keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Hienona hääjuhlaan 3/3 - kullan kimallusta



Tyttösten juhlamekot tammikuisiin häihin ovat nyt valmiina. Viimeisenä valmistui vanhimman tyttären kullan- ja mustansävyinen mekko. Tämän mekon ideasta oikeastaan kaikki sai alkunsa ja samaa tyyliä yritin sitten saada nuorempienkin siskojen mekkoihin. Pikkulinnut olivat jo ehtineet visertää häistä, joten ostin tämän kauniin brokadin jo varulta syyslomalla Tallinnasta, sillä se oli juuri sellaista, mitä olin vanhimman tytön mekkoon ajatellutkin. Musta satiini ja kultanauha ovat myös Virosta. Tämä mekko on malliltaan täysin sama kuin keskimmäisen siskon eli yläosan kaava on lähtöisin Burdasta (11/10), mutta olen sitä hieman muokkaillut. Tässä kaikista tytöistä mekkoineen vielä kuvapläjäys. Melkoisen villiä alkaa olla jo tuo meno näin lähellä joulua...


 
 
 


Se on tämän vuoden ompelut nyt sitten ommeltu ja ompeluhuonekin on siistitty sotkuista, jotta joulun ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen olisi taas mahdollisimman mukavaa istahtaa miettimään, mikä se olisi ensi vuoden ensimmäinen ompelutyö. Muutamia kivoja kankaita ja suunnitelmia on kyllä jo mielessä, ostin nimittäin muutama viikko sitten Marimekon vaatetuskankaita erikoistarjouksesta Kyyjärven Paletista (kuvassa oikeanpuoleinen kangaspino, paitsi kaksi alinta kangasta), mm. 100 % pellavaneulosta ja ihanan pehmeää villasekoiteneulosta.


 
 
 
Uusi vuosi alkaa kuitenkin melkoisen mekkomanian merkeissä, sillä muutama viikko takaperin tehtailin oikein kunnolla tytöille mekkoja. Taisi vähän mopo karata käsistä noiden suhteen, sillä luvattoman myöhään meni muutamana yönä niitä ommellessa.. Mutta näistä sitten tarkemmin ensi vuoden puolella. Mekkovaroitus siis annettu!

 
Nyt haluan vielä toivottaa kaikille lukijoilleni sekä täällä vieraileville oikein hyvää joulua ja uutta vuotta!

Merry Christmas everyone!

 Krista

 
psst.. Tämän lyhdyn teki meidän perheen miesväki :)



perjantai 13. joulukuuta 2013

Arpomisseremonioita ja askarruksia

Tämän blogin ensimmäinen arvonta on nyt suoritettu, arpalipukkeiden nostajina pääsivät toimimaan vanhimmat lapset. Nuori herra nosti hepan voittajaksi lipukkeen, jossa luki:

Mari K. kirjoitti
"Onnistuin kai kirjautumaan ;) ja 2 arpaa lapsen mieliselle. Ihanat!"

Neidoista vanhin arpoi kirahvin, ja onni suosi seuraavaa henkilöä:

Laura kirjoitti:
"Yhdellä mukana tavoittelemassa ihania pehmoja."
 

Onnea voittajille! Laitan teille s.postia ihan kohta.

Kiitos kaikille osallistujille ja kiitokset mukavista kommenteista! Joitakin uusia lukijoitakin sain kilpailun aikana, joten tervetuloa mukaan. Lupaan järjestää arvonnan toistekin, se oli hauskaa puuhaa!

Eilen teimme lasten kanssa vielä viimeiset askartelut ennen joulua. Kuvioimme lahjapaperia perinteiseen perunaleimasin-tyyliin (oli erityisesti pienempien mieleen), koristelimme taas kynttilöitä mehiläisvahalevyillä sekä värkkäsimme isompien tyttöjen huoneisiin tuollaiset hempeääkin hempeämmät silkkipaperikarkki-nauhat. Idean karkkeihin sain ihanasta ja värikkäästä Romulyyli-blogista. Tytöt tekivät itse osan nameista ja osan askartelin minä. Sain vielä päähäni kokeilla tehdä niistä tuollaiset nauhat, kun ne tuntuvat edelleen olevan niin suosittuja. Perinteinen viirinauha meiltä löytyy leikkimökistä, mutta tyttöjen omissa huoneissa ei aikaisemmin ole ollut minkäänlaisia nauhoja. Keskimmäisen tytön karkkinauha on kyllä sävyltään liiankin hempeä ja hukkuu melkein seinän väriin, joten täytyy ehkä tehdä uusi vähän voimakkaammilla väreillä. Karkkien kaikki paperitarvikkeet Sinellistä. Tässä muutamia kuvia eilisistä askarteluista ja lopputuloksista (ja kerrankin ei-sotkusista huoneista :) )! Pahoittelut kuvien laadusta.

 

 
 
 

 
 





 
 Hempeää Viikonloppua!




keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Hienona hääjuhlaan 2/3 - satiinin säihkettä

 
Nyt on sitten keskimmäisenkin tyttären juhlamekko tammikuisia häitä varten ommeltu valmiiksi. Olen jostain kumman syystä ollut tänä syksynä kovin ihastunut tuollaisiin brokadityyppisiin kankaisiin ja tähän mekkoon saatiin sitten hyvä syy ostaakin sellaista. Neitonen oli itse jälleen kangasostoksilla mukana ja eri vaihtoehdoista valitsi sitten tuollaisen kauniin, tumman vadelmanpunaisen ja kullan värisen yhdistelmän. Helmaosaan mallattiin sitten myyjättären kanssa joko saman punaisen sävyistä taftia tai tuollaista kultakuparin väristä satiinia ja nuoren neidon sormi osoitti sitten satiinia valinnan merkiksi. Hyvät valinnat tyttö jälleen teki. Tuo satiini on luonnossa tosi kauniin sävyinen.

 
Kankaat ovat siis taas Eurokankaasta, samettinauha on ikivanha ostos, jonka ostopaikkaa en enää pysty muistamaan. Mekon kaava on muokattu Burdasta (11/10), pidensin etu -ja takakappaleita runsaasti, koska halusin leikkauksen vyötärölle. Helma on muokattu kaksinkertaiseksi. Takana on vetoketju, 3/4- osa hiha on istutettu ja miehustan vuoritin tilkkulaatikosta löytyneellä satiinilla. Juhlamekot ovat aina huolitellumman näköisiä, kun ne vuorittaa, eikä siinä nyt ihan hirveän kauan enemmän aikaakaan mene.

Mutta kyllä on muuten tuollaisen satiinipintaisen mekon kuvaaminen hämäränä päivänä ihan mahdotonta, ainakin minulle. Helmaosa näytti suurimmassa osassa kuvia suoraan sanottuna ihan kamalalta retkulta eikä se nyt ainakaan omaan silmään ihan sellaiselta oikeasti näytä. Joitakin kelvollisia kuvia sain kai nyt sentään aikaiseksi. Melkoista satiinien ja paljettien säihkettä tämän syksyn mekko-ompelut ovatkin nyt olleet, saapahan nähdä millaisia ompeluja ensi vuosi tuo tullessaan. Vanhimman siskon juhlamekko odottaa kuitenkin vielä ompelemista ennen kuin tässä ihan joululomalle voi heittäytyä - eipä se minua haittaa, omien tyttösten mekko-ompeluja odotan aina ihan innolla!



Perjantaina ratkeaa arvonnan voittaja - olkaahan kuulolla!
 




maanantai 9. joulukuuta 2013

Jääprinsessalle

 
Meillä on kaksi kummityttöä, jotka ovat parhaassa prinsessaiässä kumpikin. Molemmat ovat saman ikäisiä kuin keskimmäinen tyttäristämme, mutta kummilapsista toinen on syntynyt ihan alkuvuodesta,
kun taas toinen viettää juhliaan näin loppuvuodesta. Loppuvuoden sankarille päätin ommella valkoisesta single-neuloksesta ja kimalletyllistä siron mekon. Tätä voi varmasti roolileikeissä käyttää niin jääprinsessan, lumikeijun kuin ihan ballerinankin asuna. Etukappaleen koristelin tuollaisen kukkasen tapaisella koristuksella ja takakappalekin sai tällä kertaa kaunistusta. Toivottavasti lahja on mieluinen ja sopiva kooltaan.


 
Tämän mekon kaava on oma ja vuosi sitten teinkin tällä samalla mallilla omalle tytölle ja toiselle kummitytölle samantyyliset mekkoset. Valkoinen single-neulos on Eurokankaasta, kuten myös kimalletylli (tosin se on ostettu jo yli vuosi sitten ja juuri sopivan kokoinen pala löytyi vielä kaapista). Kultanauha on Karnaluksista.


Kun saumurissa nyt oli jo valmiiksi valkoiset langat, päätin vielä surauttaa omille isommille tytöille tuollaiset pikkujakut - hihakkeet, bolerot, miksi näitä nyt haluaa kutsua. Tällaiset on pitänyt tehdä jo pitkään, mutta on jostain syystä aina jääneet tekemättä. Kaava on isonnettu vanhasta, lyhythihaisesta samanlaisesta. Nämä valmistuivatkin hurjan nopeasti, sillä ne ovat yhdestä kappaleesta. Ihan hiukan olisi tehnyt mieli näitäkin koristella, mutta maltoinpas kerrankin. Käyvät nyt ainakin minkä tahansa mekon tai tunikan pariksi. Kuvassa oleva ruusutunika on tehty viime keväänä jollakin muokatulla Ottobren kaavalla ja pilkullinen, oranssi mekko taas aikoinaan omalla mallilla vanhimmalle tytölle. Oranssi, kellohelmainen mekko on ollut yksi mieluisimmista, joten olen säästänyt sitä siskolta siskolle, kun kuntokin on pysynyt ihan ok:na. Ohut ruusupuuvilla on kirpputorilöytö ja oranssi pilkkukangas sekä pitsi Tallinnasta muutaman vuoden takaa.

torstai 5. joulukuuta 2013

Hienona hääjuhlaan 1/3

 
Olemme saaneet kutsun häihin! Tosi mukavaa, sillä häät ovat ihania juhlia. Edellisissä häissä olimme itse pääosassa, emmekä tosiaan ole reiluun seitsemään vuoteen päässeet siis nauttimaan sukulaisten tai tuttavien hääjuhlista.

Sain minäkin tämän kutsun varjolla taas hyvän syyn ommella tytöille uudet juhlamekot, pukujahan löytyisi kaapista kyllä ennestäänkin, mutta ajattelin tehdä nyt vähän tummemman sävyiset, kun on talvihäät kyseessä. Aiemmin tekemäni puvut ovat kaikki myös melkein nilkkapituisia, joten päätin nyt tehdä vähän lyhempiä mekkosia. Nuorimman siskon mekosta aloitin, saipahan hänkin nyt ihan ensimmäisen, ihka oman, äidin tekemän juhlakoltun. Punainen kangas on kierrätetty omasta, tasan kymmenen vuotta sitten ompelemastani toppi-hame-yhdistelmästä ja musta perussatiini on Tallinnasta. Kaarrokkeen kaavaan otin vähän mallia (OB 6/08), mutta muuten mekon kaava on oma. Yläosa on vuoritettu ja takana on vetoketju. Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Mustat kengät vielä haluaisin tähän, varmasti jostakin mieleiset löytyy, kun vain lähdetään etsimään...


 

 



 
Ihanaa itsenäisyyspäivää ja viikonloppua!
PS. Vielä viikko aikaa osallistua Helmojen ja hepeneiden arvontaan ja katsokaahan nuo muutkin kivat arvonnat tuosta sivusta...