tiistai 15. elokuuta 2017

Jämälankaviltti


Minä rakastan vilttejä! Ne voivat olla virkattuja, neulottuja, kirjottuja tai tilkkutyönä tehtyjä. Niihin on ihana kääriytyä ympäri vuoden niin kesämyrskyssä kuin talven paukkupakkasillakin. Monesti seuranani on vielä jokin kirja tai käsityö, lapsia ja nykyään myös koira. Minusta kivoimmat peitot ovat tietenkin itsetehtyjä ja ne tuovat kotiin ihanasti lämpöä, viihtyisyyttä ja jonkinlaista turvaakin. Kivoista peitoista parhaimmat kantavat mukanaan muistoja, kokemuksia tai historiaa vaikkapa materiaalien tai mallin muodossa.


Tämän kuvissa olevan peiton aloitin huhtikuussa 2016 ja heinäkuussa 2017 se tuli vihdoin valmiiksi. Sillä ei ole mitään erityistä tarinaa muuta kuin se, että tavoitteena oli käyttää mahdollisimman monta aloitettua seiskaveikkaa ja akryyli(sekoite)lankaa lankakorista. Se oli siis projekti jämälankapeitto ja se tavoite saavutettiinkin hyvin. Kokonaisuudesta tuli melko tumma ja syksyinen, mutta silti minusta ihan ok. Kauneus ei ollutkaan tässä peitossa tärkeimmällä sijalla vaan epämääräisten lankakerien tyhjentäminen ja lopulta vielä peiton soveltuminen lemmikkikäyttöön :).

Virkattujen peittojen kohdalla minulla on paha tapa innostua ensin ihan hirveästi muutaman viikon ajan, sitten into laantuu pitkäksi ajaksi ja sitten taas päätän rykäistä peiton yhtäkkiä kerralla valmiiksi. Niin kävi tämänkin kanssa. Halusin kesän autolomalle mukaan helpon käsityön ja loput kukkaneliöt valmistuivat maisemia katsellen. Vain kokoaminen ja reunuksen virkkaaminen jäi tehtäväksi kotiinpaluun jälkeen. Kukkatilkkuja on kaikkinensa 144 ja kokoa peitolle tuli noin 85 x 110 cm. Siitä tuli peitto Josef-koiralle, vaikka on tämän alla ainakin jo poikakin nukkunut kuumetta pois ja on se ollut meillä retkelläkin mukana. Juuri tällä hetkellä koira on sen kuitenkin ominut käyttöönsä ja torkkuu tyytyväisenä sen päällä.

Peiton kukkaset ovat muunnos tutusta isoäidinneliöstä ja mallin bongasin Vintage Style Crochet Projects-kirjasta. Tiesittekö, että tänään vietetään muuten virkkausmaailmassa isoäidinneliö-päivää (Granny Square Day)? Itse tykkään isoäidin neliön monista variaatioista kovastikin ja niitähän löytyy vaikka minkälaisia. Pitäisi vain kokeilla tehdä erilaisia. Tämän peiton myötä innostuin taas paljon virkkaamisesta ja pitäisi ehkä yrittää tehdä muutkin keskeneräiset virkkaustyöt valmiiksi :).

Jos haluat kurkata, millaisia virkattuja peittoja olen aiemmin esitellyt blogissani, niin ne löytyvät täältä (Afrikankukkia) ja täältä (isoäidin raitoja). Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Seuraavaksi nähdään sitten ehkä toisenlaisen peiton parissa....




perjantai 4. elokuuta 2017

3 x Unisieppari


Viikko sitten innostuin virkatuista unisieppareista ja päätin ihan ex tempore tehdä tytöille sellaiset. Minulla on ollut viime aikoina aika isotöisiä töitä tekeillä ja olipa mukava tehdä vaihteeksi jotakin sellaista, mikä valmistuikin yhdessä illassa (tai siis kolmessa illassa, koska innostuin ja tein vielä kaksi lisää)! Idea lähti oikeastaan siitä, että näin ensin Pizzicato-blogissa kauniita, pätkävärjätustä langasta virkattuja liinoja. Sitten silmieni eteen osui Instagramissa kuva virkatusta unisiepparista ja samassa muistin pätkävärjätyn, heräteostoksena tehdyn silkkilankani, jolle en ollut keksinyt vielä mitään käyttöä. Idea oli valmis ja sitä täytyi päästä heti testaamaan.

Tein unisieppareista hieman erityyliset, sillä ovathan tyttösenikin luonteeltaan erilaisia. Värien lisäksi tytöt saivat vaikuttaa sieppareiden kokoon, koristeisiin ja vähän virkkausmalliinkin. Kaikki virkkausmallit ovat tästä super ihanasta kirjasta , kuitenkin hieman muokattuna. Käytännössä tarkoittaa sitä, että ulompia kerroksia on kaavasta jätetty virkkaamatta, jotta koko olisi sopiva metallirenkaaseen. Jos vain saatte kirjan käsiinne, niin tutustukaa ihmeessä, minulla on muukin projekti kesken kirjasta, niistä kaikista (omasta mielestä) upeimmista ja vähän vaikeimmista malleista.




Nämä virkatut unisiepparit ovat siitä kivoja, että tarvikkeet niihin löytyy helposti kotoa, tosin itse hain nuo renkaat Sinellistä, kun sattuivat silloin sopivasti alessakin olemaan. Renkaan voisi kuitenkin itse tehdä myös vahvemmasta rautalangasta tai ihan perinteiseen tapaan pajusta. Lankaverkon voi virkata, tuli myös mieleen, että se olisi aika ihana nyplättynä tai aurinkopitsistä tehtynä! Verkkona voisi käyttää myös valmista pitsiliinaa, niitähän saa kirppiksiltä tosi edullisesti. Täytyy vain huomioda, että pitsiverkko on halkaisijaltaan hieman pienempi kuin rengas, silloin sen saa nätisti pingoitettua siihen. Koristeiksi käyvät niin helmet, paljetit, sulat, pitsin- ja nauhanpätkät, mitä vain kotoa sattuu löytymään. Mitä enemmän näitä tekee, sitä enemmän putkahtaa mieleen myös erilaisia variaatioita. Saa nähdä, palaanko näiden pariin vielä tänä syksynä!

Tyttöjen unisiepparit ovat halkaisijaltaan kokoa 12 cm ja 18 cm. Käytetyt langat ovat:

- kirjava: Iton Kinu Kasuri silkkilanka, väri #134 Rasperry



- persikka: Anchorin virkkauslanka, numero 5, väri 01010


- valko-minttu: Novitan Miami, väri 011 (valkoinen), mintunvihreä on kirpparilanka, ei tietoja


Nyt nämä pitää vielä ripustaa tyttöjen sänkyjen yläpuolelle, niin pahat unet pysyvät poissa! Ja onhan nämä ihan kivat koristeetkin. Ensi kerralla sitten se lupaamani isompi virkattu työ, koitan päästä pian sen kanssa kuvausreissulle :). Mukavaa viikonloppua ja elokuuta <3


perjantai 28. heinäkuuta 2017

Pieniä tilkkutöitä epp-tyyliin


Kuluva kesä on sujahtanut taas aivan hujauksessa ohi! Säät ovat olleet melkoinen pettymys, mutta muuten kesäni on sujunut mukavissa merkeissä. Viimeksi tavatessamme olimme lähdössä reissuun. Kiertelimme perheen kanssa Benelux- maissa (siellä on muuten pienissä ruokakaupoissakin hyvä valikoima erilaisia keski-eurooppalaisia kaava- ja ompelulehtiä tarjolla) ja Saksassa ja tulimme Tanskan ja Ruotsin kautta kotiin. Täällä olemme kierrelleet sukulaisissa sekä tehneet muita pieniä päivän mittaisia reissuja. Ompelukone on saanut lähes pölyttyä koko heinäkuun ajan, kun taas automatkoilla virkkuukoukku on heilunut kiivaaseen tahtiin ja sainkin yhden pitkään keskeneräisenä olleen työn vihdoin valmiiksi, siitä kerron teille ensi kerralla!

Virkkauksen lisäksi toinen kätevä autokäsityö on epp eli english paper piecing. Siinä kangas kiinnitetään mallineen päälle joko harsimalla/liimaamalla/silittämällä niin että saumanvarat kääntyvät mallineen toiselle puolelle ja sitten mallineet ommellaan kiinni toisiinsa reunoistaan. Kiinnittäminen tapahtuu käsin ompelemalla. Lopuksi kartonkiset tai paperiset mallineet poistetaan. Tekniikka on vanha (ette usko, mutta olen ensimmäiseen tilkkupeittooni käyttänyt juuri tätä tekniikkaa 20 vuotta sitten), mutta juuri nyt erittäin ajankohtainen, jopa trendikäs - ainakin tilkkupiireissä ja fussy cuttingiin yhdistettynä (eli kohdistetaan kuvio tai kankaan kuvion osia, joista syntyy uusi kuviokokonaisuus). Tunnetuin ja suosituin tapa on ollut yhdistää kuusikulmioita, mutta nyt malleja on jo vaikka millaisia, helpoista monimutkaisempiin.




Itsekin halusin kokeilla kyseistä tekniikkaa ja leikin jopa yhtenä iltana hieman suunnittelijaa ja tein oman blokin - basenjiblokin :). Inspiraation lähteenä siis meidän Josef-koira! Basenjiblokin keskustaa yksinkertaistamalla saa tyylitellyn sydämen. Kolme blokkia päällekkäin laittamalla sain juuri sopivankorkuisen kuvion tyynyn toiseen reunaan. Keväämmällä löysin Husqvarnasta kivan käsintikkausta muistuttavan tikin ja kiersin blokit sillä. Ne eivät tässä työssä näy niin hyvin, mutta alemmissa kuvissa olevassa projektipussukassa kyllä.


Kerron kuitenkin ensin hieman tikistä. Sen ompelemiseen tarvitaan läpinäkyvää siimalankaa sekä tietysti kone, josta kyseinen tikkilaji löytyy. Kuvasta näkyy, miten tikki on merkitty omaan Husqvarna Opaliin 650. Läpinäkyvä lanka laitetaan ylälangaksi ja tikkauksen värinen lanka alalangaksi. Langankireys on tärkeää säätää riittävän kireälle  (6-9), jotta tikki toimii. Opal ohjeisti minua vaihtamaan erikoispaininjalan, jota minulta ei ollut, joten ompelin tikin yleispaininjalalla. Tyynyssä käytin irtirevittävää tukikangasta apuna, pussukassa en, koska siinä oli jo useampi kangaskerros päällekkäin. Rakastuin tikkiin päätä pahkaa ja tulen käyttämään sitä jatkossakin! Vink vink: tikillä saa kivaa vaihtelua myös vaikka farkkuihin tai yksivärisiin pellavavaatteisiin.




Olen tosiaan taas ommellut yhden projektipussukan, ne ovat niin käteviä. Tämä ei kuitenkaan tullut minulle vaan lapsuudenystävälleni, joka hiljan pääsi myös meidän aikuisten naisten ikään :). Hän on erittäin taitava neuloja, joten laitoin muutaman lankakerän vielä mukaan. Projektipussukassa käytin koristeena epp-kuusikulmioita, mutta en ommellutkaan niitä yhteen vaan jätin moderniin tyyliin väliin pienet raot. Olen nähnyt tällä tyylillä tehtyjä pieniä ja isoja tilkkuprojekteja ja ne ovat upeita. Haaveissani on toteuttaa joskus myös itse isompi työ tällä tavoin ja korostaa asettelua tikkauksilla, kuten olen lehdissä ja netissä nähnyt. Tässä projektipussukassa tuo koneen "käsitikkaus" on muuten todella kivannäköinen, eikö olekin? Kiinnitin sillä kuusikulmiot ja tikkasin yläreunan nauhakujan sekä kankaiden saumakohdan. Pussukan sisällä on vielä tasku, johon kirjoin lahjan saajan nimen, siitä ei ole nyt kuvaa.








Täällä tytöt huutelevat minua vielä pelailemaan perjantain kunniaksi. Saa nähdä onko mielessä korttipeli vai lautapeli. Lomaa on vielä hetki jäljellä, joten ei ole niin vakavaa, jos vähän pitempään valvoo - sitä paitsi onhan nyt perjantai! Mukavaa viikonloppua <3

ps. Mallit ovat siis omiani ja tyynyn kankaat suurimmaksi osaksi EK:sta ja Libertyä Nova Melinalta. Pussukan kuviokankaat ovat Almandiinin (sinne tullut muuten hurja määrä kivoja uutuuksia). Moikka!