torstai 30. tammikuuta 2014

Kaunista kotiin


Minä olen ehkä maailman laiskin ompelemaan mitään sisustusjuttuja kotiin ja verhot varsinkin ovat minulle ihan kauhistus. Tyynynpäälliset ja tilkkupeitot ovat kivoja, muttei niistäkään varsinkaan noita jälkimmäisiä ihan hirvittävää määrää tarvita.

Nythän kävi sitten niin, että innostuin tuosta vapaasta konekirjonnasta ja sain muka hyvän idean tehdä nuorimmaisellemme villanutun, jossa seikkailee kirjottu karhuperhe. No, ensinnäkään minä en osaa piirtää, joten ensin piti tulostaa netistä karhujen kuvia, joiden avulla piirtelin sitten jonkinlaisen kirjontasuunnitelman. Eka äitikarhu tuli heti vähän sellainen, etten ollut oikein tyytyväinen, sinnikkäästi kuitenkin jatkoin ja seuraavat miellyttivätkin enemmän silmää. Karhut ja muut yksityiskohdat kirjottuani aloin kokoamaan jakkua ja EIHÄN NE KOTIKUTOISEN NÄKÖISET KARHUT SOPINEET YHTÄÄN siihen tyttömäisiä yksityiskohtia sisältäneeseen jakkuun (olisi vaan pitänyt kirjoa niitä kukkia niin kuin alun perin suunnittelin). Ja sehän tiesi  a) ratkojalle töitä, b) rahan menoa, koska piti hakea lisää kangasta jakkuun ja c) uutta suunnitelmaa karhujen päänmenoksi.

Ja nyt päästäänkin siihen varsinaiseen aiheeseen eli niihin sisutustekstiileihin. Eli karhuperhe siirtyi seikkailemaan tyynyyn ja nyt voin elää lopputuloksen kanssa. Koska tuota EK:n ihanaa villasekoitetta (josta tein muuten syksyllä nämä ) piti hakea lisää, niin otin sitten kerralla niin paljon, että sain siitä myös tuon syksystä saakka mietinnässä olleen torkkupeitonkin tehtyä. Ja sen reunaa laitoin kiertämään lankaa, josta tehdään niitä röyhelöhuiveja (lanka muistaakseni Lidlistä, perheen miesten tuliainen minulle). Lopputulos näyttää erehdyttävästi tuollaiselta kapealta pampulanauhalta ja tykkään itse kovasti.


Sitten innostuin ompelemaan vähän enemmänkin tyynynpäällisiä, mm. vanhoista aarteista ja vanhoja pöytäliinoja taustakankaina hyödyntäen. Olen joskus yli 10 vuotta sitten käsin kirjonut tuollaisen pikkuliinan ja sen laitoin koristamaan yhtä tyynyä. Tykkään tuosta käsin kirjomisesta ihan hirvittävästi, odottelen, että koska se oikein tulisi muotiin käsityöihmisten parissa... Sitten löytyi kaapista vielä sopiva pala itse painettua perhoskangasta - sekin n. 10 vuotta sitten tehtyä. Eurokankaan rusettityllistä se vasta mukava tyyny tulikin, ostin kankaan viime kesänä prinsessamekkoja varten, tosin ne mekot ovat vielä tekemättä. Kaapin kätköistä kaivelin vielä yhden ikivanhan kankaanpalan, jonka hyödynsin näihin sävyiltään hyvin vaaleisiin tyynyihin. Ihan kivasti nämä uudet tyynyt sopivat noiden vanhojen kavereiksi, ja kun kevättä kohti mennään, saa tekstiilit ollakin sävyiltään vähän vaaleampia.

 
 

 
 

Ja teille, jotka jaksoitte lukea tänne saakka, vielä yksi juttu :). Eli kiitokset ja hali kaikille teille ihanille, jotka olette viime aikoina kommentoineet ompeluksiani. Kommentteja on ollut ilo lukea ja niihin on ollut kiva vastailla. Ompeluaiheisten ideoiden, ilojen ja surujen jako yhdessä antaa tälle harrastukselle kyllä mahtavasti virtaa!

Ja se nuorimmaisen jakku.... se on tulossa! Tähän jakkuprojektiin käyvätkin kyllä kuin nenä päähän tutut sanonnat eli vähemmän on enemmän ja loppu hyvin, kaikki hyvin :). Makoisia unia!

16 kommenttia:

  1. ♥ onpa paljon kauniita tyynyjä! Mukavaa päivää sinne!

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania sisustusjuttuja! Mahtavia ideoita ja kun toteutusjälki on noin ammattimaista, niin mikäs niitä on toteutellessa. Veikkaan kyllä että siitä karhujakustakin ois tullut ihan häikäisevä, mut on nuo hienot tyynyssäkin. Valmiita jakkukuvia odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista ja kannustavasta kommentista :). Katsotaan, millainen jakusta tulee, luulen että ihan "meidän näköinen", parempi kuin karhujen kera ;)

      Poista
  3. Niin kauniita ja niin paljon. Oikeita kodin kaunistuksia! :) Erityisesti minua kierrättäjänä ihastuttaa noiden vanhojen materiaalien uudelleen käyttö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, noista hyväkuntoisista pöytäliinoista saa kyllä vaikka mitä, useimmiten taitaa mulla mennä mekkoihin vuoriksi, varsinkin ne ohuemmat laadut :) Valkoisen liinan olisi tietysti voinut valkaista uudelleenkin käyttöön, mutta oli vähän nafti meidän pöytään joten saivat nyt mennä noihin tyynyprojekteihin, ja jäikin vielä :).

      Poista
  4. Kiitos ennen kaikkea itsellesi, että jaat näitä ihanuuksia myös meille :) Innolla tulen katselemaan mitä olet taikonut. Enpä ole minäkään mikään kovin innokas sisustusjuttujen ompelija. En kyllä oikein tiedä, mistä se lie johtuukaan :). Tyynysi ovat upeita. Ja olet tehnyt niihin kauniita yksityiskohtia. Kirjomasi liina on tosi kaunis. Tuli mieleen, että olisihan se ihana kun omassa vaatteessa olisi käsinkirjottuja yksityiskohtia. Karhuperhe on aivan hellyttävä. Piditkö tukikangasta nurjalla puolella kirjoessasi? Mielenkiintoista nähdä minkälaisen jakun olet tyttöselle tehnyt :) Ompeluiloa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli mukavasta kommentista <3. Tukikangas oli nurjalla puolella ja kehystäkin käytin nyt niin sain hyvin pingotettua. Hämmästelin itsekin tuota liinan siistiä jälkeä, että miten olen noin hyvin saanut tehtyä, ei kyllä nyt tulisi samanlaista ;). Täytyy alkaa pitemmille automatkoille taas ottaa kirjontajutut mukaan. Käsityön iloa sinnekin!

      Poista
  5. Kauniita tyynyjä, tuo missä on kirjomasi liina, on erityisen kaunis <3 Ja tosi kiva tunika/mekko tuossa pari postausta alempana, tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3. Tykkään itsekin tuosta tyynystä, vaikka kirjonnan väri ei ihan ykkösvaihtoehdolta tunnukaan. Mietiskelinkin, että onko ollut silloin joku erityinen syy valita tuollainen haalean sininen sävy.... Mekko on lyhyt, mutta mukava päällä ; ).

      Poista
  6. Kauniita tyynyjä, keveän keväisiä ☺

    VastaaPoista
  7. Ihastuttavia tyynyjä! Todella hieno idea käyttää lankaa populanauhan sijaan. :). Olet oikeassa. Kommentit antavat aina todella paljon ja ovat kovin usein se bloggauksen suola. Vertaistukea kun ei mene ihan niin kuin pitäisi ja vastaavasti ihmisiä joiden kanssa jakaa iloja. Jään odottelemaan jakkua innolla. Varmasti yhtä taidokkaasti toteutettu kuin kaikki muutkin työsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kivasta kommentista. Nythän tässä tulee ihan paineita sen jakun suhteen... ;). Ei vaineskaan, kun tekee hyvällä mielellä niin jälkikin on usein sen mukaista. Kiireellä ja "väkipakolla" tekeminen ei minulle sovi enää laisinkaan, siksi onkin niin rentouttavaa tehdä omille lapsille ja ihan sellaista kuin milloinkin huvittaa, laittaa joku työ vaikka hetkeksi syrjään odottamaankin. Stressi tulee vain siitä, jos ei hetkeen pääse minkäänlaisia käsitöitä nykertämään :D. Tervetuloa lukijaksi!

      Poista

Kiitos kommentistasi. Se saa minut hymyilemään :) Thank you for your comment.