keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Näin teen (juhla)mekon - This is how I make a dress

 

Tässäpä teille ohjetta mekon vuorittamiseen :). Tapoja on useampia, tämä on yksi, jota käytän eniten, kun teen mekkoja tytöilleni. Takana on vetoketju ja vyötärön kohdalla on poikkisauma, helma on poimutettu. Toivottavasti tästä on joillekin apua, laittakaa ihmeessä viestiä, jos onnistutte tai epäonnistutte tämän ohjeen avulla ;)

(Juhla)mekko piilovetoketjulla ja vuorilla

Materiaaleista yleensä:
Lasten (juhla)mekkokankaina vain mielikuvitus on rajana, itse käytän paljon ohuita ja laskeutuvia puuvilloja, kuviollisia viskoosikankaita sekä varsinaisiin prinsessamekkoihin satiineja, sifonkeja, pitsiä, taftia ja muita perinteisiä juhlapukukankaita. Talviaikaan kauniita mekkoja syntyy ohuesta villakankaasta. Vuorina ehkä mukavin lapsen ihoa vasten on puuvillabatisti (sitä on myös ompelijan näkökulmasta mukava työstää), mutta olen käyttänyt myös tavallista vuorikangasta, ohuita ja laskeutuvia neuloksia sekä mukavan ohueksi ja pehmeäksi kuluneita vanhoja lakanoita. Vuori kannattaa leikata muutaman millin pienemmäksi, jotta se ei pääntiellä ja kädenteillä tursuile näkyviin työn oikealle puolelle.

Huolittelusta:
Ohuissa kankaissa huolittelen saumanvarat yhteen, paksummissa kankaissa erikseen, jotkut materiaalit voi jättää huolittelematta, esim. ohuet huopamaiset materiaalit, jotka eivät purkaannu. Pienten neitojen mekoissa huolittelen saumanvarat lähes aina yhteen.

Silityksestä:
Kun kangas ei jousta ja malli on tyköistuva, sitä tärkeämpiä välisilitykset ovat siistin lopputuloksen kannalta. Silitykset ovat myös helpompi tehdä sauma saumalta, kun niihin pääsee hyvin käsiksi. Saumanvarat voi silittää auki tai samaan suuntaan kääntymään eli sen mukaan miten teen huolittelun, silitän myös saumat.

Vetoketjuista:
Vetoketjujen ompelun oppii vain tekemällä :) Silloin kun itse opettelin, ei piilovetoketjuja saatikka kauniita esillä pidettäviä pitsivetoketjuja ollut mailla eikä halmeilla. Mun suosikki vuorillisiin mekkoihin on ehdottomasti piilovetoketju. Vuorittomiin mekkoihin käytän tavallisia vetoketjuja (kun niitä on jemmassa) tai napitusta.

Piilovetoketjun on hyvä olla muutaman senttimetrin pidempi kuin vetoketjuhalkio, niin se on helpompi kiinnittää.

Piilovetoketjun (tai minkä tahansa vetoketjun) ompeluun on ehdoton valinta vetoketjupaininjalka. Sillä pääsee lähelle hammastusta ja jälki on näin siistimpää. Joissain koneissa vetoketjupaininjalka on tosi kapea, kannattaa ohjekirjasta tarkistaa. Mun Husqvarnassa paininjalka on tuollainen avoin ja kaksipuoleinen, näkyy noissa kuvissa. Tikin leveyttä säätämällä pääsen vieläkin lähemmäksi hammastusta, itse käytän leveyttä 3,5 - 4,5. Peilikuvatoiminnolla saan leveyden halutessani siirrettyä kummalle puolelle jalkaa tahansa ja vetskarin ompelu on kyllä tosi näppärää!

Materiaalit tässä esimerkissä:
Päällikangas helposti rispaantuvaa sifongin tyyppistä kangasta, sv:t huoliteltu yhteen
Vuorikangas joustavaa, mesh-tyyppistä neulosta,  saumuroitu, jotta jousto säilyy (paitsi niissä tietysti käytetty suoraommelta, kun on yhdistetty päällikankaan kanssa, esim. pääntie)

Leikkaa:
- päällikankaasta: Etukpl (1 kpl), takakpl (2 kpl), etuhelmakpl (1 kpl), takahelmakpl (2kpl) (en juurikaan käytä pienten tyttöjen vuorillisissa mekoissa muotokaitaleita, joten siksi niitä ei tässä ole)
- vuorikankaasta: Samat kuin edellä
 
Tukeminen
 - vetoketjuhalkion reunat, laitoin tässä myös takapääntielle, ettei veny ommellessa, koska takapääntien malli on melko avara ja langansuunta kyseisessä kohdassa vino (tue muotokaitaleet, jos ne on mallissa)

Ompelujärjestys
Kun kappaleet on leikattu ja tuettu ompele mahdolliset muotokaitaleet kiinni vuorin etu- ja takakappaleille, jos ne kuuluvat malliisi

Ompele olkasaumat päällikankaasta ja vuorista, huolittele


Neulaa vuori ja päällinen yhteen oikeat puolet vastakkain pääntieltä ja kädenteiltä. Ompele paininjalan etäisyydeltä, sillä sv on yleensä 0,7 cm pääntiellä ja kädenteillä. Jätä pääntien takakappaleella  KT-sauman saumanvaran verran ompelematta, niin vetoketjun kiinnittäminen on helpompaa. Älä huolittele.


Tee aukileikkauksia kaarevimpiin kohtiin kädenteillä ja pääntiellä.


Käännä työn oikea puoli päälle vetämällä takakpl:t olkasaumojen kohdalta läpi.
 
 
Toinen puoli vedetty tässä kuvassa jo läpi

 
Oikean puolen pitäisi näyttää nyt tältä...
 

 
Ja ihoa vasten olevan puolen tältä. Silitä kädentiet ja pääntie.
 

 
Seuraavaksi poimutetaan ja kiinnitetään helmakappale päällikankaaseen ja vuoriin (kumpaankin siis erikseen). Tässä mallissa helma oli poimutettu. Itse poimutan perinteiseen tyyliin eli ompelen pitkällä tikillä kaksi ommelta rinnakkain, nappaan alalangoista kiinni ja poimutan. Kiinnittävä tikki ommellaan kahden ompeleen välistä. Alempi tikki, joka jää näkyviin työn oikealle puolelle poistetaan.
 
Vaikka helmaosan malli on poimutettu, harvoin poimutan silti vuorikangasta. Tässäkin tapauksessa vain laskostin vuorin helman silmämääräisen tasaisesti kiinni kappaleeseen. Ole tarkkana, että kiinnität vuorin kappaleet toisiinsa siten, että saumanvarat jäävät piiloon työn sisäpuolelle.
 
Kiinnitä siis helmaosat ja huolittele poikkisaumat.
 

 
Nyt kun sivusaumat ja takasauma ovat vielä ompelematta, työn pitäisi näyttää edestä tältä
 



Nurjalta puolelta edestä tältä

 
Ja nurjalta puolelta takaa tältä.
 

Ja mekon sisuskalut tältä. Kaikki saumanvarat ovat nätisti piilossa sisäpuolella olalta, pääntieltä, kädentieltä kuin poikkisaumastakin :)


Sitten päästäänkin jo sivusaumojen kimppuun. Aseta mekko kuvan osoittamalla tavalla niin, että päällikankaan sivusaumat ovat oikeat puolet vastakkain kuten myös vuorikankaan. Tarkista, että kainalon sauma kohdistuu hienosti.  Neulaa ja ompele koko pitkä sivu yhdellä ompeleella helmasta helmaan. Huolittele.


Seuraavaksi kiinnitetään vetoketju. Jos KT-saumat eivät ole hulpiolta, huolittele päällisen ja vuorin reunat erikseen. Ompele päällikankaan KT-sauma vetoketjumerkkiin saakka. Ompele vuorin KT- sauma myös, mutta jätä aukko  n. 1,5-2 cm pidemmäksi kuin pällikankaassa.

Neulaa vetoketju paikoilleen. Hammastus alkaa mulla noin 0,5 - 0,7 cm saumasta alaspäin. Tarkista, että poikkisauma kohdistuu nätisti takakappaleella ja että vetoketju on muutenkin tasaisesti, vetoketjun alapäähän tulee helposti ryppy, jos se ei ole tasaisesti. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa vaikka harsia tai ommella pitkällä tikillä.


 Kuvassa näkyy nyt tuo mun jalka ja se, että olen säätänyt tikin leveyttä niin, että pääsen sopivan lähelle hammastusta (liian lähelle ei saa mennä), normaaliasennossa neula olisi keskemmällä. Joissain ohjeissa neuvotaan silittää vetoketju auki, itse en ikinä silitä vaan avaan sitä tuossa ommellessa
 



Kun vetoketju on saatu paikoilleen, pujota vedin kolosta niin saat vetoketjun kiinni. Kun piilovetoketju on pidempi kuin vetoketjuaukko, sen ompelu on helpompaa ja vetimenkin saa näppärämmin vedettyä aukosta. Nyt tarkista, että lopputulos on ok! Jos ei, pujota vedin takaisin aukosta ja aloita purkuhommat ;) Ja sitten uusi yritys!


Vetoketjun pitäisi nyt näyttää tältä


Sitten kiinnitetään vuori (sen voi kiinnittää pienin pistoin myös käsin, jota tein pitkään, kunnes reilu vuosi sitten aloin tehdä näin, kun on niin kätevää). Neulaa vuori kiinni vetoketjuun ja päällikankaaseen ja ompele samalta etäisyydeltä (tai milli kauempaa) kuin vetoketju äsken. Kankaan oikeat puolet ovat nyt siis vastakkain ja vetskari on välissä. Tässä kuvassa näkyy se, miksi pääntieltä piti jättää KT-sauman saumanvaran verran ompelematta vuoria ja päällistä yhdistettäessä, eli vetoketjun saa hyvin tuonne väliin nyt.



Jos oikein haluaa hienostella (tai lapsen iho on erityisen herkkä vetoketjulle) voi toiselle puolelle halkiota ommella suojakaitaleen. Niitä näkyy jonkin verran arvokkaimmissa mekoissa. Minäkin kokeilin nyt tämän kunniaksi íhan ekan kerran! Mun kaitale oli noin 3cm leveä ja muistaakseni saman pituinen kuin tuo vuorin vetoketjuhalkio (näyttää ihan kierolta tuossa kuvassa).


Taisin aputikata kaitaleen ensin kiinni reunaan ja sitten ompelin kaikki 4 kerrosta kiinni toisiinsa, eli samalla tavalla kuin äsken toinen reuna, mutta täällä oli kaitalekin vielä välissä.


Kun vuori on kiinnitetty, ohenna saumanvarat vetoketjun yläkulmassa.


Kaitale näytti valmiina tällaiselta, nurja puoli

 
Ja oikea puoli.


Jos haluaa, voi tikata nyt pääntien ja vaikka kädentiet, itse käytän niitä huonosti vuorillisissa mekoissa. Onkos mekosta enää muuta ompelematta kuin helma? Eli siis tee helmakäänne päällikankaaseen ja vuoriin!

Sitten vielä vähän hienosäätöä. Eli mulla on tapana tehdä mekkoihinkin muutamia sisäkiinnityksiä, jotta vuori pysyy hyvin siellä, missä sen kuuluukin. Eli tuosta muutama sentti kainalon alta tikkaan muutaman tikin ommeljuovaa pitkin. Kiinnitän myös poikkisaumasta saumanvaroja pieneltä matkalta yhteen. Jos kyseessä on leveähelmainen mekko, esim. vanhojen päivän puku, kiinnitän helmaa vuoriin kiinni alhaalta sivusaumasta muutamalla pitkällä käsipistolla. Olikohan siinä kaikki, mitä mun piti kertoa? Loppusilitys on tietysti tärkeä ja kaikkien langanpätkien siistiminen (jos ehtii, ennenkö lapsi riistää vaatteen jo päälleen...). Siinä se sitten taisi olla :)


Niin no, ainahan sitä mekkoa voi vielä koristella....Vöin, rusetein, kukkasin, nauhoin :)

 
Huomenna ehkä näette, millainen tästä mekosta tuli, kunhan saadaan kuvattua :) Kiitokset kaikille mua äänestäneille StraightGrainin kisassa, neljäs sija tuli! Musta se on hyvä saavutus 32 kisaajan joukossa :)

This is how I make dresses for my girls. This dress has a lining and a zipper. Sorry, the instructions are only in Finnish, too much work to translate them! Anyway, maybe tomorrow you're going to see, how this romantic dress came out :) Thank you all, who voted my dress in the contest hosted by StraightGrain, I was 4th :) And thanks for the lovely comments as well <3

14 kommenttia:

  1. Siis hyvää päivää, mitkä ohjeet olet tehnyt! Tätä pitää kyllä seurata, kun joskus viitsin moiseen ryhtyä!
    Onnea kisailusta, minulta meni ohi, vähän kiirusta,
    Aurinkoa ja iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin vääntää rautalangasta, en tiedä, toivottavasti ovat selkeät ;) Kaikenlaista kiirusta on tainnut olla monella, pian helpottaa! Aurinkoa sinnekin :)

      Poista
  2. Vau mitkä ohjeet jaksoit tehdä, laitan muistiin ni voin palata kunhan rohkaistun kokeilemaan :) ja onnea hienosta sijoituksesta! :)

    VastaaPoista
  3. Tässä ohjeessa on kyllä ollut iso homma! Hienoa, että jaksoit väkertää tällaisen ohjeen. On varmasti monelle apua. Aika samoin minäkin mekot teet. Onnea 4. sijasta, hieno suoritus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten taisi mennä aikaa noiden kuvien puljaamisessa, vähän harmittaa, kun laatu on niissä huono (myöhään illasta kuvattu ompeluhuoneessa), mutta toivottavasti niissä nyt kaikki tärkeimmät jutut tulee esille. Oli siinä kyllä aika homma, tosiaan nostan hattua sellaisille, jotka säännöllisesti jaksavat värkätä tälläisiä toisten hyödyksi, itse taidan olla mieluummin ompelemassa ;) Hyvä, jos nämä ohjeet meni läpi ammattilaisen tarkastuksesta!

      Poista
  4. Hienot ohjeet olet tehnyt! Yksityiskohtaiset ja selkeät. Onnea neljännestä sijasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tuntuvat selkeiltä! Kiitos <3

      Poista
  5. Kiitos ohjeestä, tämä täytyy ehdottomasti ottaa esiin kun seuraavan kerran alan mekko-ompeluihin. Yläosan vuoritus ja vetoketjut aiheuttavat aina päänvaivaa kun harvoin tekee.
    ps. R:lle kiitos kirjeestä! Olipa niin paljon kysymyksiä että taitaa mennä toinenkin päivä ja paperi vastaillessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, jos sait ohjeesta vinkkiä! Joo, en tiedä mistä ne kaikki kysymykset kumpusivat, naurussa oli itsellä välillä pitelemistä, kun kirjoittelin niitä :)

      Poista
  6. Ompa kattava ja huolellisesti tehty tutoriaali. Ja valmis mekko on varmasti huikea! Luulen, ettei meikäläisen kärsivällisyys ihan lähiaikoina riitä näin suuritöiseen ja pikkutarkkaan työhön, mutta yllä näistä ohjeista saa vinkkiä yksinkertaisempiinkin töihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi! Niin minäkin ajattelin, että tuota voi sitten soveltaa jokainen oman tarpeen mukaan, kun ohjeesta tuli melko laaja :) Jokainen poimikoon sieltä ne tiedot, mitä eniten tarvitsee, osa oli varmasti monelle jo tuttua puuhaa ;)

      Poista
  7. Onnittelut neljännestä sijasta! Tosi hienosti pärjäsit, mutta ihmekös tuo :) Olet tehnyt kattavan ohjeen, kiitos! Tuo takakappaleiden vetäminen olkasaumojen kohdalta vähän vielä mietityttää, mutta se ratkeaa varmasti parhaiten kun kokeilee. Keino miten itse tein, oli myös näppärä eli jätin olkasaumat ompelematta jne. Keinoja on monenlaisia ja hyvä niin :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos. Kokeile ihmeessä vaikka sen toisen hyvän tavan jo löysit :) Itse käytän monesti sitä tapaa että olat jätettään ompelematta aikuisten mekoissa ja sellaisissa missä ei ole tuota poikkisaumaa tai jos on niin löysä malli ettei ole vetskaria takana. Isompia kappaleita kun voi olla hankalampi työnnellä tuolta olan kautta läpi, jos kangas ei luista (ja kangas voi rypistyä kurjasti). Minä en sillä "olkasaumat ompelematta"- tavalla vaan aina saa olkasaumaa kauniin tasaiseksi kädentien kaarella ja koska haluan sv:t piiloon sisäpuolelle, pitää vuorin olkasauma sitten ommella käsin. Täytyisi varmaan harjoitella enemmän niin saisi senkin tavan sujumaan :) Totta, se on kyllä hyvä kun ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, niin jokainen voi napata sen, mikä parhaiten sujuu ja kätevimmältä tuntuu :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.