keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Japanilaisia juttuja - Almandiinin kankaat ja alekoodi


Ennen joulua kurkkasin Almandiinin verkkokauppaan ja tilasin sieltä itselleni muutamaa kangasta uusiin projektipussukoihin. Vähän ajan päästä siitä Tiina laittoi minulle sähköpostia ja kysäisi, voisiko laittaa minulle samaan pakettiin mukaan muutamaa muutakin uutuuskangasta blogiyhteistyön merkeissä.

Tässä tämän vuoden puolella olen sitten ottanut kankaita työstöön pikkuhiljaa ja vaikka osa alkuperäisistä pussukkasuunnitelmista vähän muuttuikin, ovat työt olleet jo tovin valmiina ja odottaneet pääsyä tänne blogiin. Kuten ennenkin, minulla on teille lukijoille myös 20 %:n alekoodi, jota voitte hyödyntää Tiinan kauppaan viikon ajan. Siitä lisää postauksen lopussa.

Tuttuun tyyliin käytin suurimman osan kankaista jälleen erilaisiin säilyttimiin ja kuljettimiin. Osa tässä postauksessa esillä olevista kankaista on jo myyty loppuun, mutta paljon paljon kaikkea muuta kaunista ja laadukasta löytyy verkkokaupasta. Esimerkiksi tämä Asanoha- kangas, jota Tiina laittoi minulle mukaan on todella ihana kangas niin tilkkuiluun, vaatetukseen kuin monenlaiseen muuhunkin projektiin. Toivottavasti Tiina saa tätä joskus myös muissa väreissä, sillä minulla olisi tälle kankaalle aika montakin käyttöideaa :). Yhdistin itse Asanoha-kankaan Almandiinin hauskaan puuvilla-pellavaiseen Silakka-kankaaseen ja ompelin niistä leipäkorin sekä kaksi tablettia. Nämä tein ihan kesää varten, että voin kattaa etuterassin pienelle pöydälle vähän välipalaa lapsille tai itselleni ja miehelle. Tabletteja kannattaisi ehkä ommella muutama vielä lisää koko perheen tarpeisiin, jolloin niitä voisi käyttää muutenkin. Leipäkorin kaava on Sew Snappy kirjasta, testasin kirjaan yhtä kassikaavaa viime kesänä ja sain kirjan sitten myöhemmin kiitoksena avusta. Tableteista tein käännettävät ja Asanoha puolelle aplikoin Silakka-kankaasta kivoja kuvioita.




Kissakuvioidut kankaat käytin lattiatyynyyn. Tähän työhän en ole itse asiassa kovin tyytyväinen. Etukäteen mietin, sopiiko kankaan kuvio tällaiseen tilkkumalliin ja parempi olisi ollut, jos olisin jättänyt kankat isommalle pinnalle. Myös ompelujäljessä olisi hieman parannettavaa :). Tytöt kuitenkin ihastuivat lattiatyynyyn ja saivat sen ompeluhuoneen parvelle. Muutama uusi, tosi kiva lattiatyyny-idea poiki kuitenkin tästä työstä, ehkä toteutan ne joskus myöhemmin. Lattiatyynyn kaava on Suuri Käsityölehdestä (kaivan numeron, jos joku on siitä kiinnostunut). Sisätyynyksi käytin vanhan patjan paloja. 




Lopuista kankaista valmistuikin sitten niitä projektipussukoita. Kaikki ovat vähän eri mallisia. Origami - kankaasta tehty pussukka on hieman erikoisesta mallista huolimatta osoittautunut tosi käteväksi tilkkutöissä, jota varten sen myös suunnittelin. Nyt kun meillä on se koiranpentu, niin en voi jättää oikein lojumaan mitään keskeneräisiä tilkkublokkeja lattialle ja tällaiseen salkkumaiseen pussukkaan blokit on kätevä kerätä talteen. Aloitin lähes vuoden kestävän, japanilaisen suunnittelijan malleihin perustuvan yhteisöllisen tilkkupeiton ompelun ja olen nyt kerännyt valmistuneita blokkeja salkkuun. Blokkien kaveriksi sinne mahtuu myös kirja, josta peittoa ommellaan sekä osa kankaista. "Salkkuun" mahtuu taittelemaan myös isomman kokoisen kirjontatyön ja voisin oikeastaan heti ommella tällä samalla mallilla toisenkin säilyttimen, sillekin löytyisi käyttöä. 




Punaisessa projketipussukassa seikkaileekin sitten suloinen karhu luonnon helmassa. Tämä on kyllä yksi sympaattisimmista kankaista, mitä ikinä olen nähnyt ja pussukka saikin paljon kehuja viime viikonloppuna, kun olin kansalaisopiston maavärikurssilla. Pussukassa kulki minulla mukana mm. leimasimet ja muu pieni sälä, jota kurssilla tarvitsin. Kurssin tuotoksista sitten enemmän noin kuukauden kuluttua, kun voin alkaa jatkotyöstämään kuvioimiani kankaita. Tekniikka on sekin muuten japanilainen :). 



Viimeinen pussukka onkin muita säilyttimiä selkeästi kassimaisempi. Olen halunnut jo jonkin aikaa yhdistää virkattua pintaa kankaaseen ja tähän päätin kokeilla sitä ideaa. Pussukasta piti tulla alunperin simppeli nyörikujapussukka, mutta sitten se työn edetessä muotoutui kassimaiseksi ja piti ihan lähteä noita purjerenkaitakin hakemaan kaupasta. Niitä en ollutkaan ennen laittanut, joten tulipahan vihdoin kokeiltua sitäkin. En löytänyt täältä kaupoista mustaa puuvillaista olkahihnaa, joten piti tyytyä beessiin. Se ehkä menee vielä vaihtoon, jos sopivampi löytyy jossain vaiheessa. Hauska karhukangas on puuvilla-pellavaa. Nämä Almandiinin puuvilla-pellavat ovat laadultaan kyllä tosi ihania, tykkään niistä paljon. Tein kassiin myös pienen sisäpussukan, esim. kolikoille tai pienille käsityötarvikkeille. Tykkään kovasti tuosta virkatun osuuden yhdistämisestä kankaalle, joten sitä pitää ehdottomasti myös lähteä vielä kokeilemaan lisää uusissa projekteissa! Virkattu sydän, jolla kassin suu kiristetään, oli minusta myös kiva oivallus itseltä. 


Olipa Almandiinin japanilainen kangasvalikoima teille ennestään jo tuttu tai ei, niin käykäähän kurkkaamassa, mitä puodista löytyy. 

Saatte viikon ajan eli 5-11.4.2017 myös 20% alennuksen ostoksistanne koodilla: helmoja. 

Kannattaa myös käydä katsomassa, millaisia ihanuuksia Pizzicato-blogissa oli ommeltu Almandiinin kankaista vähän aikaa sitten. Aikaisemmat omat yhteistyöompelukseni Almandiinin kanssa löytyvät täältätäältä ja täältä

Minä jatkan täällä aherrusta tilkkujen ja kirjontojen parissa. Viikonloppuna aion poiketa Jyväskylän käsityömessuilla. Nähdään parin viikon päästä, kun toivottavasti saan jotakin valmiiksi asti :). 

*osa kankaista saatu yhteistyönä


tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kirjottu irtokaulus ja kevätmekko


Nyt pääsen vihdoin esittelemään tämän kirjotun irtokauluksen, josta jo paasasin teille muutama postaus sitten. Kaulukseen tarkoitettu neule siis epäonnistui pääntien malliltaan ja eipä siinä sitten auttanut muu kuin lähteä kangaskaupoille etsimään uutta, sopivan väristä kangasta kaulusta varten.

Kun kerran kevät on jo ihan nurkilla täällä keskisessä Suomessakin, ajattelin, että ompelen kauluksen pariksi kivan pellavaisen kevätmekon. Ajatuksissa oli jokin kaunis ruskean sävy, mutta kun sellaista ei Eurokankaasta löytynyt, päädyin koralliin. Pellavamekko on malliltaan hyvin simppeli, siinä on pyöreä pääntie, jota voi sitten koristaa myös koruin tai huivein, vyötäröllä on sauma ja helma on kevyesti laskostettu. Mekossa on väljyyttä ja sitä voi pitää ilman vyötäkin, mutta minä nyt tykkään noista vöistä niin taas tökkäsin sen näihin kuviin. Takana on piilovetskari. Kaava on oma, osittain sovituksissa muokattu. Materiaali siis Eurokankaan hieman vahvempaa pellavasekoitetta, tästä olen ommellut paljon myös lapsille ja tykkään kovasti. Eri värisävyjäkin on yleensä ihan kivasti tarjolla. Uskoakseni se on tätä August - kangasta.



Mutta sitten tarkemmin tuohon kaulukseen. Enpä enää edes muista, mistä idea irtokaulukseen tuli. Teki kai mieli kirjoa jotakin pientä ja kaunista ja selasin joululahjaksi itselleni ostamaa kirjontakirjaa, Yumiko Higuchin Zakka Embroidery:a. Kirjassa on todella kauniita yksi- ja kaksivärisiä kirjontamalleja projekteineen mm. erilaisia pieniä asusteita niin lapsille kuin aikuisille, pikkukukkaroita ja neulatyynyjä.

Parhainta antia kirjassa ovat kuitenkin juuri nämä kirjontamallit, sillä niitähän voi kirjoa melkein mihin tahansa. Mallit soveltuvat myös kirjontaa aloitteleville, sillä niissä käytetään lähinnä muutamia yksinkertaisia pistoja. Itse tykkään kovasti taiteilijan tavasta täyttää pintaa ketjupistoin. Ihastuin tähän simppeliiin lintukuvioon ja sommittelin niitä kaavoittamaani irtokaulukseen 12 kappaletta. Vaikka kuvio on suhteellisen pieni, niin kyllä siihen silti minulla aikaa meni. Jossain vaiheessa nimittäin ihan mielenkiinnosta katsoin, että minulla meni noin puoli tuntia yhden linnun kirjomiseen eli karkeasti voisi laskea, että kauluksen kirjomiseen meni noin kuusi tuntia. Toki olen vielä melko hidas kirjomaan, mutta ei kirjontaa nyt edes voi ja tarvitse minusta niin tehokkaasti tehdä, siinähän se ilokin pian menee samalla. Olen kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen ja valkkaamiini sävyihin, vaikka lintuni vähän tukevammat ovatkin kuin alkuperäiset.





Tämä on minun eka irtokaulukseni ja käytäntö nyt näyttää, kuinka toimivia ja ja käteviä tai epäkäytännöllisiä nämä ovat. Kaulukseni suljetaan pienellä hakasella, sillä en halunnut nauhoja roikkumaan, vaikka tuntuu, että sellainen kiinnitystapa voisi olla kätevämpi. Pelkään nimittäin hakasten aukeamista liikkeessä, kun mekossakin on hieman väljyyttä yläosassa. Kuvauksissa toimi ihan hyvin, mutta eihän siinä nyt niin kauaa aikaa mennyt eikä mitään akrobatiaa tullut harjoitettua. Meillä on tulevana kesänä ainakin yhdet juhlat, mihin voisin mekon kauluksineen laittaa ja voihan sen juhliin sitten varmistaa muutamalla ihan pienellä pistolla kiinni, jos siltä tuntuu. Ostin Ek:sta myös toisen kankaan kaulusta varten (kuva alla) ja siitä ajattelin tehdä ihan hihattoman topin jossakin vaiheessa. 


Minä olen aloitellut täällä pikkuhiljaa yhtä tilkkupeittoa taas :). Lisäksi on suunnitelmissa kirjoa muutamia avaimenperiä sekä ommella vähän keväämmällä trikoinen kesäasu itselle Noshin kankaista. Muutama pitkään keskeneräisenä ollut työ myös kuiskii tuossa olkapäällä ja yrittää käskeä tekemään ne pian valmiiksi :). On mulla jotain valmistakin ollut jo pari viikkoa, ne odottaa vain kuvausta ja tekstiä niin ehkä niistä sitten seuraavalla kerralla tänne. Olen ollut nyt ihmeen aikaansaava kässäpuolella, kai se tämä kevät ja valo tekee ihmeitä! 

Aurinkoa viikkoonne!

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Kevään viimeiset kämmekkäät - kudelangalla kuvioita neuleeseen (roosiminen)


Täältä tulevat kevään viimeiset neuletyöt. Isommat tytöt tekivät itselleen kämmekäs-tilauksen noiden viime postauksessa esittelemieni omien kämmekkäideni jälkeen ja ajattelin, että on paras ryhtyä heti toimeen. Kaivelin jämälankakoriani ja päätin, että käytän kämmekkäisiin kaikkia mahdollisimman pieniä lankakorini keriä.

Halusin kokeilla näihin virolaista perinteistä käsityötekniikkaa, roosimista. Piti oikein tarkistaa omalta Instagram tililtäni, että milloinkas minä tätä tekniikkaa ekaa kerran kokeilin. Näytti olevan viime vuoden syyskuu, kun aloitin villasukat itselleni ja niihin kieputtelin ikään kuin kudelankaa koristeeksi. Se sukkaprojekti päättyi kuitenkin siihen, että hermostuin omaan neulomiskäsialaani (yritin ekaa kertaa neuloa vähän ohuemmasta Virosta ostetusta villalangasta ja mun käsiala on siis yleisesti ottaen mieluummin löysä kuin kireä). Sukkahirvityksen puolikas on mulla jemmassa edelleen, jotta voin toivottavasti joskus katsoa ja verrata sitä johonkin muuhun ja sanoa itselleni, että tästä lähdettiin ja tähän on päädytty :). Aloitin sen jälkeen samasta langasta vielä kahdet muutkin sukat, joissa käsiala oli jo parempaa, mutta menin onneton kokeileen niihin erilaista kuviota ja sitten en ollutkaan tyytyväinen niihin. Menikin sitten se roosimis into siinä aika moneksi kuukaudeksi!

No, nyt kuitenkin päätin taas kokeilla ja onnistuinkin peremmin, kun otin vähän löysemmin rantein sekä langan että kuvioiden suhteen. Lopputulokset näette alla :).



Mitä sitten on roosiminen (käytän nyt tätä vironkielistä termiä)? Törmäsin tekniikkaan kirjassa, jonka ostin viime kesänä Saarenmaalta. Kirja on siis vironkielinen ja esittelee perinteisiä virolaisia käsityötaitoja. Varsinaisia töitä ohjeineeen tai mallikaavioineen siinä ei ole, mutta kirjassa on melko paljon kuvia sekä valmiista töistä että piirroskuvia tekniikoista.

Roosimiskuviot tehdään kiepauttamalla erillistä lankaa neulottavien silmukoiden eteen tai taakse. Tekniikka on melko helppo ja nopeakin, kun sen oivaltaa. Lankaa ei katkaista vaan se tuodaan kiepautettavaksi vuorotellen työn oikesta ja vasemmasta reunasta. Kuviot ovat usein geometrisiä kukkasia ja tähtiä, hyvin kansanperinnemäisiä. En ole Pinterestissä, mutta voisin kuvitella, että sieltä löytyy hurjasti kuvioita tekniikkaan. Niitä voi hakea esim. hakusanoin: roositud knitting, roositud inlay knitting/pattern. Olen nähnyt kuvioita tehtäväm niin yksinkertaisella kuin kaksinkertaisellakin langalla.

Perinteiseen tapaan minulla on tietysti teille myös linkkivinkki. En tuhlannut nykyään ah niin arvokasta kässäilyaikaani tutoriaalin tekemiseen (no okei, yritettiin me lapsen kanssa ottaa vaihekuvia, mutta ei siitä oikein mitään tullut, koirakin vei lankakeriä koko ajan :O), kun hyvä video jo löytyy netistä ja se on tämä. Jos joku nyt oikeen innostui videossa esitetystä piposta näin kevään korvalla niin se on ladattavissa ilmaiseksi täältä. Itsellä se on jo tallessa, jos vaikka syksymällä innostuu, tosin en ole vieläkään hylännyt ajatusta niistä sukista - joulusukista!


Näissä minun tekemissäni kämmekkäissä kuviot ovat taas ihan omasta päästä. Jos googlasitte kuvia tekniikasta, huomaatte, että tuollaiset vaalenpunaisissa kämmekkäissä esiintyvät raidat eivät perinteisesti ole tyypillisiä tälle tekniikalle, mutta minä nyt halusin kokeilla yleisemminkin, millaista pintaratkaisua tekniikalla voi tehdä. Raidat voisivat hyvin sopia ainakin ihan musta-valkoiseen tyyliin. Tuli myös mieleen, että neulalla ja langallakin voisi periatteessa pujotella samoin tavoin kuvioita neuleeseen ja siitä se ideamylly lähtikin taas sitten jauhamaan. Ideat saavat kuitenkin nyt myllätä ihan rauhassa syksyyn saakka, sillä kevään ja kesän meinaan viettää erilaisten ompelujen, kirjonnan ja toivottavasti myös virkkauksen parissa. Ja niistä ompeluista tulikin mieleen, että se viime postauksessa valittamani irtokaulusepisodi taitaa saadakin ihan onnellisen lopun. Ainakin nyt näyttää siltä, joten toivottavasti nähdään sen merkeissä sitten seuraavaksi!

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!