sitten tullutkin laiteltua erilaisia laskoksia vaatteisiin. Tästäkin tunikamekosta niitä löytyy "tähtösten" lisäksi hihan pyöriöstä sekä tuosta etukappaleen leikkaussaumasta. Malli ja kaava tähän mekkoon on oma, pellavasekoite on Eurokankaasta ja ihanat 50-luvun puunapit Varikon kirppikseltä. Tykkään lopputuloksesta kyllä ihan mahdottomasti ja halkio nappeineen antaa mielestäni mekolle kivan lisäilmeen!

Kuka bongaa kuvista hienon ovistoppari-sormuksen ;) Onpa ne lapset kekseliäitä! Uusia lukijoita on tullut viime viikollakin lisää, lämpimästi tervetuloa, viimeistään kesän jälkeen täytyy ehdottomasti laittaa joku arvonta taas pystyyn teidän iloksenne (ja onhan se minunkin iloni).  Mukavaa loppuviikkoa kaikille, ensi postauksessa ollaankin sitten toivottavasti uikkaritunnelmissa!






This tunic dress is made for Improvisational Pleating Contest, hosted by StraightGrain. If you're interested there is still time to join in or at least go check out all the wonderful projects and find your favourite!

Our youngest always has sparkle in her eyes so I decided to make her a dress with "pintuck stars". The pattern for this dress is my own and linen /rayon fabric is from Eurokangas. The wooden buttons from the 1950's I found from thrift store. I think they are perfect for this dress!

torstai 15. toukokuuta 2014

Sitä sun tätä - This and that


Viikon varrella olen ommellut muutamia nopeatekoisia ompelutöitä, joista osaan olen saanut inspiraatiota taitavien naisten blogeista. Nyt on tulossa ihan hirveä kuvapläjäys, joten tämä höpinän osuus saa olla nyt pieni! Kuvat puhukoon puolestaan :)





Keskimmäiselle neidolle tein auringonkeltaisen topin (tunikan) omalla kaavalla. Topin jujuna ovat rouheasti (= ilman mittanauhaa) laskostetut kaitaleet helmassa ja kädenteillä. Olen nyt innostunut raakareunoista, joten käytin sitä kikkaa taas tässäkin. Pupu on kirjottu käsin pienillä pistoilla. Kuva on löydetty netistä - joskus - löysin pupun piileksimästä askartelukaapissa, onkin mokoma piilotellut siellä monta monituista vuotta...Tykkään kovasti tästä söpöstä lopputuloksesta!






Idea tähän viirinauhamekkoon syntyi heti, kun näin eräässä blogissa ihanan kirjastokassin (luomuksen tekijä varmasti tunnistaa tästä itsensä, jos täällä piipahtaa, kiitos inspiraatiosta!). Viirit olivat ensin reilumman kokoiset, taisin hieman pienentää niitä liikaa ja asettelunkin tekisin nyt erilailla, mutta kiva tästä tuli siltikin. Polvekenauha on kiinnitetty miehustaan vain viirien kohdalta, niin etukappale pääsee joustamaan paremmin. Kaavana Ottobren Arctic Sun (6/13), tuttu jo tästä. Helmaan aplikoin vielä ilmapallot tuomaan lisää juhlatunnelmaa.



Vanhimmalle tytölle monikäyttöinen viskoosipaita edellisen postauksen juhlamekon kaavalla. Laskokset jätin pois ja pääntielle hihan kohdalle laitoin pätkän framilonia. Helmassa liitelee pieni sudenkorento. Kangas on niin ohutta ja laskeutuvaa, että siistimmin tuon pääntien olisi saanut muotokaitaleen avulla, muistetaanpa ensi kerralla, sillä kangasta on vielä jemmassa pienimmän siskon paitaan.


Sitten testasin tätä Scuba-kangasta, josta ensi kerran luin Tyrnifarmarit-blogista. Palasta riitti housuja meidän perheen naisista kolmelle. Minähän en koskaan käytä 100 % tekokuitua enkä vaaleita housuja enkä varsinkaan kuviollisia :) No joo, tulipahan testattua ja päivän olen näitä nyt pitänyt päällä eikä nämä ole ollenkaan hassummat! Tenkkapoo meinasi vain tulla, kun en löytänyt mistään sivusaumallisten joustohousujeni kaavaa. Kirjastosta löytyi sitten Moda (7/13), joka pelasti tilanteen! Tyttöjen legginssit tehty jollakin Ottobren kaavalla, jota olen hieman muokkaillut. Että tällaisia täällä on surauteltu! Kaikki kankaat ovat Eurokankaasta, scupa palaosastolta, trikoot pakalta.

Olen niin iloinen, kun aurinko paistoi tänään! Tervetuloa uudet lukijat :)


This week I've made some jersey clothes for all the girls in our family. They are easy to wear and I think they look nice.  All fabrics used are from Eurokangas.

The yellow bunny top is probably my favourite, it's so cute :) Pattern is my own and the bunny is embroidered by hand.

The pattern for the yellow dress with pennats and balloons is Ottobre's Arctic Sun (6/13). I've used the same pattern for this dress here (click).

The light pink top for our oldest daughter is very versatile and nice to wear in a sunny day. The pattern is originally from Suuri Käsityölehti (5-6/14), but I have made some changes.

Leggings are made of Scuba fabric. It's quite comfortable, even tough it's 100 % synthetic fibre. I don't usually wear light and printed trousers any kind, but these are ok! The pattern for my trousers is from Moda (7/13).

The weather has been very bad in Finland lately. It is supposed to be summer, but it's been really cold! Today the sun was finally shining - I'm so happy :) Maybe we get to wear all those summer clothes anyway.