torstai 27. helmikuuta 2014

Ystävälle


 
Vanhimman tyttären yksi läheisimmistä ystävistä viettää pian syntymäpäiviään. Tällä tyttärellä on niin ahkera ja ihana äiti, että hän järjestää (ainakin) kahdet juhlat - lauantaina pääsemme juhlimaan me tutut äidit lapsineen ja ensi viikolla on vielä vuorossa naamiaissynttärit eskarikavereille.  Tyttäremme on menossa oman lahjapakettinsa kanssa naamiaisiin, mutta koska olemme menossa myös lauantain pirskeisiin, päätin valmistaa itse jotakin, minkä voimme yhdessä antaa sankarille lauantaina.

Ensinnäkin täytyy tunnustaa, että minulla ei ole tapana antaa tyttärien/pojan kavereille omatekoisia lahjoja (paitsi ehkä koruja tytöille). On vaikea tietää äitien ja lasten mieltymyksiä ja niin mukavaa kuin se ompelu onkin, toiselle tuotteita valmistaessa siihen tulee helposti se stressi-efekti - kaiken pitäisi onnistua hyvin tai jopa paremmin kuin omalle väelle tehdyissä jutuissa. Tämän tytön kohdalla tein kuitenkin jo toisen poikkeuksen :). Tiedän myös, että perheen äiti osaa arvostaa käsintehtyjä juttuja, joten tämä iloinen, aurinkoinen, ystävällinen ja tyttömäinen tyttö saa meiltä lahjaksi romanttisen kesähameen ja asusteiksi siihen rannekorun ja hiuslenkin.


 

Hameen malli on oma ja kankaat ovat EK:sta. Ruusukangas on hivenen läpikuultavaa, joten vuoritin hameen puuvillabatistilla. Vyötäröllä on kuminauha. Lahjan saaja on huomattavasti pidempi kuin meidän tyttömme, joten hameen pitäisi hänellä ulottua noin polveen (toivottavasti).

Sillä välin kun yksi tytöistä nukkui, velipoika oli laskettelemassa ja minä tein lahjaa valmiiksi, piirsivät isot tytöt hiihtoloman taideteokset....

 
 
sekä tuunasivat tyttöjen makuuhuoneen kaapin vetimet kovin kimaltelevaiseen tyyliin!

 
 
Mielenkiinnolla odotan, kuinka kauan nuo "timantit" saavat olla paikoillaan, vai käykö ne joku nyppimässä pois....


Kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet  kommentoida töitäni! Olen kommenteista kovin iloinen. Tervetuloa myös uudet lukijat <3

(korutarvikkeet Sinellistä ja omista varastoistani)

tiistai 25. helmikuuta 2014

Tiistain tuunatut




Viikonloppu oli ja meni sairaanhoitajana toimiessa ja milloin mitäkin pestessä, sillä su-iltaan mennessä oksennustauti oli iskenyt joka ikiseen lapsistamme. Onneksi tauti oli kuitenkin nopeasti ohimenevää sorttia ja nyt kaikki ovat jo kunnossa ja me vanhemmat pysyimme terveinä - ainakin toistaiseksi. Jotakin pientä ehdin kuitenkin tuunaillakin viikonloppuna ja nyt alkuviikosta.

Aloitetaan vaikka tästä toiveompelusta eli keskimmäisen tyttären sydänmekosta. Siitä saakka kun ompelin itselleni sen ystävänpäivämekon, on nuori neitikin toivonut mekkoa samasta kankaasta. Anopin verhot muuntautuivat siis jälleen mekoksi, kaavana Ottobren helppo ja nopeatekoinen mekko (3/12). Itselläni on paha tapa aina yrittää tehdä settejä, joten kaveriksi mekko sai neuletakin. Olin tehnyt tämän neuletakin aikaisemmin iso-siskolle omasta vanhasta neuletakistani, mutta se oli reilusti pidempi eikä se oikein ikinä päässyt käyttöön. Koska tyttäristämme keskimmäinen on pienestä saakka suorastaan rakastanut neuletakkeja, katkaisin takin hänelle sopivaksi ja piilotin resorin ja helman välisen sauman puuvillapitsin avulla. Luulen, että takki sai nyt käyttäjän. Neule on 100 % puuvillaa, joten se on kesälläkin ihana vetäistä hellemekon päälle. Sekä mekossa että takissa käytetty pitsi on Karnaluksista.




 

Neitosista nuorin sai sekä uutta että tuunattua. Kesäisen asun paita on tehty samalla kaavalla kuin siskon mekko. Ihanan ohut kangas tarttui mukaani Tampereen EK:sta, kun kävimme siellä vähän aikaa sitten miehen työjuttujen takia. Poikkisaumassa kulkeva kukkanauha on ostettu Karnaluksista. Kesäiset sortsit tuunasin siskojen vanhoista housuista, joita ei myöskään oltu montaa kertaa pidetty. Kangas miellyttää itseäni, joten toivotaan, että nämäkin pääsisivät nyt vihdoin kunnolla käyttöön.








Ja sitten vielä yksi vanhasta uutta - juttu. Tuossa vaatekaappeja siivotessani löysin miehen 10 vuotta vanhan 100 % villaa olevan neuleen. Itse olen tykännyt kovasti tuosta neuleesta, mutta miehen tulee kuulemma kuuma noin lämpöisissä neuleissa (ja kutittaa). Neule on ollut todella vähällä käytöllä, joten päätin tehdä siitä itselleni tunikan. Minua ei villa kutita, mutta palelee aina helposti, joten eiköhän se tämäkin vaate nyt saanut toisen mahdollisuuden :). Kaverina oleva nyppylähuivi neulottu jo muutama talvi sitten.


 
 
Hauskaa helmikuun loppua!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Neidot Lila ja Viola


Sain minäkin pitkästä aikaa inspiraation trikoon ompeluun. Oikeastaan se alkoi vanhimman tyttären säärystimistä, jotka sain alkuviikosta valmiiksi. Tyttö oli valinnut niihin väreiksi violetin ja pinkin ja sitten muistin, että minulla oli esikoisemme tuliaisena minulle tuomaa pilkullista trikoota, joka sopisi hyvin Nalle-langasta neulottujen säärystimien kaveriksi.


Trikoosta piti tulla tunika, mutta lopputulos olikin hieman reilunkokoinen mekko, mutta meneepähän varmaan sitten ensi syksyyn ja parhaimmassa tapauksessa talvenkin vielä. Kuosittelin mekon kaavan 116 cm:stä peruspaidasta ja itse asiassa tänään vasta tajusin, että tuo peruspaidan kaava taisi ollakin poikien - ilmankos mekosta tuli varsinkin tuolta hartioiden seudulta hieman reilu! Saattaa olla, että puran vielä hihat ja lyhennän hieman tuota olkasaumaa, jos oikein alkaa häiritsemään....
 

 
 
 

Jotain koristusta halusin mekkoon, mutta pää löi tyhjää, niin päädyin tuohon perussydämeen, se on yleensä nuorten neitojen mieleen. Sydän on itse asiassa tasku ja siihen vielä vähän laitoin koristusta, niin tuli ihan ok. Sivusaumoihin laitoin myös rypytystä ajan hengen mukaan :).




Trikoota jäi vielä sen verran, että sain pienelle tytöllekin paidan. Tytön vaatteita tuossa jokin aika sitten läpikäyneenä huomasin, että muutamalle uudelle pitkähihaiselle olisi tarvetta. Kaava on Ottobren, ihan lemppareitani, jolla aikoinaan aloittelin ompelemaan vanhimmalle tytölle. Nappilaatikosta kaivoin esiin kaikki eripariset vaaleanpunaiset ja pinkit napit ja hyödynsin ne sitten tähän paitaan. Ihan mukavannäköinen perusvaate tuli tästäkin.







Tämä trikoo on siis esikoisemme minulle valitsemaa Saksasta. Noin kuukausi sitten hän pääsi vaarin kanssa muutaman päivän reissulle ja soitti minulle sitten sieltä, että tarvitsenko kankaita. No siitä tarpeesta en tiedä, mutta tuliaisena sain kuitenkin kassillisen  pojan itsensä valitsemia kankaita (alin kuva).

Vanhin tytöistä sai joulun jälkeen myös kirjan Tikki tikiltä - ompele oma huopapehmosi. Ompelimme yhdessä siitä pupupehmon, joka myös valmistui tällä viikolla. Pupuli oli tytön ensimmäinen isompi ompelutyö ja korvatkin ovat vähän vinksin vonksin. Pehmo on kuitenkin ollut tosi mieleinen ja päässyt unikaveriksi!

 
Meillä alkoi nyt loma, hieman kurjasti oksennustaudin merkeissä, mutta toivotaan ettei tauti käy kaikkia perheenjäseniä läpi vaan saadaan nauttia lomastakin! Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!



maanantai 17. helmikuuta 2014

Hiihtoloman hienosteluun

  
Ompelin taas itselleni! Mies jo sanoi siitä, mutta päätin ottaa sen kohteliaisuutena, kun se kerta huomasi, että mulla oli jotain uutta päällä :).  Sitä paitsi tuo edellisen postauksen mekko onnistui niin kivasti, että sain siitä intoa ommella itselleni lisää. Ja olihan minulla sentään joskus kaikki vaatteet itse tehtyjä (no ei sentään alusvaatteet, vaikka olen kyllä sellaisenkin kurssin koulussa käynyt) ja nyt niitä on vajaa kymmenen. Pari kangasta tuolla kaapissa odotteleekin, joista aion itselleni vielä lähiaíkoina ommella vaaterekin täytettä, ihan tämmöisenä sivuhuomautuksena vaan....

Mutta nyt asiaan! Pienimmän neitosen villanutusta inspiroituneena syntyi talvimekko. Ne, jotka minut tuntevat hyvin, ihmettelevät tätä seuraavaa lausetta. On se vaan hyvä, että on talvea vielä jäljellä. Eli ihan vaan siksi, että voin pukea tuon mekon ylle, koska tuli sen verran mieleinen lopputulos itselle :). Buckle- neulos on heräteostos EK:sta ja mekon kaavat olen muokannut tuosta edellisen postauksen ystävänpäivämekosta. Taakse laitoin muotolaskokset, niin sain vähän istuvamman lopputuloksen. Vetoketjua tässä ei ole, neulos antaa sen verran periksi, että soljahtaa päälle mukavasti ilman vetskariakin. Pienet kaksinkertaisesta kankaasta olevat perhoshihat antavat malliin lisää tyttömäisyyttä tuon röyhelön lisäksi. Samasta kankaasta olevan vyön olisin tähän vielä halunnut, mutta olen näköjään oppinut ostamaan niin taloudellisesti noita kankaita ettei nyt onnistunut tähän projektiin. Menee se tuon nahkavyönkin kanssa, ehkä ihan ilmankin.

 
 
 
 
Täällä päin Suomea ahkeroidaan tämä viikko ja sitten on hiihtoloma. Lomasuunnitelmat ovat vielä vähän auki, mutta onpahan ainakin asu valmiina, jos johonkin mennään! Pian on maaliskuu ja olen pitänyt tätä blogia silloin puoli vuotta. Luvassa on ehkä pientä arvontaa, kunhan saan päätettyä, mitä arvon. Toiveitakin saa esittää, mutta en lupaa, että niistä jotakin toteutan :). Kävijälaskuri on nakuttanut viime aikoina mukavia lukemia, kiva, kun olette käyneet piipahtamassa täällä. Olkaahan siis kuulolla!

 
Iloista viikkoa kaikille!
T.  Yksijalkainen ^ :)

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivämekko

 
 
Yleensä ystävänpäivänä muistetaan ja ilahdutetaan lähimmäisiä. No, minä olinkin nyt kovin itsekkäällä päällä, sillä ajattelin ilahduttaa itseäni ompelemalla uuden mekon - ja ketale sentään, menin ostamaan vielä tulppaanejakin. Ja nekin ihan itselleni! Tulppaaneista ei taida olla kovin pitkäksi ajaksi iloa, mutta mekosta sitten onkin - tuli meinaan sen verran kesäinen, että jos helteitä piisaa niin tätähän pidetään koko kesä - ja sateellakin neuletakin kanssa.

Olen haaveillut jo pidemmän aikaa tuollaisesta leveähelmaisesta mekosta, mutta tuo raskauksien myötä kadoksissa ollut vyötärö ei ole saanut oloa kovin kotoisaksi tämän mallisissa mekoissa. Tämän tyylisiä kolttuja on meinaan useampaan kertaan tullut soviteltua kaupoissa. Lomalla löysin sitten samankaltaisen, pitkähihaisen minimekon (jota käytän kyllä tunikana) ja nyt sitten alkoi tuntua, että ehkäpä tämän mallista mekkoa voisikin jo alkaa pitää. Joten tuumasta toimeen!

 
Anoppi lahjoitti minulle joulun alla vanhat, kevyet ja tarpeettomat puuvillaverhot tyyliin, "kyllä sinä näille varmaan käyttöä löydät". No niin löysin, kangashan oli ihan täydellistä ystävänpäivämekkoon sydämineen kaikkineen. Ja kesällä tuo peruspunainen on ihan mun lempparivärejä vaatteissa. Joten eikös tästä tullut ihan näpsäkkä lopputulos? Mekon kaava on muokattu Burdan tweedmekon kaavasta (12/12). Takana on vetoketju ja solmimisnauhat, kädentiet on huoliteltu vinokaitaleen avulla ja pääntiellä on muotokaitale.

Saipas tämän perheen äitikin edes kerran tällaisen arki prinsessamekon helmoineen ja vöineen :) Mutta nyt leipomaan lasten kanssa, koska pitäähän sitä ystävänpäivän kunniaksi vähän jotain herkkusia syödä!


Ps. Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

tiistai 11. helmikuuta 2014

Hyväntekeväisyyttä helmat heiluen




Olen kuulunut jonkin aikaa Facebookissa toimivaan virtuaaliseen ompeluryhmään. Ryhmässä on toinen toistaan hienompia tempauksia ja tähän seuraavaan hyväntekeväisyyskampanjaan päätin minäkin kantaa korteni kekoon. Eli nyt siis kaikki tulevana lauantaina huutamaan suurella sydämellä tehtyjä, uniikkeja käsitöitä Piilon facebook-sivuilta. Seuraavassa virallista tietoa asiasta:

Ompeluryhmä Saumanvara tempaisee jälleen hyvän asian puolesta!

Lauantaina 15.2. vietetään kansainvälistä lasten syövän päivää. Saumanvaralaiset haluavat olla mukana pienten asialla suurella sydämellä omalla hyväntekeväisyyshuutokaupalla. Ompelemme, neulomme ja virkkaamme tuotteita huutokaupattavaksi.
Huutokaupan tuotto lahjoitetaan suoraan Sylva ry:lle, joka on vuonna 1982 perustettu syöpää sairastavien lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys.

Huutokauppa järjestetään lastenvaatekirpputori Piilon facebook-sivuilla. Huutokaupalle tulee oma kuvakansio, johon huutokaupattavat tuotteet ladataan perjantaina 14.2. Huutokauppa käynnistyy lauantaiaamuna 15.2. kello 9 ja tuotteita voi huutaa kello 21:een saakka. Jokaisen tuotteen lähtöhinta on vain 5 euroa.
Ensimmäinen huuto on korotettu ja korotuksen minimisumma on 1 euro. Huutokaupassa on käytössä niin sanottu viiden minuutin sääntö.
Huutaja maksaa voittosumman suoraan Sylva ry:n tilille ja esittää tuotteen tekijälle sähköisen kopion maksukuitista. Tuotteen tekijä postittaa tuotteen suoraan ostajalle neljän arkipäivän sisällä ja maksaa postikulut omasta pussistaan. Tarkemmat ohjeet maksuun ja muihin huutokaupan käytännön asioihin liittyen tulevat esille huutokauppakansioon.

Tule mukaan huutamaan uniikkeja käsitöitä! Tehdään yhdessä hyvää isolla porukalla!

ps. Tätä viestiä saa jakaa!


http://www.sylva.fi/fi/

https://www.facebook.com/pages/Piilo-lastenvaatekirpputori-/120673634676762

 




Minulta lähtee huutokauppaan keväinen setti tytölle (98 cm). Mekon/tunikan kaavana olen käyttänyt Ottobren juhlamekon kaavaa, jonka helmaa olen lyhentänyt ja pääntietä ihan pikkuisen muokannut. Takana on vetoketju ja solmimisnauhat. Kukkakangas on ihanan pehmeää 100 % puuvillaa. Legginssien kaava myös Ottobren, mutta hieman kavennettu. Legginssien trikoo on puuvilla/elastaania. Molemmat kankaat on esipesty, joten kutistumisvaaraa ei ole. Kuvissa oleva tyttömme käyttää 98/104 cm vaatteita.

Jos kotoa löytyy jo valmiiksi pinkit, vaaleanpunaiset, valkoiset tai vaaleankeltaiset legginssit, huuda tämä setti omaksi. Yläosa sopii nimittäin vallan mainiosti sen väristen housujen pariksi!


Täältä löytyy muuten kuvia jo valmistuneista tuotteista ja koko ajan sinne laitetaan niitä lisää :)



keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Värikäs villanuttu


Nyt se viime viikolla lupailemani villajakku valmistui! Eilen illalla sain vihdoin napinlävet tehtyä ja napit ommeltua ja sitten paloikin sämpylät jo melkein uuniin, kun piti ihastella omaa aikaansaannostaan vähän liian pitkään :). Lopputuloksesta tuli huppuineen kaikkineen vähän takkimaisempi kuin alkuperäinen suunnitelma oli, mutta ei haittaa, sillä olen tähän tosi tyytyväinen (vaikka alku olikin hieman tahmeaa). Omasta mielestäni kuluvan vuoden ompelutöistä ehdottomasti paras - ihana materiaali, ihana väri, sopivassa suhteessa yksityiskohtia ja haastetta tekemiseen. Kai tähän kuitenkin täytyy joku soma myssykin vielä kevääksi tehdä - vähän niin kuin pisteeksi iin päälle.



 
 Materiaalina jakussa siis Eurokankaan Vilma-villaneulos, jonka hankin tätä tarkoitusta varten jo viime vuoden puolella. Kaavan olen muokannut Ottobren vetoketjullisesta perushupparista. Kaavaa on siis vähän pidennetty ja levennetty, laitettu leikkaussaumoja ja röyhelöitä sekaan, niin saatiin vähän tyttömäisempi ilme. Jakku on vuoritettu EK:n trikoolla, puunapit Karnaluksista.



Tyytyväisenä tähän lopputulokseen innostuin nukkumaanmenoaikaan vielä ompelemaan tytölle tuollaisen vanhan ajan puseron, joka valmiiksi leikattuna odotteli ompelupöydällä. Kaava Ottobren (3/12), mutta lyhennettynä reilusti. Mallissa on jotakin ihanaa ja viatonta vanhanaikaisuutta ja se olikin nopea ommella. Takana on napitus helmaan saakka. Kangas lomamatkaostoksia.

Paidan kaverina hame Metsolan trikoosametista. Hame oli alun perin liivimekko (OB 1/11), mutta koska väri ja malli on vielä niin mieleinen, otin liiviosan pois ja jatkoin käyttöikää muuntamalla mekon hameeksi. Nyt saamme nauttia tästä hameesta varmasti vielä pitkälle kesään saakka. Hameen helmaan olen jo aikaisemmin kultalangalla tikannut pienen koristeen.

Kyllä ompelu on ihanaa! Palkitsevia ompeluhetkiä kaikille teille :)




 

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Luistelukenttien Liisoille

 
Luistelukausi alkaa eskaritytöllämme huomenna ja luistimilta uupui kassi. No, mitäpä ompeleva äiti sitten tekisi, jollei ompelisi kassia, jonne luistimet ja kypärä mahtuisivat. Samalla ompelin ahkerasti luistelua harjoittelevalle nuoremmallekin siskolle kassin. Velipoika sai oman kassinsa jo viime vuonna ja nuorimman aika on sitten varmaankin vuoden päästä, kun hän ensi kertaa luistimia pääsee kokeilemaan.

 

Eskaritytön kassiin löytyi kaapista sininen sisustuskankaan pala, luistin on tehty silityskalvoista ja itseliimautuvasta heijastinkankaasta (Sinellistä, kuten myös kapea nauha ja pilkullinen taustakangas). Valkoinen taskukangas sekä harmaa tekoturkis on kierrätetty vanhoista tekstiileistä. Näillä kankailla myös vuoritin kassin.


 
Pikkusiskon kassi ommeltiin pellavaisesta penkin päälliskankaasta ja vuoriksi se sai samaa valkoista kangasta kuin isomman siskon kassissa. Puuvillapitsi muistaakseni Keinoselta. Luistellaan - tekstin ompelin tuetulle kankaalle tavallisella tikillä (ei siis tällä kertaa mitään vapaata konekirjontaa :)).
 
Ja nuo jääprinsessojen puvut - ne ovat oikeasti vanhimmalle tytölle jo vuosi sitten tehtyjä jumppa-asuja, mutta sopivat sävyiltään niin hyvin näiden kassien kanssa, että piti ottaa kuviin mukaan. Materiaalit niihin EK:sta ja kaavat omat. Kassin kaava on myös omasta päästä.
 
Kaivoin muuten kutimetkin parin vuoden tauon jälkeen esiin. Siihen oli ihan syynsä, sillä poika pyysi minulta uusia lapasia ja häneltä niin harvoin tulee mitään toiveita käsitöiden suhteen, että piti melko nopealla aikataululla toive toteuttaa. Syntyi peruslapaset seiskaveikan Raidasta ja taitaa tuo petroolinsininenkin lanka olla jotakin Novitaa. Lapaset pääsivät heti käyttöön, vaikka raitoja ei olisi kuulemma tarvinnut olla....
 

 
Olisi kyllä niin kiva neuloa lapsille enemmänkin, mutta minulta luonnistuu vain nuo perussukat ja -lapaset, sekä huivit. Ihastelen kivoja jakkuja tytöille, mutta into lopahtaa aina siihen, että kun tekee eri langasta kuin ohjeessa niin pitää neuloa niitä mallitilkkuja ja muutella ohjeet sitten sen mukaan. Monenlaiset kavennukset ja levennyksetkin vähän hirvittävät. Yhden villatakin olen tytöille saanut aikaiseksi, eikä sitä ole edes pidetty hirveästi (no, ei se kyllä niin häävi olekaan :)). Vinkkejä aloittelijalle sopivista, hyväksi havaituista neulenutuista otetaankin ilomielin vastaan, vaikkapa ihan Nalle-langasta, sitä kun löytyy helposti tuosta lähikaupastakin.... Kesä on minulla aina enemmän sellaista virkkaus- ja neulonta-aikaa niin nythän tässä voisi jo vähän ideoita alkaa pyörittelemään mielessä!
 
Käsityöntäyteistä tulevaa viikkoa kaikille lukijoille ja vierailijoille <3