torstai 6. maaliskuuta 2014

Noin kahdensadan tarinan tilkkutäkki


" Tämä body oli ensimmäinen vaate, jonka ostin sinulle, kun olit vielä mahassani".

"Mummo toi sinulle tämän potkupuvun matkoilta, kun olit muutaman kuukauden ikäinen".

" Entisen kodin naapurit antoivat sinulle tämän mekkobodyn, kun olit syntynyt".
 
"Tämä nuttu saapui kauniissa paketissa Tampereen isotädiltä, kun olimme kotiutuneet sairaalasta".

Olen tehnyt tilkkupeittoja säännöllisin väliajoin aina mahassa möllöttävälle pienokaiselle, mutta nyt ei kyse ole kuitenkaan siitä, joten älkäähän sukulaiset säikkykö siellä suotta :). Eräässä blogissa oli hetki sitten ihana tilkkupeittoarvonta, mutta arpa ei suosinut minua tällä kertaa. Tuli kuitenkin mahdoton innostus itselle alkaa tehdä peittoa. Blogeissa on näkynyt trikoisia tilkkutäkkejä ja päätin minäkin kokeilla sitten sellaista vaihteeksi. Malliksi valikoitui hunajakennomalli, jolla olen tehnyt kaikkien aikojen ensimmäisen kunnon tilkkutyön muistaakseni joskus vuonna 1997. Silloin ompelin tilkut käsin pahvimuotin ympärille ja tilkkujen yhdistäminen toisiinsakin tapahtui käsin. Nyt kuitenkin otin rohkeasti härkää sarvista ja päätin kokeilla onnistuisiko tämä malli trikoisena ja ompelukoneella ommellen.




No, onnistuihan se ihan riittävän hyvin ja tuloksena syntyi niin riemunkirjava ja tarinoita pullollaan oleva tilkkutyö, ettei tässä talossa ole ennen nähtykään. Materiaali on suurimmaksi osaksi tyttöjen vauva-aikaisia, pikkuvikaisiakin vaatteita tahroineen ja reikineen, joita en ole viitsinyt kirppareilla myydä, mutta jotka olen kuitenkin säästänyt johonkin tämän tapaiseen tarkoitukseen. Lisäksi käytin trikoo-ompeluista jääneitä tilkkuja. Väliin laitoin Ikean vanhan fleecepeiton, jonka väri ei enää miellyttänyt ja taustalle ihan yksivärisen, anopin lahjoittaman lakanakankaan. Peitto on kooltaan noin 120 x140, joten halusin puuvillakankaan tukemaan peittoa. Näin sain myös peiton reunat ommeltua siististi, ilman että ne venyisivät ja alkaisivat aaltoilemaan. Lapset valitsivat vielä kokoelman nappeja ripoteltavaksi sinne tänne, niin sain kiinnitettyä kaikki kolme kerrosta toisiinsa. Selkeästi painavampi tällaisesta trikoopeitosta tuli, joten en itse ainakaan yhtään isompaa peittoa trikoosta tekisi.

Jos jotakuta kiinnostaa tällaisen peiton tekeminen, vinkkejä ja inspiraatiota löytyy hakusanoilla "hexagon quilt pattern". Jokaisella on varmaan oma järjestyksensä ommella palat yhteen ja riippuuhan se siitäkin, syntyykö tilkuista joku tietty kuvio, mutta itse ompelin ensin kahden tilkun sarjoja, jotka sitten yhdistin limittäin toisiinsa. Tein tällaisia limittäisiä paloja useamman ja yhdistin ne sitten taas toisiinsa.Ulkoreunoihin minulla jäi puolikkaat tilkut. Koska materiaalina oli trikoo, leikkasin tilkut (suurin piirtein) samaan silmukkasuuntaan. Tärkeintähän tilkkujen yhdistämisessä on se, että jättää saumanvaran verran ompelematta aina päistä, jotta nuo kulmakohdat saa ommeltua.


 

Meillä tilkkupeitot ovat aina olleet kovassa käytössä, joten eiköhän se tämäkin paikkansa löydä! Hyvin siltä ainakin välipala jo maistui :)






Kuvissa näkyvät tyttöjen iloiset pääsisäistunikat/-mekot
ommeltu vuosi sitten Metsolan froteista. Pallomekon kaava Ottobren (kukka ja tasku oma lisäys) ja vihreän, smokkipoimutusta ja kirjontaa koristeena olevan mekon kaava oma.

Viikonloppuna laitan tänne omasta mielestäni kivan arvonnan pienille ja isoille tyttösille, joten palailen silloin asiaan. Iloista loppuiltaa!

36 kommenttia:

  1. vau, minä en osannut edes kuvitellakaan että niitä voi ompelukoneella tehdä! tosi sieva peitto kyllä, varmasti muistoja täynnä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kewa kommentista. Paljon on mukavia muistoja tässä, pojan vaatetilkut jäivät melkein kaikki vielä käyttämättä, katsotaan, milloin innostun sinisävyistä peittoa väsäämään :)

      Poista
  2. Aivan ihana! Tätä täytyy kyllä joskus kokeilla,tilkkuja on kerääntynyt nurkkiin ja aika kasa. Ennenvanhaan oli räsymatot,joissa saattoi tunnistaa kaikki omat pieneksi jääneet vaatteet <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, minäkin muistan nuo räsymatot, joista tunnistelin mikä oli mistäkin vaatteesta. Kiitos Milmajohanna kommentista ja kokeile ihmeessä sinäkin :)

      Poista
  3. Niin ihana! Mulla juuri vauvanvaatteet kirppiksellä myynnissä ja aika paljon jäi kyllä niitä, mitä ei viitsinyt enää myyntiin viedä, jaksaiskohan sitä itsekin ottaa jonkun tällaisen projektin... Täytyy pitää mielessä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna S :). Näihin saa kyllä kivasti kulutettua noita vauvanvaatteita. Pidähän mielessä, jos vaikka inspis iskee...

      Poista
  4. Upea!! Kuulostaa ja näyttää monimutkaiselta, tuo kuvio tekee tosi hienon lopputuloksen. Ja tarinat - ne ne vasta ihania ovat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin nuo tarinat ovat tämän peiton suola, ja jokaisesta tilkusta tiedän, mistä se on kotoisin :). Kiitos Hannariina.

      Poista
  5. Onpa nätti! Minä olen kans luvannut omalle tytölle tehdä hänen vauva- ja pikkulapsiaikaisista mekoista tilkkupeiton. Saa nähdä, milloin raaskin niitä saksia palasiksi. :) Tämän näkeminen kyllä motivoi. Itse olen tehnyt noista kuusikulmioista vain palloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pikku Akka. Voi siitä sinunkin tulevasta peitosta tulee varmasti ihana ja mitä kaikkia tarinoita silläkin on kerrottavanaan... Minäkin olen muuten joskus lapsena tehnyt sellaisen pehmopallon, enpäs muistanutkaan, ennen kuin mainitsit :)

      Poista
  6. Vau! Hieno kun on nyt muistoja koossa :)

    VastaaPoista
  7. Olet kyllä niin taitava... Tikkutäkki on oikea väriterapia...
    Kraam
    Sanne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanne, tällaiseen väripeittoon on kyllä mukava käpertyä harmaana päivänä :)

      Poista
  8. Ihana tilkkutäkki muistoja pullollaan! Näyttää tosi suuritöiseltä tuo hunajakennomalli. Nättejä nuo mekotkin! Arvontaa odotellessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malli näyttää vaikeammalta kuin loppujen lopuksi onkaan. Ainakin kun tuo trikoo antaa vähän periksi, niin hyvin onnistuivat nuo kulmat, ihan muutamaa piti vain korjata. Luulen, että tämä olisi ollutkin hankalampi jos olisi ollut puuvillakangasta. Kiitos paljon Eerika :)

      Poista
  9. Voi että mikä hyvänmielen tilkkupeitto ja -kuvat. Kerrassaan ihastuttava ja se, että tilkut kertoo tarinaa nostaa täkin arvoon arvaamattomaan. :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä, tuosta peitosta voisi vaikka aika monta iltasatua kertoa :) Kiitos SaarA <3

      Poista
  10. Aivan upea täkki, haluaisin, mutta pelkään etten osaa, täytyy vielä kerätä vähän rohkeutta asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerääpä rohkeutta ja tätähän voi tehdä pikkuhiljaa, muutama tilkku kerrallaan. Minä taas vähän innostuin ja jäi parina yönä unet vähän lyhyiksi, kun en malttanut lopettaa :) Kiitos Ninnu!

      Poista
  11. Melkoinen projekti, mutta varmasti kannatti. Nyt on iso kasa muistoja mukavassa, helposti säilytettävässä muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeen sutjakkaasti tämä eteni ;) Jos puhutaan "vanhasta uutta"-tuotteista, niin nämä tilkkupeitot on kyllä ihan mun kärkipäässä siinä listassa. Kiitos Kirsi :)

      Poista
  12. Vau kun näyttää upealta :) Hieno idea kerätä muistot talteen. Aika haastavalta ja kärsivällisyyttä vaativalta tuon tekeminen kyllä näyttää :) Onpa raikkaat mekot tyttösillä. Oletko käsin kirjonut vihreän mekon kirjailut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halusin nyt vaihteeksi yrittää vähän haastavampaa mallia, kun olen edelliset tehnyt ihan perusneliöllä ja suorakaiteilla. Aika kyllä lensi tätä tehdessä, oli sen verran mukavaa hommaa pitkästä aikaa. Juu, käsin olen kirjonut tuohon vihreään mekkoon nuo kukkaset. Joustofrotee ei ole varmaan mikään paras vaihtoehto kirjontaan, mutta kyllä nuo kuviot nyt onneksi jotenkin erottuvat :). Kiitos paljon Kanneli :)

      Poista
  13. Aivan mahtava tilkkupeitto kaikkine tarinoineen! Trikoo varmasti on kivaa ommeltavaa tälläisissa haastavimmissa malleissa. Nuo mekot ovat myös ihanat! Tulee todellakin jo sellainen olo mekoista, että voisi alkaa pääsiäiskoristeita kaivelemaan. Ehkä vielä on liian aikaista koristeille, mutta mekoilla on hyvä fiilistellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaan eka kerta, kun trikoosta tilkkuilin mitään ja vähän mietitytti etukäteen, miten se käyttäytyy, mutta ihan ok ainakin tähän malliin kävi. Nuo mekot on ihan meidän tyttöjen värikkäimpiä. Kiitos kommentistasi Hanna Mi :)

      Poista
  14. Mieletön peitto! Miten voi jaksaa tuollaisen tehdä! Respect!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kyllä sitä jaksaa, tykkään ehkä enemmän just ompeluista, joissa on enemmän tekemistä, pikaiset surauttelut ei ole niin paljoa mun juttu :) Kiitos Hanna.

      Poista
  15. Ihana peitto pullollaan muistoja!

    Blogissani olisi sinulle tunnustus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, huomasin just äsken ja tuli kyllä päivän levein hymy naamalle saman tein :). Kiitos <3

      Poista
  16. ♥ oi,miten ihana peitto ja niin ihanat tytöt! Mukavaa Naistenpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Samoin sinulle Mukavaa Naistenpäivää!

      Poista
  17. Iloisia tyttöjä iloisene mekkoineen ihanan iloisella peitolla! Olet hyvin onnistunut hexagonpeiton tekemisessä vaikka trikoo on vaikeampi materiaali kuin perustilkkupuuvilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Marle mukavasta kommentista :)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.