maanantai 20. helmikuuta 2017

Koiravauvakuulumisia ja kirjottu kehyskukkaro (inspiraationa mola-kirjonta)


Moikka täältä vauvakuplasta! Kolmisen viikkoa sitten meille muutti basenjipentu Josef ja onhan tämä elämä ja vapaa-aika sen jälkeen pyörinyt aika lailla pennun ja sen hoitamisen ympärillä. Olen ollut aina henkeen ja vereen enemmän kissaihminen, mutta oma koira on kyllä sulattanut meidän kaikkien sydämet. Käsitöiden tekeminen seisahtui aika lailla pennun saapumisen jälkeen, sillä aikaa ei ole oikein muka ollut eikä sitä ehkä ole sitten oikein malttanut edes kässäilyihin käyttää.


Kevätauringon huumassa sain kuitenkin inspiraation tehdä oikein kunnon kevätsiivon autotallissa sijaitsevaan ompsuun ja nyt ensimmäistä kertaa sinne muuton jälkeen se tuntuu tosi viihtyisältä. Ehkä siksi, että ylimääräiset tavarat on lahjoitettu kirppikselle, olen saanut sinne ihanat kapearaitaiset räsymatot lattialle ja ennen kaikkea siksi, että välieteinen/pikkuvarasto, johon huoneesta on suora näkymä (koska oviverho on edelleen tekemättä) on vihdoin ja viimein siivottu!! Nyt ollaan jo Josefin kanssa pari kertaa oltu ompsussa ihan kahdestaan ja hetken pentu jaksaa siellä tutkia lankakorejani, kankaitani ja sitten rauhoittuu nätisti nukkumaan viltin päälle. Eilen saimme Josefin kanssa ommeltua ompsussa mola-kirjotun kehyspussukan, josta kertoilen hieman teille lisää.

Jo noin vuoden ajan olen ollut hirveän kiinnostunut käsin ommeltavista applikaatioista. Viime vuonna hankin itselleni egyptiläisistä teltantekijöistä kertovan kirjan ja Instagramissa olen törmännyt hawaijilaiseen applikaatioon. Kummallekin yhteistä on siis se, että (puuvilla)kankaalle applikoidaan käsipistoin mitä upeampia ja tarkempia kuvioita. Egyptiläisten työt voivat olla todella yksityiskohtaisia ja värikkäitä kun taas hawaijilaiseen tyyliin kuuluu useimmiten kaksivärisyys ja selkeämpi muotokieli. Kuvia kummastakin tyylistä löytyy hakusanoilla: egyptian tentmakers ja hawaiian applique. Vielä yhteen käsin ommeltuun applikaatiomuotoon törmäsin viimeisimmällä kirjastoreissulla, kun lainasin 70- luvulta olevan kirjan, jossa esitellään kirjontoja kaikkialta maailmasta. Kyseessä on mola-kirjonta, joka siis koostuu alikeompelusta (ja applikaatiosta) sekä kirjonnasta.


Mola-kirjonnat ovat Kuna-intiaaninaisten perinteinen käsityötekniikka, jota käytetään erityisesti puseroihin. Mola-työssä yksivärisiä kangaskerroksia voi olla 2-8 ja niitä "kuoritaan" näkyviin alikeompelun avulla. Pieniä yksityiskohtia voidaan lisäksi applikoida kerrosten päälle ja lopuksi työtä voidaan koristella kirjomalla, erityisesti etu- ja ketjupistoin. Täällä tekstiilikulttuuriseuran sivuilla on kivasti kerrottu tekniikasta ja hienoja töitäkin on esillä, kurkatkaapa ne!

Pussukat ovat aina hyvä kohde kokeilla uutta käsityötekniikkaa ja kun kevätsiivon yhteydessä löysin kukkaronkehyksiä, päätin yrittää tehdä mola tyylisen kehyspussukan. Valkkasin varastoistani viisi erilaista yksiväristä kangasta ja ryhdyin suunnittelemaan työtä. Minulla oli jemmassa pieni kiva paperipussi, jossa oli kuvitettuna kissamaiset kasvot ja otin sen ääriviivat lähtökohdaksi työhön. Omassa pienikokoisessa molatyössäni on vain kaksi kangaskerrosta päällekkäin eli punainen ja valkoinen ja muut värit ovat pieniä tilkkuja kerrosten välissä. Silmien mustat osat ovat applikoitu, kaikki muut tehty alikeompeluna eli leikattu auki, taitettu pieni taitos ja ommeltu käsin pienin pistoin kiinni.



Kirjaston kirjassa ei ollut kovin häävit ohjeet tekniikkaan, mutta löysin netistä kivan blogin, jossa tekniikka on esitelty eri tavoin esim. miten kannattaa tehdä kaksivärinen mola tai työ, jossa on useampia kerroksia. Linkkaan tähän koko Textile Arts now -blogin seitsenosaisen tutoriaalin, josta asiasta kiinnostuneet voi käydä katsomassa lisää. Totta puhuakseni en itsekään edes käynyt noita kaikkia tutoriaaleja läpi, kun olin jo aiheesta muutenkin lukenut eri lähteistä ja aloittanut jo työtä tekemään. Mutta siinä on nyt ainakin hyvä aloituspaketti kiinnostuneille.

Kun sain käsinompelut tehtyä tehostin kuvioita vielä kirjomalla etupistoja niiden ympärille. Pussukan takaosan halusin jotenkin yhdistyvän etupuoleen, joten takus sai simppelin etupistoruudukon koristeekseen. Vuorina pussukassa on ohut puuvillabatisti ja siihen rennosti kirjoin vielä nimikirjaimeni ja kuukauden sekä valmistumisvuoden. Olen kyllä tosi tyytyväinen pussukkaan, vaikkei kuviot ihan symmetriset olekaan. Pussukka on mukavan persoonallinen ja tosi kiva väreiltään. Instassa vilautin tästä aikaisemmin työvaihekuvaa ja Kototeko- blogin Sanna oli sitä mieltä, että Josefhan se siinä :). Ehkäpä jonkinlaista samanlaista kasvonmuotoa tosiaan havaittavissa :).




Mulla on ihania tilkkuilu-, kirjonta- ja -virkkaussuunnitelmia kevääksi! Valon määrä on lisääntynyt ihan huimasti ja se saa mut ainakin ihan eri tavalla puuhastelemaan kuin talven pimeys. Toivottavasti nähdään täällä taas pian kivojen kässäjuttujen merkeissä. Instagramin puolella on aina välillä välähdyksiä mun tulevista kässäilyistä tai suunnitelmista, mutta vähän on nyt ollut pentuhuumassa hiljaisempaa sielläkin :). Mukavaa viikkoa jokaiselle teille <3.


perjantai 27. tammikuuta 2017

X Tilkkupeitto X


Tämän vuoden ompelutavoitteena minulla oli astua rohkeammin tilkkutöiden maailmaan ja toteuttaa useampi tilkkutyö tai -peitto. Tammikuu ei ole vielä loppunut ja vuoden eka peitto on jo valmistunut, aika hienoa! Olen selaillut vuoden, puolentoista aikana ostamiani tilkkulehtiä, tehnyt suunnitelmia ja käynyt läpi kankaitani, sillä haluaisin toteuttaa ainakin ekan puolen vuoden työt mahdollisimman paljon olemassa olevista kankaista. Kuitenkin sellaisella ajatuksella, että peitoissa olisi joku väri-idea, eikä niin, että "jämät"on vain ommeltu yhteen satunnaisessa järjestyksessä, kuten viime vuosina minulla on ollut tapana.



Tässä ruksi (tai suukko)peitossa onnistuin mielestäni ihan kivasti. Otin teemaksi eriväriset pitkittäiset ruksiraidat ja kaivelinkin laatikoitani oikein kunnolla, että sain riittävän määrän erilaisia vaaleita, keltaisia, oransseja, punaisia, pinkkejä, vaaleita liloja, tummempia liloja, vaaleansinisiä, sinisiä, turkooseja, vihreitä ja vaalean vihreitä paloja. Keltaisiin, pinkkeihin, liloihin ja turkooseihin jouduin hakemaaan Eurokankaasta muutamat palat täydennykseksi, mutta muuten materiaalia löytyi kivasti kotoa. Yhdistin ruksit beessille Marimekon kankaalle ja se tuokin minusta kivasti lämpöä lopputulokseen, jos vertaa, että ruksit olisivat aivan valkoisella taustalla.

(Ja totta kai on langanpätkä  tuossa seuraavassa kuvassa, vaikka kuinka tarkka yritin olla :D)



Tämän tyylisiin peittoihin on varmastikin usempia ompelutapoja, oma peittoni on tehty 4 cm x 4 cm neliöistä (valmiin neliön koko). Nopeammin olisi saanut, jos ruksin toisen sivun olisi tehnyt suorakaiteesta, mutta tämän tein nyt näin. Peiton koko on noin 125 cm x 160 cm. Peiton tikkaaminen jänskätti taas aika lailla, vaikka mistään monimutkaisesta tikkauksesta ei kyse ollutkaan. Suht suuri koko ja paksu vanu välissä aiheuttivat kuitenkin sen, että muutaman hikipisaran sai otsalta pyyhkäistä peittoa tikatessa ;). Seuraavaan tilkkupeittoon taidankin kokeilla ohuempaa vanua. Meillä ei tilkkupeittoja (vielä) ole niin montaa, että ne saisivat kovasti levätä pesujen välillä, vaan ne ovat jatkuvassa käytössä ja pesussakin siis suhteellisen usein. Siksi kai tähänkin taas sitten valitsin sen Eurokankaan paksuimman vanun, ne kun pesuissa kuitenkin muhkeuttaan menettävät. Taas kerran esitän kysymyksen kaikille tilkkuilijoille, eli minkä vahvuisia vanuja te torkkupeitoissa käytätte? Seuraavassa peittoprojektissa taidan myös kokeilla peiton tikkaamista osissa, Neulanhaltijan blogista löytyy kiva vinkki siihen ja se vaikuttaa kätevältä tavalta.


Peiton tausta on myös ruksikangasta, ostin verhonpalan ihan tilkkuilua varten Kodin 1 loppuunmyynnistä ja nyt pääsi sekin käyttöön. Peiton reunakaitaleen ompeluun käytin tilkkumestari Saijalta saamaani vinkkiä. Reunaan on ommeltu kaksinkertainen kangassuikale ja se on kiinnitetty käsin nurjalle puolelle. Kaksinkertaista kangasta käytettäessä reunakantista tulee mukavan tukeva ja siisti. Tätä tapaa aion käyttää myös jatkossa, jos reunakantti tulee muusta kuin taustakankaasta. Kiitokset Saija siis vinkistä  <3.


Täällä on tosiaan uusiakin tilkkuilusuunnitelmia viritteillä. Taidan kuitenkin tässä välissä yrittää tehdä muutamat pienet keskeneräiset työt valmiiksi ennen uusien peittojen aloittamista. Levittäydyn nimittäin näiden tilkkupeittoprojektieni kanssa aina olohuoneen lattialle, joten ehkäpä pieni loma tilkkuilusta muille perheenjäsenille voisi nyt olla tarpeen ennen uusien ihanuuksien aloittelua :).

Seuraavan kerran kun tapaamme onkin jo helmikuu! Mukavaa tammikuun viimeistä viikonloppua kaikille <3.


maanantai 16. tammikuuta 2017

Vaatemallisto Götz-nukeille



Mistä on pienet nukenvaatteet tehty? Söpöistä töppösistä, hienoista villakangastakeista, pehmoisista pipoista, mukavista housuista ja näteistä tunikoista. Niistä on pienet nukenvaatteet tehty!

Jouluna tytöt saivat lahjaksi uudet nuket, toivomansa saksalaisen Götz tehtaan nuket. Meillä oli yksi nukke jo ennestään, vanhimman tyttären nuorempana saama tuliasnukke Saksasta, minkä vaari oli hänelle tuonut. Aiemmin nukke oli enemmän koristeena, mutta viimeisen vuoden aikana tyttö on innostunut leikkimään sillä ja puhunut välillä, että nukelle täytyisi saada kaveri. Olemme katselleet näitä götzpuppeja välillä e-baysta, mutta tilaus on kuitenkin jäänyt tekemättä.

Kun kässämessuviikonloppuna vaari oli tyttöjen seurana Robinin konsertissa, oli puhe yllättäen kääntynyt joululahjatoiveisiin ja näihin samoihin nukkeihin! Vaikka appiukkoni matkustaa työn puolesta ja muutenkin paljon, ei reissua Saksaan ollut kuitenkaan ennen joulua näköpiirissä. Mielessäni mietin, että mitenkähän nukketoiveiden mahtaa käydä. Nukkeja oli kuin olikin kuitenkin löytynyt Lelukauppa Tingelinistä Helsingistä ja voi sitä onnea ja riemua, kun jouluna paketista paljastui jokaiselle tytölle oma nukke!

Siitä lähtien nukeilla onkin leikitty ahkerasti, erityisesti eskarilainen ja koululainen. Samoihin aikoihin meillä pyörähti käyntiin myös melkoinen nukenvaatetehdas, sillä tarvitsivathan neljä nukkea monenlaista päällepantavaa. Tytöt ovat itse opetelleet tekemään housuja, valkanneet tilkkulaatikosta kankaita, olleet leikkuuapuna ja suunnitelleet, mitä kaikkea tarvitaan. Täällä on ommeltu jopa pikkuhousuja ja tehty kenkiä!

Päätin valmistaa jokaiselle nukelle oman talvisen asukokonaisuuden ja niistä tuli niin kivoja, että siksi jaan ne myös täällä blogin puolella!

Susannella on päällään leppoisa trikootunika ja housuina hieman kimaltelevat legginssit. Kengiksi huovutin Susannelle sporttiset huopalenkkarit, joiden sivua koristaa pieni kirjontakuvio. Susannen talvitakki on myös hieman reippaampaa mallia, siinä on huppu ja se on malliltaan lyhyempi kuin toisten tyttösten takit. Susannen pipo on mallia erittäin trendikäs.




Hannah on pukeutunut mukavaan pellavaneulostunikaan ja yhdistänyt sen lämpöiseen tekoturkisliiviin sekä tummansinisiin legginsseihin. Hannah tykkää tyttömäisen casualista tyylistä ja hänellä onkin jalassaan aivan ihanat käsintehdyt huopikkaat, joihin on yhdistetty nahkaa ja kirjottuja ruusukuvioita. Takkina hänellä on ajaton bukleetakki ja päässään hänellä on nätti helmineulepipo tupsulla.




Bellan talvityyliin kuuluvat voimakkaat värit sekä koristeellisuus. Näyttävässä tunikassa on hiuslaskoksia ja legginssit ovat pirteän väriset. Bella on yhdistänyt asuun huopanilkkurit, jonka yläosaa kiertää koristenauha. Ranteeseensa hän on laittanut parhaan kaverin tekemän ystävännauhan. Rimpsureunainen takki on koristeltu ompelukoneen kirjontakuvioin ja villakankaan kanssa on yhdistetty rohkeasti farkkucollegea. Komeuden kruunaa sinapinkeltainen tupsupipo. 







Elsa rakastaa mekkoja ja tykkää pukeutua muutenkin klassisen naisellisesti. Hän on laittanut ylleen kauniin a-linjaisen puuvillaisen minimekon ja charmeusista valmistetut, sukkahousuilta näyttävät legginssit. Elsan takki on villasekoitekangasta ja sen yksityiskohdat on toteutettu neulahuovuttamalla. Ulos Elsa on laittanut sukkahousujen päälle 100% villadamaskit ja asukokonaisuutta täydentämään hän on valinnut vaaleanpunaisen pipon. Elsan saapikkaat ovat kaupasta. 




Kuten kuvista saatatte arvata, innostuin ihan hirvittävästi tästä projektista! Näille nukeille voi tehdä mitä vain, pelkkä mielikuvitus on rajana. Mitä enemmän tein, sitä yksityiskohtaisimmaksi vaatteet alkoivat muuttua. Erityisen innoissani olin noista erilaisista huovutetuista kengistä. Se oli oikeastaan sellainen päähänpisto, ajattelin ensin ompelevani ne huovasta, mutta koska mulla nyt sattuneesta syystä (joka on siis se, että mies osti meille vanhan rukin..) sattuu olemaan reilusti villaa jemmassa, päätin kokeilla onnistuisinko huovuttamaan nukeille kengät. Huovutuskokemukseni ennen tätä oli laskettavissa yhden käden sormilla ja vaikkei töppöset ihan ongelmitta syntyneetkään, on lopputulos kaiken sen vaivan ja ajan arvoista. 

Toinen kiva juttu oli noiden ystävännauhojen tekeminen! Aiemmin syksyllä virkistin muistiani ihan sellaisella perusraitanauhalla. Nyt löysin huippuhyvän sivuston, jossa on aivan järkyttävä määrä erilaisia, aivan uskomattoman upeita, leveitäkin ystävännauhoja ja ennen kaikkea solmukaaviot! Hakua voi rajata esimerkiksi värien määrän tai lankojen määrän mukaan. Ainoa huono puoli, että ainakaaan kaikissa ohjeissa ei ole sanottu, jos jotakuta väriä tarvitsee reilusti pitemmän pätkän. Näin kävi juuri minulle, sillä Bellan ranteessa olevan ystävännauhan piti koristaa nilkkureita, mutta keltaista lankaa olisikin pitänyt olla paljon pitempi pätkä kuin petroolia. Joka tapauksessa - tuolle linkkaamalleni sivustolle tulen varmasti palaamaan vielä monta kertaa!

Viime postauksessa kerroin, että yhteistyöni Husqvarnan kanssa jatkuu myös vielä tänä vuonna. Postauksia tulee olemaan joka toinen kuukausi. En ole muistanut esitellä teille aiemmin tuota saamaani hiuslaskospaininjalkaa ja teinkin sillä nyt sekä Bellan että Elsan vaatteisiin kauniit laskokset. Ohuessa puuvillakankaassa ne toimivat hienosti! Hiuslaskosten tekemiseen tarvitaan siis tuo paininjalka, pistolevyyn asetettava koholevy sekä 2,0/2,5 kaksoisneula. Paininjalan alapuoli on uritettu ja jos laskokset haluaa vieriviereen (kuten Elsan vaatteen keskimmäiset vaakalaskokset), urien avulla se on helppo toteuttaa.



Tulipa paljon asiaa nukenvaatteista :). Jos jotakuta alkoi kiinnostaa nuo nuket, kannattaa kurkata tänne . Nuket ovat noin puoli metriä pitkiä, sopivat leikkeihin, mutta toki myös keräilijöille. Näillä kauniilla ja suloisilla nukeilla äiditkin leikkivät mielellään, ainakin tällaisia pukuleikkejä :). 

Nyt minun pitää vielä kiittää teitä kaikkia kaikista myötäelävistä kommenteista ja mietteistä, joita jätitte edelliseen postaukseen <3. Meillä onkin edessä mielenkiintoinen ja tapahtumarikas viikko, joka huipentuu viikonloppuun. Meille pitäisi nimittäin silloin tulla karvaista perheenlisäystä ;). Saa nähdä, malttaako sitä mitään käsitöitä sitten edes tehdä, vai meneekö se aika "vauvaa" hoitaessa.

Mukavaa tammikuun jatkoa kaikille!

Edit! Lisäsin vielä yhden kuvan, joka oli unohtunut :)