torstai 6. marraskuuta 2014

Isoäidin raitoja pojalle - Granny stripes for my son


Minä olen haaveillut tällaisesta isoäidin raitapeitosta jo useamman vuoden. Muistan vieläkin sen kesän vanhassa kodissamme, kun ensimmäisen kerran törmäsin tällaiseen iloisen kirjavaan peittoon jossakin englantilaisen kotiäidin blogissa - se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Siihen aikaan aloittelin virkkauksia ja ajattelin, että tällainen voisi minultakin onnistua - olinhan yhden pienen vauvanpeiton jo ehtinyt tehdä perinteisillä isoäidin neliöillä.

Tänä kesänä ompelutauon aikana päätin sitten vihdoin ottaa asiakseni tehdä haaveelle jotakin, kun ei se haave pelkällä ajatuksenvoimalla olisi tainnut ihan toteutua. Peittoa olen nyt sitten virkannut pikkuhiljaa pitkin kesää ja syksyä, välillä on ollut viikkojen taukojakin ja kuumimmilla kesähelteillä en tätä edes jaksanut tehdä. Tällä viikolla se sitten vihdoin valmistui!

 

 
Tarkkasilmäisimmät taisivat jo otsikosta ja kuvista huomatakin, että tein peiton pojalleni. Minä olen jokaisena raskausaikana valmistanut tulevalle vauvalle peiton, pojalle tein aikoinaan tilkkupeiton, mutta se oli jo niin nuhjaantunut kovan käytön jäljiltä, että laitoin sen jo muutama vuosi sitten pois. Pojalta siis puuttui äidin tekemä torkkupeitto, mutta nyt hän sai uuden tilalle!
 
Koska nuori herra on vain kasvamaan päin, päätin, että teen peitosta jo vähän reilumman kokoisen, peitto on siis noin 150 cm x 170 cm. Langat ovat Novitan Seitsemää Veljestä (menekki noin 12 kerää, jos en ihan laskuissa mennyt sekaisin), sävyt poika valitsi itse, paitsi tuon keltaisen, jonka minä valitsin. Tästä tuli vähän kuin vahingossa tosi hyvän sävyinen pojan huoneeseen, sieltä kun löytyy yhdeltä seinältä tuo tumma tapetti ja tekstiileistä löytyy tummaa sinapin keltaista ja sinistä. Suurin osa kalusteista taas on vaalean harmaita. Muuttaessamme silloin noin kolme vuotta sitten, halusin, että pojan huoneesta tehdään jo tyyliltään selkeästi koulupojan huone, vaikkei hän silloin koululainen vielä ihan ollutkaan. En ole kyllä päätöstä katunut, sillä luulen, että silloisilla valinnoilla pääsemme vielä monta vuotta eteenpäin :).
 
Uusin haaveeni virkattujen torkkupeittojen saralla ovat tähtikuvioiset peitot, kuten vaikkapa tämä. Ihan heti en taida kuitenkaan uutta torkkupeittoa virkkaamalla aloittaa :). Onko teillä käsityöhaaveita?
 
Mukavaa viikon jatkoa!
 

 

Granny squares, granny stripes.... Now I've done both! I've ben dreaming about granny stripe blanket for a long time. I can still remember the moment when I saw a beautiful and colourful granny stripe blanket for the first time - it was made by some English stay-at-home mother. This happened years ago and I was really a beginner then (I guess I still am) in crocheting and I thought this could be something I would manage :). Since then it's been on my to-do-list.

Finally this summer, when I was having a small sewing and blogging break I decided to start the blanket. So, I've been crocheting it row by row,  every now and then more or less actively. And this week it's finally finished :).

As you've probably guessed the blanket is for my son. I chose the yellow yarn, he the rest. Yarns are Seitsemän Veljestä by Novita. The size is 150 cm x 170 cm. I really love how this turned out, the colours match perfectly with his room.

In the area of crocheting my newest dream is All star blanket - we'll see if I can ever get it started or will it only be a dream :).

40 kommenttia:

  1. No jopas on pirteä peitto! Ja arvostettavan mittainen..huh! On siinä ollut koukuttamista kerrakseen :) . Itse en taitaisi moista jaksaa väsätä. .tai eihän sitä koskaan tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Vähän yllätyin itsekin, että sain noin ison tehtyä ;) Nyt se mun tekemä Afrikankukka-peitto näyttää ihan minipeitolta tämän rinnalla :)

      Poista
  2. Ihanan raikkaat värit tässä peitossa ja sopii tosiaan hyvin muihin huoneen sävyihin! Kärsivällisyyttä tällaisen tekeminen kyllä vaatii - epäilen löytyisikö minusta riittävästi :) Todella hieno peitto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poika tätä niin usein kyseli, että taisi hän olla paras kannustin, jos olis itselle niin olis varmaan ihan keskeneräinen vielä ;) Itsekin tykkään noista väreistä tosi paljon! Kiitos Pizzicato!

      Poista
  3. Upea peitto ja vähänkin virkkaava näkee, että tuossa on kova työ ;-) . Olet kyllä sinnikäs ja taitava! Värisävyt on niin pirteät ja näyttää sopivan erittäin hienosti pojan huoneeseen. Ompeluhaaveena minulla on tällä hetkellä ommella itselle villakangastakki, mutta tarvitsisin jotain kaavaa yläosaan ja kaavojen piirtely on sellaista pakkopullaa, että homma on venynyt:-) . Nytpä haave on sanottu ääneen, niin jospa takin teko pääsisi vauhtiin :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko isohan peitto on, mutta toisaalta niin yksinkertainen malli, että sitä pystyi hyvin tekemään autossa ja telkkaria katsoessa - joku supervirkkaaja tekis varmaan silmät kiinnikin :) Mulla on ompelun suhteen sama takkihaave, mutta etsin vielä kangasta! Voi kun asuttais vähän lähempänä, oltais voitu pitää yhteiset takinompelutalkoot :) Kiitos paljon Kanneli!

      Poista
    2. Olisipa ollut ihana yhdessä väsätä ja ideoida:)

      Poista
  4. Kaunis peitto! Ihailen, kun jaksat tehdä noin isoja virkkausprojekteja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluaisin tehdä pikkujakkuja ja sellaisia tytöille, mutta en ole oikein varma taidoistani ja vähän "pelkään" kaikkia kavennuksia/levennyksiä :). Toisaalta nautin kyllä noiden peittojenkin tekemisestä kovasti, kunhan ne ei ole liian aikataulutettuja projekteja. Kiitos Laura!

      Poista
  5. Voi kuinka kaunis ja niin herkulliset värit! Iloa torstai-iltaan :)

    VastaaPoista
  6. Tosi kivat värit! Mukavan näköistä pintaa tulee isoäidin tyyliin raidoillakin. :)
    Kun ajattelee peiton kokoa ja seiskaveikkaa, tuon on täytynyt olla melkoisen raskas virkattava. Puhumattakaan minkälaista sinnikkyyttä on vaatinut noin ison työn loppuunsaanti. Respect!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän se kieltämättä alkoi jo vähän painaa, mutta maaliin asti selvittiin ;) Musta toi pinta on tosi kiva, tulee vähän niin kuin räsymatto mieleen siitä. Kiitos Manda!

      Poista
  7. Ison työn olet tehnyt ja lopputulos on upea! Tuo vinkkaamasi tähtipeitto on myös tosi herkullinen. Jos olisi ruhtinaallisesti aikaa voisin jopa yrittää sellaisen virkkaamista. Nykyisellä elämänmenolla ei onnistu:) Mulla on edelleen kesken vuosi sitten syksyllä aloittamani neulepusero itselle....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kans kesken lähes kolme vuotta sitten aloittamani säärystimet itselle. Kengätkin, joita varten aloin niitä tekemään, hajosivat jo. Ja niissä säärystimissä nyt ei ole edes kova homma, ovat vain jääneet roikkumaan. Neulepuseroa en ole vielä itselle edes uskaltanut ajatella, sen yhden pakollisen olen kouluaikoina tehnyt. Kiitos Satu!

      Poista
  8. Tosi pirtsakan värinen peitto, aivan upea! :) Haaveilen lähinnä enemmän aikaa käsitöille, kun olisi niin paljon kaikkea mitä olisi kiva tehdä ja kokeilla.. Joulukin on tuossa tuokiossa ja tontun puuhia ei ole vielä aloitettukaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin pirteä, poika valkkasi kivoja värejä! Mullakin on joulujutut ihan alkutekijöissään, hyvä että edes ajatusten asteella, vaikken minä kovin montaa kyllä meinannut itse väsätäkään :) Kiitos Raisa!

      Poista
  9. Kivan pirteä peitto! Tuossa on ollut kyllä valtava homma! Mä en ikinä saisi valmiiksi mitään noin suuritöistä tai ainakin siihen menisi se kymmenen vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin kuvittelin, että kauemmin aikaa menisi, mutta niin se vain valmistui rivi riviltä pikkuhiljaa. Nyt on kyllä hyvä mieli! Kiitos Eerika!

      Poista
  10. Mieletäntä ahkerointia, kaunis peitto pojalle :)!

    VastaaPoista
  11. Aivan ihana! Voi sitä onnistumisen olotilaa, kun saa näin ison projektin valmiiksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nyt vasta itsekin alkaa tajuta, millainen määrä lankoja tähän on kulunut :) Kiitos paljon!

      Poista
  12. Ihana! Niin ihanat värit ja niin iso koko. Mä ihmettelen, miten sinä ehdit saada kaikkea ihanaa niin hirveän paljon aikaiseksi. Olet superkäsityöläinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Itsekin ihmettelen sitä välillä, taidan olla käsityöriippuvainen :). Mulla tulee useampi juttu yleensä viikossa mieleen, mitä haluaisin tehdä ja edes osan niistä yritän kirjoittaa muistiin. Mukavimmat niistä jää enemmän mieleen pyörimään ja pääsevät toteutukseen yleensä jollain aikavälillä, joskus menee kauankin kun tulee kivempia tai tarpeellisempia juttuja edelle. Tai ei ole löytynyt sopivaa kangasta. Onhan se välillä vähän hassuakin, kun ensimmäinen ajatus aamulla tai viimeinen illalla liittyy lähes aina käsitöihin, toisaalta huomaan että mitä enemmän teen niin sitä enemmän on myös ideoita. Silti "kässä (ja blogi)lomat" on tarpeen eli joulun aikaan taas rauhoitutaan hetkeksi :).

      Poista
  13. Hieno peitto! Kauniit värit ja sopii hyvin huoneeseen. Tämän alle on mukava kääriytyä vaikka vähän vanhempanakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ajattelin itsekin, että tämä voisi koon ja värisävyjen suhteen mennä vähän vanhempanakin. Toisaalta huolin tämän kyllä ilomielin omaan käyttöön, jos poika tämän jossain vaiheessa hylkää ;). Kiitos Mandariinimania!

      Poista
  14. Siis niin hieno taas, en ymmärrä kuinka ehdit tehdä nämä kaikki käsityöt, nukutko ikinä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nukunhan toki, perjantainakin menin jo yhdeksältä :D. Mutta minä teen joka päivä (siis ilta) vähän aina käsitöitä, kummasti ne siinä edistyy. Ja virkkuuta ja sellaista pystyi tekeen syksyllä ulkona vaikka hiekkalaatikon reunalla, nyt ei kyllä valitettavasti enää pysty... Kiitos Niina!

      Poista
  15. ♥Kaunis peitto! Hyvää Isänpäivää teidän perheelle!

    VastaaPoista
  16. Aijajaijai miten ihana peitto! Miten mä voin olla ryntäämättä kauppaan lankahyllylle, näen jo silmissäni musta-valkoisena, ehkä hiukan keltaista ja harmaata....ehdottomasti tämä mun käsityöhaavelistaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on ihanaa ja kamalaa, kun näkee kaikkia houkutuksia :) Nyt sun on sitten lähdettävä lankaostoksille, tuun sitten ihailemaan lopputulosta sun blogiin, värit kuulosta oikein hyvälle :) Kiitos!

      Poista
  17. Upea peitto, pidän näistä väreistä paljon! Sopii todella hyvin tuohon tapettiin ja huoneen sävyihin. Minullakin on ollut, kuten Kannelilla, haaveena se villakangastakki itselle. Mutta se kyllä jää tänäkin vuonna tekemättä :(. Olen myös haaveillut vuosikaudet neulotusta palmikkoviltistä, en ole uskaltanut edes kokeilla, kun en ole kovin paljoa neulonut. Pitäisi vain rohkaistua kokeilemaan, eihän sitä tiedä vaikka se sujuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palmikkoviltti kuulostaa taivaalliselta! Minäkin olen aika vähän neulonut, varsinkin viime vuosina. Viikonloppuna sain aloitettua tytön pipoa ja varovasti kokeilen siihen.... arvaas mitä? Palmikkoa :). Kyllä se varmasti sultakin sujuisi! Kiitos Hanna, kiva, jos vointi on jo vähän parempi!

      Poista
  18. I can not do a single line of crochet! Although I love to sew, crochet is something I find very beautiful but if it's made by someone else ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sewing is my number one hobby too, but I would love to learn to crochet or knit cute cardigans for my girls - it's my dream :). Maybe some day I can... So nice you stopped by here. Thank you!

      Poista
  19. Todella kaunis peitto ja upeat värit! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.